1 / 11

VILJAKAUPAN KEHITTYMINEN ENSIO HYTÖNEN

VILJAKAUPAN KEHITTYMINEN ENSIO HYTÖNEN. Pellervo-Seura Loimaan alueseminaari 17.8.2006. 1. Viljakaupan muutokset ja kehitys. Viljakaupan kustannustehokkuus parantunut Henkilöstö pienentynyt 30% EU-jäsenyyden aikana Panostukset palveluun, analysointiin ja uusiin kaupankäyntitapoihin

jada
Download Presentation

VILJAKAUPAN KEHITTYMINEN ENSIO HYTÖNEN

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. VILJAKAUPAN KEHITTYMINENENSIO HYTÖNEN Pellervo-Seura Loimaan alueseminaari 17.8.2006

  2. 1 Viljakaupan muutokset ja kehitys • Viljakaupan kustannustehokkuus parantunut • Henkilöstö pienentynyt 30% EU-jäsenyyden aikana • Panostukset palveluun, analysointiin ja uusiin kaupankäyntitapoihin • Viljan välivarastoinnista suoriin toimituksiin ja teknisen laadun hallintaan • Suuria vaatimuksia logistiikka-prosesseille – toimituksista sovitaan aiempaa aikaisemmin – tilaus/toimitusviive kasvaa • Muutokset ja kansainvälisen kaupan kehittyminen jakaa entistä selvemmin toimijat • ulkomaan kauppaa tekevät • käyttävät pääomaa viljakaupan positioihin ja ottavat riskejä • nämä toimijat takaavat viljamarkkinoiden toiminnan ja myös markkinahinnat eri tilanteissa • myös kotimaassa takaavat viljaraaka-aineen kokonaistoimituksia

  3. 2 Viljakaupan muutokset ja kehitys • kotimarkkinoilla toimijat - välittäjät • eivät käytä pääomaa – ei riskinottoa – ei juuri markkinavaikutuksia • panostavat viljan välitykseen Suomen markkinoilla • tilojen välinen kaupankäynti – lihatalojen yritykset • viljan kunnostukseen erikoistuvat pienet yritykset • Viljamarkkinat ja mitkään markkinat eivät toimi jos markkinoilla ei ole toimijoita, jotka ovat valmiita investoimaan nopeasti suuriakin pääomia tuottonäkemysten mukaan • Korjaavat ”väärät” markkinanäkemykset markkinoiden mukaisiksi toimenpiteillään • Pörssimarkkinaperiaatteet • Kaupankäyntitavat jatkavat kehittymistä ja mm. johdannaiskauppa tuovat toimialan ulkopuolista rahaa viljamarkkinoille • Pörssijohdannaiset tulevat Eurooppaankin, mutta vielä ei oikein Euroopassa ole hyvin toimivia markkinapaikkoja • Öljykasvit ehkä toimivat parhaiten • Bioenergia muuttaa viljamarkkinoiden tilannetta • Investoinnit tehdään ja tehtaat käynnistyvät • Erilaisilla sopimuksilla ja kauppamuodoilla varmistetaan tehtaiden raaka-aineen saanti

  4. 3 Viljakaupan muutokset ja kehitys • Termiinihintoja on tuotu Suomen ja Euroopan markkinoille • Ei juuri kauppaa • Lähinnä apuna myyjälle näkemyksen muodostumisessa • Koska takana ei aitoa kaupankäyntiä vielä, hinnat ”varman päälle” asetettuja hintoja • Raaka-aineen varmistukseen ja tuotannon ohjaamiseen kehitetään toimivampia malleja kotimaan markkinoille • Bioenergia tuo vauhtia kehitykseen • Hinta vs. markkinahinta – viljelijän ja ostajan yhteinen näkemys • Tavoitteena toimitusvarmuus ja tehokas logistiikka • Toimituksesta sopiminen tärkeää • Sähköinen tiedonkulku osapuolien välillä • Parhaiden lajikkeiden ja viljelymenetelmien hakeminen • Kasvuohjelma-yhteistyö alkua kehitykselle • Satotason kehittyminen on tärkein kehityksen kohde • Kansainvälisen kilpailukyvyn varmistaminen viljantuotannossa

  5. 4 Viljasato-ennuste TIKE 15.7

  6. 5 Viljatase-ennuste satokaudelle 2006/2007 • Interventiovarastoissa Suomessa lisäksi noin 50.000 tn vehnää ja 50.000 tn ohraa (myynnissä kolmansiin maihin 200.000 tn ohraa) • Niitä voidaan myydä myös Suomen markkinoille, jos sato jää arvioita heikommaksi

  7. 6 Arvioita viljakaupan toimijoista

  8. 7 Viljaa tuottavat tilat

  9. 8

  10. 9

  11. Suomen viljamarkkinat Ensio Hytönen Vahvuudet ja mahdollisuudet Heikkoudet ja uhat • Puhtaat tuotanto-olot, jotka mahdollistavat • sekä tosiasioihin että positiivisiin mielikuviin • perustuvanviljan laatumerkin luomisen. • Dokumentoitavissa oleva, läpinäkyvä tuotantoketju • Mahdollisuus koko viljaketjua hyödyntävän • lisäarvon saamiseen kuivaamalla ja varastoimalla • vilja maatilalla ja ohjaamalla se suoraan oikeaan • käyttökohteeseen. • Kuluttajien myönteinen suhtautuminen • kotimaisiin viljatuotteisiin. • Hyvät lähtökohdat luomutuotteiden tuottamiseen. • Hyvät lähtökohdat terveysvaikutteisten ja muiden • erikoistuotteiden tuottamiseen. • Vahva tutkimuspanostus etenkin kauraan, • rukiiseen ja mallasohraan. • Lähialueiden ja unionin sisämarkkinoiden • hyödyntäminen. • Logistiset vahvuudet; vilja liikkuu pääosin • suoraan tilalta teollisuudelle. • Heikko kannattavuus ja kilpailukyky • alkutuotannossa. • Heikko kannattavuus ja kilpailukyky viljaa • jalostavassa teollisuudessa. • Matala satotaso, pieni yksikkökoko sekä • peltolohkojen pieni koko ja hajanainen sijainti. • Tuotannon määrään ja laatuun sitomattomien • tukien suuri osuus ja siitä aiheutuva • ”kannustinloukku”. • Viljelysmaan rakenneongelmat. • Lyhyt kasvukausi ja siitä aiheutuvat suuret • tuotantovaihtelut laaturiskeineen. • Viennin kannalta syrjäinen sijainti. *Kansallinen viljastrategia

More Related