GENRE

1. GENRE Elokuvien luokittelusta

2. Miten luokitella todellisuutta? Nuo epäselvyydet, joutavuudet ja puutteet muistuttavat tohtori Franz Kuhnin eräästä kiinalaisesta tietosanakirjasta löytämiä. Kirjan nimenä on Taivaallinen varasto hyödyllisiä tietoja, ja sen etäisyyden himmentämillä sivuilla on kirjoitettuna että eläimet jakautuvat seuraaviin ryhmiin: a) Keisarille kuuluvat b) balsamoidut, c) kesytetyt, d) siat, e) merenneidot, f) tarunomaiset, g) juoksukoirat, h) tässä luokitellut, i) ne jotka riehuvat kuin hullut, j) lukemattomat, k) hienonhienolla kamelinkarvasiveltimellä piirretyt, l) ja niin edelleen, m) juuri nahkansa luoneet, n) etäältä kärpästä muistuttavat. [--] tiettävästi maailmankaikkeutta on mahdoton luokitella muuten kuin mielivaltaisesti ja umpimähkään. Syy on yksinkertainen: me emme tiedä mikä maailmankaikkeus on." Jorge Luis Borges: John Wilkinsin analyyttinen kieli (Haarautuvien polkujen puutarha) s. 232-233.

3. Genren käsite • Genre (ransk.) johdettu latinan sanasta genus (suku); tarkoittaa elokuvan lajia tai tyyppiä • vrt. genus / species = suku / laji –erottelu: samantyyppiset elokuvat "sukua" toisilleen • Tarkoitetaan elokuvien ryhmää, joita yhdistävät elokuvasta toiseen toistuvat, vakiintuneet piirteet. (Western, musikaali, kauhu) • 'genre' erotettava suuntauksesta ("uusi aalto") ja tyylilajista ("ekspressionismi")

4. Käsitteen taustaa • Aristoteles: komedia / tragedia -erottelu • Antiikin jako: lyriikka / draama / eepos [= runous / näytelmä / romaani] genre siis tapa luokitella taiteenalan sisäisiä lajeja, jakaa niitä eri ryhmiin ilman arvottavaa sisältöä

5. Genre kirjallisuudessa ja elokuvassa • kirjallisuudentutkimuksessa käännetään "lajiksi",elokuvatutkimuksessa "lajityypiksi". Syy: käsitteen erilainen käyttöala. • kirjallisuudessa genre kriitikkojen luoma käsite kritiikin tarpeisiin; elokuvassa (erityisesti Hollywood- elokuvassa) genret syntyneet tuotannon ja kulutuksen (tekijöiden ja yleisön) vuorovaikutuksesta • elokuvagenrejä vastaava lajijako kirjallisuudessa lähinnä populaarikirjallisuuden alueella (dekkari, scifi, romantiikka) • myös toisenlaista, enemmän kirjallisuuden lajijaon kaltaista, genre-jakoa ehdotettu: esim. kerronnallinen / dokumenttielokuva / avant-garde (Alan Williams)

6. Genret Hollywoodissa ja muualla • Elokuvagenren käsitteen lähtökohtana ovat siis olleet ensisijassa Hollywoodin synnyttämät genret esim. western, musikaali, toimintaelokuva, kauhuelokuva, komedia. • Vahvimmillaan Hollywoodissa (erityisesti ns. klassisen Hollywood- elokuvan aikana n. 1930-1960), • Myös muualla: esim. japanin jidai-geki [historiallinen elokuva ---> samuraielokuva] ja gendai-geki [nykyaikaan sijoittuva elokuva]; • Suomessa esim. tukkilaiselokuvat, sotilasfarssit • Myös "ulkomaisten" lajityyppien mukaisia elokuvia kuten "villi pohjola"/spede -lännenelokuvat ja musikaalit (SF- paraati).

7. Genre ja arvostus • Genre-elokuvien arvostus oli - ja on paljolti edelleen - vähäinen. Yksi syy: romantiikan esteettiset ihanteet. • Romantiikan myötä genrekirjallisuuteen (ymmärrettynä tietyn "kaavan" mukaan kirjoitetuksi kirjallisuudeksi) alettiin suhtautua kielteisesti. • Romantiikka korosti yksilöllistä, uutta luovaa taiteilijaa, joka loi ainutlaatuisia teoksia, jolloin genre kirjallisuudenn "kaavamaisuus" tulkittiin luovuuden puutteeksi; • taiteilija loi oman yleisönsä, genre-kirjallisuus suunnattiin valmiille (huonon maun omaavalle) yleisölle  genre sai negatiivisen arvon, joka yhdistettiin taiteellisen luomiskyvyn puutteeseen (kaavamaisuus) ja populaarikulttuuriin (huono maku)  ilmiö jatkunut näihin aikoihin asti; vasta aivan muutamana viime vuosikymmenenä genre-teoksiin ja populaaritaiteeseen on alettu suhtautua vakavasti

8. Genre-tutkimus: alkuvaiheita • Pioneereina André Bazin ja Robert Warshow (1940-1950-l)Huomio lännenelokuvaan (Bazin, Warshow) ja gangsterielokuvaan (Warshow) • Bazin: De la politique des auteurs (1957)L'evolution de westernLe western, ou le cinéma américain par excellence • auteurismi vastaan "systeemin nerous"---> genreanalyysi vaihtoehtoinen lähestymistapa auteurismille • elokuvissa amerikkalainen yhteiskunta luo kuvaa itsestään • lännenelokuva myyttinä • lännenelokuvan kehitysvaiheet (klassinen, "yliwestern")

9. Genre-tutkimuksen alkuvaiheita • Warshow: "The Gangster as tragic hero" (1948)"The Westerner" (1954) • genre-elokuva "luo oman viittausalueensa" (field of reference)--> yksittäinen genre-elokuva ei toimi suhteessa todellisuuteen, vaan lajityypin itsensä määrittämään "maailmaan” • Henry Nash Smith: The Virgin Land (1950) • Lännen myytin synty pulp-kirjallisuudessa:erämaa / puutarha -vastakkainasettelu • Pulp-kirjailija toteuttaa kollektiivisia ideoita, unelmia--> kirjailija samastuu yleisöönsä---> yleisö tekijänä

10. Genren määrittelyn ongelma • Alan Williams (1984): elokuvallisen genre-tutkimuksen suurin ongelma on miten määritellä käsite genre. • Andrew Tudor: kehän ongelma: joukko teoksia ---> määrittelyperusteet VAI määrittelyperusteet ---> joukko teoksia • edellisessä tapauksessa teokset on jo määritelty, ennen kuin niille annetaan määrittelyperusteet; jälkimmäisessä tapauksessa määrittelyperusteet - koska ne eivät perustu joukkoon teoksia - ovat sattumanvaraisia • Tudor toteaakin, että on lähdettävä kulttuurisesta konsensuksesta sen määrittelemiseksi, mikä on "western". • "Käsitykset genrestä ... eivät ole kriitikon erityistarkoitusta varten tekemiä luokitteluja; ne ovat kulttuurisia konventiota. Genre on sitä, mitä kollektiivisesti uskomme sen olevan." [Tudor 1974, 139] • Wittgenstein: perheyhtäläisyyden käsite • "Genre on helpompi tunnistaa kuin määritellä" (Bordwell & Thompson, 94)

11. Genren määrittelystä • David Bordwell ja Kristin Thompson eivät näe ongelmaa siinä, että kaikkia genreä ei voi määrittää samalla perusteella • Wittgenstein: perheyhtäläisyyden käsite • "Genre on helpompi tunnistaa kuin määritellä" • Tudorin kehä näennäisongelma, koska tietty esiymmärrys on jo olemassa; • analyysi esiymmärryksen täsmentämistä ja problematisointia: miksi juuri nämä kriteerit ovat parempia kuin muut; missä rajoissa ja missä mielessä teosta A voidaan tai ei voida nimittää "westerniksi". (esim. Operaatio Outland)

12. Määrittelyperusteita Eri genrejä yhdistävät erilaiset asiat • teema tai aihe • gangsterielokuva: laajamittainen urbaani rikollisuus • science fiction: nykytieteen ulottumattomissa oleva teknologia • Western: elämä rajaseudulla [ei välttämättä vars. "lännessä"] • muita • esitystapa: musikaali: laulu, tanssi tai molemmat • juonirakenne: etsiväelokuva: tutkimus, jossa selvitetään mysteeri • emotionaalinen efekti: kauhu, komedia (pelko, huvi)

13. Ylägenret ja alagenret • Genreistä voidaan puhua laajassa tai suppeassa mielessä • Laajat ylägenret tai "sateenvarjogenret" (blanket genres) • trilleri, komedia • Suppeammat (ala)genret • trillereitä: kauhuelokuvat, etsiväelokuvat, panttivankielokuvatkomedioita: screwball-komediat, slapstick- komediat, romanttiset komediat, parodiat, ”törkykomediat” • Selvät / epäselvät tapaukset • Käsitykset genren "avainelokuvasta" voivat muuttua (trillerin esikuva 50-l Vaarallinen romanssi, 90-luvulla Uhrilampaat)

14. Käyttö määrittelyperusteena • Genret ovat sosiaalisesti määriteltyjä kategorioita • Thomas Schatz: elokuvagenreissä (à la Hollywood) aina jo mukana suhde yleisöön • Genret perustuvat tuotannon ja kulutuksen / tekijöiden ja yleisön välisiin "sopimuksiin" • Jotta käsitettä genre voitaisiin ymmärtää, on ensin tarkasteltava ketkä sitä käyttävät ja millä tavoin.

15. Genren käyttäjiä (Bordwell & Thompson) • 1) Tuotanto: genren käsite ohjenuora, joka määrittää sen, mitä kannattaa tehdä (esim. 1960-luvulla vielä tehtiin suuren budjetin musikaaleja, mutta ei enää); kauhu- ja toimintafilmit suosiossa, niille siis rahaa. • Schatz: Motion Picture Association of American "aihepiiriluokittelun" mukaan vuonna 1950 valmistuneista Hollywood-tuotannoista 60% joko westerneitä (27%), rikos/etsivä-elokuvia (20%), romanttisia komedioita (11%) tai musikaaleja (4%). Karkeasti 90% sopi johonkin ennalta määriteltyyn kategoriaan (mystery, spy, war, jne.) • 2) Julkisuus: lajityyppinimike helppo tapa luonnehtia elokuvaa, "sijoittaa" se. Vrt. myös esim. videoliikkeen/viikkolehtien luokittelut (jännitys, seksi, draama, komedia, toiminta).

16. Genren käyttäjiä • 3) Kritiikki: usein arvottamiseen käytetty käsite (se on "vain" Western). Kuitenkin monet parhaista elokuvista ovat genre-elokuvia: Laulavat sadepisarat (musikaali), Suuri illuusio (sota), Psyko (kauhu). Genre toimii paremmin elokuvien kuvailun ja analyysin kuin arvottamisen apuvälineenä. • 4) Yleisö: elokuvien luokittelu tyypin mukaan auttaa valitsemaan elokuvan, joka halutaan nähdä. (Katsotaanko toimintaelokuvaa, scifi-elokuvaa, vai rakkauselokuvaa?) Jotkut katsojat tietyn genren faneja (esim. scifi; alaryhminä esim Star Trek -fanit ja Tähtien sota -fanit)

17. Genren analysointi

18. Elokuvagenre ja genre-elokuva. • Genre: "sopimus" elokuvantekijöiden, kriitikoiden ja yleisön välillä • Genre-elokuva: esimerkki sopimuksen noudattamisesta. • Pelianalogia: erilaiset genret ovat erilaisia pelejä.pelillä säännöt (genre) joiden puitteissa yksittäinen peli (genre-elokuva) toteutuu enemmän tai vähemmän luovasti • genren / pelin ymmärtäminen edellyttää sääntöjen tuntemista • Kielianalogia: kielioppi / käyttö; syvärakenne / pintarakenne; langue / parole (Saussure)

19. Konventio ja innovaatio • Genre-elokuvan on noudatettava genren ”sääntöjä” (konventioita) ollakseen kyseisen genren elokuva • Jotta elokuva kuitenkin säilyttäisi kiinnostavuutensa, siinä pitää olla myös jotain uutta (innovaatio) • ”More of the same & something new”

20. Konventiot • Genren "säännöt": konventiot • Filmijoukon - genren - yhteisen identiteetin perustana • Juonikonventiot • salapoliisielokuva: tutkimus ; kostojuoni - western ; gangsterielokuva - nousu ja tuho ; • Temaattiset konventiot • gangsteri : rikollisen menestyksen hinta • Tekniset/tyylilliset konventiot • tumma valaistus - trilleri, kauhu ; nopea leikkaus - action ; tunnusmusiikit

21. Ikonografia • Käsite peräisin taidehistorioitsija Erwin Panofskyltä • Viittaa genren tunnusomaiseen, toistuvaan peruskuvastoon, jotka kuljettavat merkitystä elokuvasta toiseen. • Esineet ja paikat / lavasteet • Western: hevoset; leveälieriset hatut; postivaunut; dynamiittipötköt; intiaanit ja cowboyt; saluunat; aavikot; karjatilat; jne. • Kauhu: synkkä talo; hirviö (vampyyrielokuvat: ruumisarkku, krusifiksi, jne.) • gangsteri: 20-l auto ja konepistooli, liituraitapuvut, kaupunki • scifi: avaruusalukset, tietokoneet • samurai: miekka, kimono

22. Ikonografia • Robert Warshow: Amerikkalaisen elokuvan kaksi menestyksekkäintä luomusta ovat gangsteri ja lännenmies: miehet joilla on aseet. Aseet fyysisinä objekteina ja se miten niitä käsitellään muodostavat molemman tyyppisten elokuvien emotionaalisen keskuksen. [The Westerner] • Minkälaiset aseet kuuluvat minkänkin genren ikonografiaan? • Tähdet, näyttelijät • John Wayne westernSchwarzenegger toimintaJim Carrey komedia • "Ikonografinen" ("foneografinen") ääni? • vrt. eri lajityyppien aseet ja niiden äänet; "konemainen" robotti/tietokoneääni scifi-elokuvassa; sireeni poliisielokuvassa; "elokuvarenkaat" poliisi- action elokuvassa; tietynlainen musiikki (sisällissodan kappaleet "John Brown's body" ja "Dixie" lännenelokuvassa)

23. Konventiot • Konventiot nopea tapa välittää informaatiota--> myös: antaa uskottavuutta t. auttaa hyväksymään käänteitä, jotka muuten olisivat "epäuskottavia". • Hyvät, pahat ja rumat: "kolmintaistelukohtaus" elokuvan lopussa; myös esimerkki konvention rikkomisesta • Konventiota voidaan myös rikkoa  yllätys, shokki • Bugsy Malone: gangsterimusikaali, jossa esiintyjinä lapsetIndiana Jones: 30-l seikkailuelokuvan tyyli; taistelukohtaus rikkoo odotukset

24. Innovaatiot • Genre-elokuva konventionaalinen vain osittain • tuttuus / uutuus = konventio / innovaatio ---> vuorovaikutus • staattisuus / dynaamisuus (genre-elokuva sekä "noudattaa sopimusta" että uudistaa sitä.) • konvention ja innovaation välinen dynamiikka on genre- elokuvan toiminnan perusta. • vrt. Tomb Raider -elokuvan mainostus: "Lara Croft on naispuolinen Indiana Jones"; siis 1) more of the same (”Indiana Jones") 2) something new ("naispuolinen")" Naishahmo toimintasankarina ei toisin edes tuolloin ollut täysin uusi idea (vrt. esim. Alien-sarja)

25. Genrehistoria

26. Genren kehitys • Genret eivät pysyviä ja monoliittisia, vaan jatkuvassa muutoksen tilassa. Innovaatiot muuttavat konventiota. • laajat "sateenvarjogenret" suhteellisen pysyviä (trilleri, romanssi, komedia) • Usein elokuvagenren lähtökohtana toisesta mediasta (usein kirjallisuus) lainatut konventiot. • Lännenromaanit suosittuja jo 1800-luvun lopulla, lännenelokuva genrenä syntyi vasta noin 1908. • Hardboiled detective -genre syntyi mm. Dashiell Hammetin ja Raymond Chandlerin jatkokertomusten myötä 1920-30-luvulla, mutta elokuvassa vasta Hustonin Maltan haukan myötä 1941. • Elokuvagenre syntyy usein kun suosittua elokuvaa seuraa joukko jäljitelmiä. Genrestä voidaan kuitenkin puhua vasta jälkikäteen, kun joukko samantyyppisiä elokuvia on jo olemassa. • "törky" ("grossout") -komedia (Ace Ventura, Sekaisin Marista, American Pie)---> jälkikäteen löydetään ennakoivia teoksia (Delta- jengi, 1978)

27. Rick Altman: adjektiivit ja substantiivit • Rick Altmanin mukaan genre kehittyy siten, että ”vanhaan” genreen (substantiivi) tulee uusi määre (adjektiivi); esim. ”musical drama” • Kun adjektiivi toistuu riittävän usein siitä tulee uusi genrenimitys (”musical”)

28. Genren kehitysvaiheista • Bazin: klassinen / barokki -jakoStagecoach (Hyökkäys erämaassa) klassisen westernin prototyyppi, jota seurasi "yliwestern” (Shane / Etäisten laaksojen mies)

29. Schatz: genren kehitysvaiheet (Henri Focillonin pohjalta): • kokeellinen vaihe (genren perusta luodaan)[westernissä Suuri junaryöstö (1903)] • klassinen vaihe (genren kaava vakiintunut, elokuvat "läpinäkyviä") [Hyökkäys erämaassa, 1939] • hioutunut vaihe (tyylitietoisuus, huomio muotoon, ei läpinäkyvä) [Sheriffi, 1952] • barokkivaihe (muoto itsessään nousee 'aiheeksi', mannerismi, parodia)[Leonen spaghettiwesternit; Blazing Saddles]

30. Kritiikkiä • Stam: biologismi - lapsuus, aikuisuus, vanhuus • Bordwell&Thompson: genreillä ei määrättyä kehityslinjaa; alkuvaiheen elokuvat eivät välttämättä "puhtaimpia"; parodiaa usein jo varhaisvaiheessa. • Genresekoitukset mahdollisia jo varhain. • sykli" (cycle) [Bordwellin mukaan] = jakso, jona genre on suosittu (esim. scifi-elokuvat 1950- luvulla) • genre voi menettää suosiotaan, mutta palata taas uudestaan (uudet scifi-elokuvat 1970-luvulla: (Star Wars, Alien)

31. Genren muuttuminen • Tavallinen genremuutos: alagenren synty genresekoituksen myötä • sekoitukset tavallisia (esim. scifi+) • Alien: scifi+kauhuOutland: scifi+westernBlade Runner: scifi+dekkariBack to the Future III: scifi+komedia+western • musikaali voi sekoittua mihin vain • Jopa elokuva nimeltä Billy the Kid vs. Dracula

32. Syntaksi / semantiikka (Rick Altman) • yhden genren syntaksiin [karkeasti kerronta, vastakkainasettelut, juoni] voi yhdistää toisen genren (tai ei minkään genren) semantiikkaa [ulkoisia piirteitä, ikonografiaa] • Operaatio Outland: westernistä otettu juoni scifi- ympäristössä • Kulttuurin ylittävät genresiirtymät (samuraielokuvista westernejä, hong kong -taisteluelokuvista high tech scifiä - Matrix) • Genresekoituselokuvat eivät kuitenkaan sekoita genrejä siinä mielessä, että niiden välillä ei enää olisi mitään eroa. • Sekoittuminen Matrixissa ei estä tunnistamasta esim. perus scifi- elokuvaa tai perus hong kong -elokuvaa; kyse on siitä, että elokuva käyttää hyväkseen kahta genreä samaan aikaan ja luo niistä uuden kokonaisuuden. Genrepiirteiden tunnistaminen edellyttää kuitenkin noiden genrejen tunnistamista erillisinä (määriteltynä ajankohtana).

33. Genre rituaalina

34. Genre rituaalina • - perhejuhlien tapaan vahvistaa kulttuurisia arvoja (sama turvallinen toisto) • - voivat estää näkemästä sosiaalisia ongelmia mutta myös nostaa niitä esiin. (Asetelma pikemminkin sekä-että kuin joko-tai; genre-elokuva voi käyttää hyväkseen ristiriitaisia ja ambivalentteja asenteita)

35. Genre rituaalina • esim. gangsterielokuvassa yleisö voi samalla sekä ihailla gangsterin häikäilemätöntä toimintaa, mutta myös olla tyytyväinen siihen, että hän saa lopussa rangaistuksensa • esim. Douglas Sirkin melodraamoja voidaan katsoa "vain" rakkauselokuvina tai toisaalta kiinnittää huomiota niihin ristiriitoihin, joita elokuvat nostavat esiin, mutta joille ne eivät anna todellista ratkaisua (ratkaisut korostetun kliseisiä ja keinotekoisia happy endejä • ---> elokuva siis näennäisesti tarjoaa tyydyttävän ratkaisun, mutta sen keinotekoisuus korostaa sitä, että mitään ei todella ole ratkaistu---> All that Heaven Allows / Fassbinder: Pelko jäytää sieluja

36. Schatzin kategoriat Thomas Schatz: Järjestysgenret ja integraatiogenret

37. HOLLYWOODIN KLASSISET GENRET

38. Keskeisiä genrejä 1930-40-luvuilla • Musikaali • Gangsterielokuva • Komedia (screwball) • Western • Kauhu • Rikos / Film Noir

39. Musikaali • syntyi äänen tulon myötä • aluksi ns. ”backstage” -musikaaleja • elokuvan tarina sijoittui showmaailmaan, tuntemattoman esiintyjän nousu tähdeksi, musiikkinumerot esitettiin näyttämöllä • 42nd Street (1933, ohj. Lloyd Bacon, koreografiat Busby Berkeley, tuotanto Warner Brothers) • Myöhemmin ns. ”integroitu” musikaali • laulunumerot tavallisessa ympäristössä ilman näyttämömotivointia • Tyttö ja kosija 1944 (ohj. Vincente Minnelli, pääos. Judy Garland, tuot. MGM)

40. Judy Garland (Tyttö ja kosija)

41. Busby Berkeleyn koreografiaa

42. Ihmemaa Oz

43. Tunnettuja musikaaleja • RKO:n Fred Astaire – Ginger Rogers -musikaalit 1933-39 (mm. Silkkihattu / Top hat 1935) • Busby Berkeleyn (koreografi) musikaalit WB:lle 1930-luvulla (mm. 42nd street [1933]; Kultakalat 1937 [Gold Diggers of 1937, 1936]) • MGM:n musikaalit 1940-luvulle tultaessa (ja 1950-luvulla) • Judy Garland (mm. Ihmemaa Oz 1939) • ohjaaja Vincente Minnelli

44. Western • Yksi pitkäaikaisimmista lajeista • Keskeisiä ohjaajia 1930-40-luvuilla • John Ford • Hyökkäys erämaassa (1939), Aavikon laki (1946) • Howard Hawks • Punainen virta (Red River, 1948)

46. Screwball-komedia • Puheliaita, terävää dialogia sisältäviä komedioita eksentrisistä pariskunnista • Kultakausi n. 1934-1941 • Tapahtuipa eräänä yönä (Frank Capra 1934), 20th Century (Howard Hawks 1934), Mr. Deed Goest to Town (Capra 1936), Hätä ei lue lakia / Bringing up Baby (Hawks 1938), Skandaalihäät / The Philadelphia Story (George Cukor 1940), Meidän vastaeronneiden kesken / His Girl Friday (Hawks 1940), Lady Eve (Preston Sturges 1941) • Cary Grant, Katharine Hepburn, James Stewart, Rosalind Russell

48. Hätä ei lue lakia / Bringing up Baby (1938)Katharine Hepburn ja Cary Grant

49. Kauhuelokuva • taustalla saksalainen ekspressionismi • Paul Leni 1927: Kissa ja kanarialintu (Universal) • Universal 1931-35 (huippukausi) • Dracula, Frankenstein, Muumio, Näkymätön mies • Bela Lugosi, Boris Karloff • ohjaajat James Whale, Tod Browning • ”klassiset hirviöt” • RKO:n B-yksikkö 1940-luku • tuottaja Val Lewton 1942 alkaen • ohjaajina Jacques Tourneur, Mark Robson, Robert Wise • ”vihjaava kauhu”

50. Universal-kauhua 1930-luvulta