Verkostot ja viisitoista linkkiä

1. Verkostot ja viisitoista linkkiä Albert-Lásló Barbási Linkit. Verkostojen uusi teoria Terra Cognita 2002 kääntäjä Kimmo Pietiläinen 282 sivua Katriina Anttila

2. Terra Cognita • Viimeisen kymmenen vuoden aikana on Suomeen perustettu useita pieniä kirjakustantamoja. • Vaikka suurkustantamot julkaisevat kaksi kolmasosaa Suomessa ilmestyvistä kirjoista, niin pienkustantamoilla on oma tärkeä roolinsa varsinkin käännöskirjallisuuden puolella. • Ilman pienkustantamoja jäisi moni hyvä kirja julkaisematta. • Pienkustantamoja ovat mm.Basam Books, Art House, Nemo, Lokikirjat, Like, Teos, Sammakko, Vastapaino, Ai-Ai sekä Terra Cognita. • Terra Cognitan johtaja on Kimmo Pietiläinen, joka myös kääntää kirjoja. • Kustantamo on keskittynyt pääasiallisesti tiedekirjojen julkaisemiseen. • Kustantamon kotisivulta www.terracognita.fi löytyy lista julkaistuista kirjoista, joista suurin osa on käännöskirjoja. • Terra Cognita on julkaissut tähän mennessä noin 80 kirjaa, joiden aihepiirit sijoittuvat Ongelmalähtöisen oppimisen ja Kissantassun ja katapultin välille. Katriina Anttila

3. Lukijan kommentit • Terra Cognitan toiminta perustuu seuraavaan ajatukseen, joka löytyy heidän kotisivultaan. • ”Tietokirjan on herätettävä ajatuksia. Pelkän tiedon tarjoaminen ei riitä. Tietokirja voi tarjota nautinnollisen ja viihteellisen lukuelämyksen.” • Linkit. Verkostojen uusia teoria on juuri tällainen kirja. • Kirja on saanut hyvän vastaanoton ympäri maailmaa, koska se on vahvasti ajassa kiinni. Se on myös erittäin hyvin kirjoitettu. • Kirjoittaja kuljettaa lukijaansa jouheasti 1700-luvulta verkostoteorian historian alkuajoista viidentoista linkin avulla kohti nykyaikaa. • Kirjan jokainen luku on uusi linkki, joka paljastaa hauskojen ja mukaansatempaavien tarinoiden avulla pala palalta todellisten verkostojen luonteen sekä merkityksen koko ihmiskunnalle. • Tiivistelmässäni olen pyrkinyt löytämään ja tiivistämään jokaisesta linkistä eli luvusta ne olennaisimman asiat, joiden kautta voisi ymmärtää ja hahmottaa koko kirjan sanoman. Katriina Anttila

4. Ensimmäinen linkki. Johdanto • Tieteellinen tutkimus on 1900-luvulla keskittynyt reduktionismiin. • Tukeutuessamme pelkästään reduktionismiin törmäämme ennen pitkään kompleksisuuteen, sillä luonto ei olekaan palapeli, jonka voisi koota vain yhdellä tavalla. • Kompleksisissa järjestelmissä osat sopivat niin monilla eri tavoilla yhteen, että kaikkien kokeilemisessa kuluisi miljardeja vuosia. • Nykyaikana huomaamme yhä selvemmin, että tapahtumat ja ilmiöt ovat kytkeytyneet toisiinsa sekä ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Elämme siis pienessä maailmassa, jossa kaikki kytkeytyy kaikkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että alamme oivaltaa verkostojen tärkeyden. • Verkostoja on kaikkialla. On vain opittava ymmärtämään miten ne ilmenevät, miltä ne näyttävät ja miten ne kehittyvät, oli sitten kysymys luonnosta, yhteiskunnasta ja liike-elämästä, lääketieteestä, terrorismista tai Internetistä. Katriina Anttila

5. Toinen linkki. Satunnainen maailmankaikkeus • Graafiteoria on 1700-luvulta peräisin oleva matematiikan haara, joka käsittelee verkostoja. Verkostoteorian käynnistäjänä pidetään Leonhard Euleria, joka vuonna 1736 ratkaisi Königsbergin siltoja koskevan ongelman. • Köningsberg oli vauras kaupunki Itä-Preussissa Pregel-joen rannoilla. Kaupunkiin oli rakennettu seitsemän siltaa, jotka yhdistivät kaupungin eri osia toisiinsa. Kaupunkilaisten leikkimielinen ongelma oli löytää reitti seitsemän sillan kautta siten, että kutakin siltaa käytetään vain kerran. Euler todisti, ettei tällaista reittiä ole olemassa ja loi samalla perustan verkostojen tutkimukselle. Katriina Anttila

6. Toinen linkki. Satunnainen maailmankaikkeus • Eulerin ratkaisu perustui siihen, että hän kuvasi aluetta graafiksi, joka on solmujen ja linkkien yhdistelmä. Maa-alueet ovat solmuja (A,B,C, D) ja sillat taas ovat linkkejä, jotka yhdistävät maa-alueet. • Solmu, johon tulee pariton määrä linkkejä, on joko reitin alku- tai loppupiste. Kaikkien siltojen kautta kulkevassa reitissä on yksi alku- ja loppupiste. Joten tällaista reittiä ei ole Königsbergin kaltaisessa graafissa, jossa on enemmän kuin kaksi sellaista solmua, joihin tulee pariton määrä linkkejä. Täten etsitynlaista reittiä ei ole olemassa. • Eulerin jälkeen verkostoteoriaa tutkivat useat suuret matemaatikot ja 1900-luvun puoliväliin mennessä ratkottiin kaikki säännöllisten verkostojen rakenteisiin ja ominaisuuksiin liittyvät ongelmat. • Unkarilaiset matemaatikot Erdös ja Rényi pyrkivät kuitenkin löytämään yksinkertaisen selityksen, joka kuvaisi kaikkia monimutkaisia verkostoja ja täten he päätyivät kuvaamaan (1959) verkostoja satunnaisiksi, joissa linkit syntyvät sattumalta. Katriina Anttila

7. Toinen linkki. Satunnainen maailmankaikkeus • Satunnaisessa verkostossa ei tarvita kuin yksi linkki solmua kohden, mutta kun linkkejä lisätään niin verkosto muuttuu olennaisesti. Tällöin pienistä erillisistä keskenään toisiinsa linkittyneistä solmuista syntyy jättiryväs, johon miltei jokainen kuuluu. • Ympärillämme olevat verkostot eivät ole pelkkiä verkkoja, vaan tiheitä verkostoja, joista mikään ei karkaa ja joiden sisällä päästään jokaiseen solmuun. • Satunnaisessa verkostossa vallitsee tasa-arvo, koska linkit asettuvat satunnaisesti, niin kaikilla solmuilla on sama mahdollisuus saada linkki. Kuitenkin jos verkosto on suuri, niin satunnaisuudesta huolimatta miltei kaikilla solmuilla on saman verran linkkejä. • Satunnaisen verkostoteoria ei kuitenkaan riitä kuvaamaan todellisia ympärillämme olevia kompleksisia verkostoja. • Millaisia siis ovat todelliset verkostot? Katriina Anttila

8. Kolmas linkki. Kuusi erottavaa askelta • Unkarilaisen kirjailijan Frigyes Karinthyn vuonna 1929 kirjoittamassa novellissa Ketjut on tuotu esiin ensimmäistä kertaa nykyään ”Kuutena erottavana askeleena” tunnettu käsite. • Kokeellisen psykologian professori Stanley Milgram keksi käsitteen uudelleen vuonna 1967. Hänen tavoitteenaan oli selvittää kahden amerikkalaisen välinen etäisyys eli kuinka monta tuttavuutta tarvitaan kahden satunnaisen henkilön yhdistämiseksi. Hän päätyi tutkimuksissaan lukemaan 5,5. • Sanonta vakiintui yleiseen käyttöön Amerikassa 1990-luvulla John Guaren kirjoittaman näytelmän ja siihen perustuvan elokuvan vuorosanojen kautta. ”Jokainen tällä planeetalla on vain kuuden askeleen päässä muista.” • Yhteiskuntamme on kuuden miljardin solmun verkosto, jossa jokainen solmupari on keskimäärin vain kuuden linkin päässä toisistaan. Maailmamme on siis pieni kytkeytynyt verkosto, mutta millaisia ovat muut verkostot? Katriina Anttila

9. Kolmas linkki. Kuusi erottava askelta • Tutkimukset ovat osoittaneet, että erilaisissa verkostoissa etäisyydet vaihtelevat 2-14 askeleen välillä. Poikkeuksen tekee WWW. • Hakurobottien keksimisen jälkeen on voitu mitata ja arvioida WWW:n kokoa ja etäisyyksiä. • Mikä tahansa asiakirja on WWW:ssä sen valtavasta koosta huolimatta keskimäärin 19 klikkauksen päässä toisesta asiakirjasta. • Internetissä, sen käyttäjien keskimääräinen etäisyys on n. kymmenen linkkiä. • Tällaisten suurten verkostojen kohdalla 6 tai 19 askeleen välinen ero on häviävä. Oleellista on se, että verkostot ovat samalla tavalla kytkeytyneitä ja tällöin solmujen väliset etäisyydet kutistuvat. • Solmujen väliset etäisyydet eivät kuitenkaan ole ainoa kompleksisia verkostoja yhdistävä tekijä. Katriina Anttila

10. Neljäs linkki. Pienet maailmat • Mark Granovetterin vuonna 1970 julkaisema artikkeli: ”Heikkojen sidosten vahvuus” on sosiologian merkittävin ja siteeratuin artikkeli. • Artikkelin mukaan yhteiskunta on täydellisten graafien kokoelma, joka muodostuu vahvojen sidosten yhdistämistä ystäväpiireistä. Heikot sidokset taas liittävät ystäväpiirin tuttaviin, joilla taas on vahvat sidokset omiin ystäviinsä. • Heikoilla sidoksilla on tärkeä tehtävä monenlaisissa sosiaalisissa tilanteissa. • Ryvästymiskertoimella voidaan kuvata solmuryppään tiiviyttä jakamalla ryppään todellisten linkkien määrä kaikkien mahdollisten linkkien lukumäärällä. • Jos ryvästymiskerroin on yksi, niin ryppään kaikista solmuista on linkki toisiinsa. • Ryvästyminen ei ole pelkästään sosiaalisten verkostojen ilmiö, vaan se on kaikkien kompleksisten verkostojen yleispiirre. Katriina Anttila

11. Viides linkki. Navat ja kytkeytyjät • Verkostojen solmujen väliset etäisyydet ja niiden ryvästymiskerroin perustuvat kuitenkin siihen oletukseen, että solmujen väliset linkit ovat satunnaisia. • Linkkien satunnaisuudesta oli luovuttava lopullisesti sen jälkeen kun WWW:n topologian tutkimuksessa löydettiin kytkeytyjä-navat. • Kytkeytyjät ovat verkoston solmuja, joilla on erittäin paljon linkkejä. • Kytkeytyjät ovat erityisen tärkeitä sosiaalisissa verkostoissa, mutta ne ovat muidenkin verkostojen perusominaisuus, joka kiinnostaa kaikkien alojen tutkijoita. • WWW:ssä noin. 90 %:lla asiakirjoista on alle kymmenen tulevaa linkkiä. Noin 3 %:lla oli viittaus noin miljoonalle sivulle. Tällaisia napoja ovat esim. Yahoo! ja Amazon.com. • Vastaavanlaisia kytkeytyneitä napoja on löydetty ja etsitään kaikilla tieteen aloilla, koska ne auttavat ymmärtämään useita monimutkaisia esim. kemiallisia reaktioita atomi- ja molekyylitasolla. Katriina Anttila

12. Kuudes linkki. 80/20 sääntö • Italialainen taloustieteilijä Vilfredo Pareto löysi noin sata vuotta siiten kokeellisten havaintojen avulla lain, jota myöhemmin on alettu nimittää 80/20- säännöksi. • Hän huomasi, että esim. 80 % herneistä tuli 20 % palkoja, 20 % Italian väestöstä omisti 80 % sen maasta. • Myöhemmin periaatetta on tulkittu myös Murphyn liikkeenjohtolaiksi eli 20 % työntekijöistä tuottaa 80 % voitosta tai 80 % päätöksistä tehdään 20 % kokousajasta. • WWW:ssä 80 % linkeistä suuntautuu 15 % verkkosivuista. • Tämä sääntö ja sen tulkinta johti siihen että verkostojen rakenteen takaa löydettiin matemaattinen malli eli potenssilakijakauma. • Maantiekarttaa muistuttava satunnainen verkosto noudattaa kellokäyrää. Kellokäyrän mukaan useimmilla solmuilla on sama määrä linkkejä ja muita vaihtoehtoja on vähän. • Lentokoneiden reittikartan näköinen mittakaavaton verkosto noudattaa potenssilakia eli useimmilla solmuilla on vain muutama linkki ja muutama kytkeytynyt linkki hallitsee koko verkkoa. Katriina Anttila

13. Kuudes linkki. 80/20 sääntö Satunnainen ja mittakaavaton verkosto Solmut, joilla on k linkkiä Solmut, joilla on k linkkiä linkkien lukumäärä (k) linkkien lukumäärä(k) Katriina Anttila

14. Seitsemäs linkki. Rikkaat rikastuvat • Mittakaavattoman verkoston syntyyn liittyy oleellisesti käsite kasvu, koska verkosto laajenee solmu kerrallaan. • Toinen tärkeä tekijä on kytkeytyminen, sillä uusi solmu linkittyy helpommin sellaiseen solmuun, jolla on jo ennestään mahdollisemman paljon linkkejä. • Kasvu on selkeä etu vanhemmille solmuille, joilla on ollut enemmän aikaa hankkia linkkejä. • Verkoston kasvaessa siihen tulee yhä useampia solmuja, jotka linkittyvät kytkeytyneisiin solmuihin. • Tällöin vanhat kytkeytyneet solmut erottuvat väkisin joukosta ja niistä muodostuu verkoston napoja. • Ilmiötä voidaan kuvata rikkaat rikastuvat- ilmiöllä. • Minkälainen on tämä rikkaat rikastuvat- ilmiön hallitsema maailma? Mitä mahdollisuuksia siellä on viimeksi tulleilla vähemmän linkkejä saaneilla solmuilla? Katriina Anttila

15. Kahdeksas linkki. Einsteinin perintö • Kompleksisiin järjestelmiin liittyy myös kilpailu. • Kilpailuympäristössä kullakin solmulla on tietty kelpoisuus. • Kelpoisuudella tarkoitetaan solmun esim. ihmisen tai yrityksen kykyä solmia ystävyys- tai yrityssuhteita, näyttelijän tai artistin kykyä saada suosiota, verkkosivun kykyä saada kävijä palaamaan sivulleen. • Kilpailusta hyvä esimerkki Internetissä on 1997 perustettu Google, joka tuli markkinoille paljon kilpailijoitaan Alta Vistaa ja Inktomia myöhemmin, mutta josta tuli alle kolmessa vuodessa netin suosituin selain. • Joskus kuitenkin verkostossa voi tapahtuu sellainen ilmiö, että yksi solmu vetää kaikki linkit. Tällainen esimerkki on Microsoft. Ilmiön selitys perustuu Einsteinin aikanaan kehittämään teoriaan, joka nykyään kulkee nimellä Bosen-Einsteinin kondensaatti. • Vaikka itse teoriaa ei ymmärtäisikään, niin sen seuraukset on helppo ymmärtää. Eli Microsoftin tuotteiden ostaminen on helpoin vaihtoehto, joka taas lisää sen suosiota. Katriina Anttila

16. Yhdeksäs linkki. Akilleenkantapäät • Ihmisen tekemille rakenteille on ominaista erilaiset virheet ja viat sekä myös heikko virheiden sietokyky. • Luonnon kehittelemissä ekosysteemeissä on suuri virhetiheys, mutta hyvän virheensietokyvyn ansiosta luonnon järjestelmät pysyvät virheistä huolimatta toimintakykyisinä. • Virheidensietokykyyn liittyy oleellisesti järjestelmän kytkeytyneisyys, sillä tällaisessa järjestelmässä yksittäisiä solmuja voidaan poistaa ja aina löytyy korvaava solu tai reitti, joka pitää järjestelmän toimivana. • Mittakaavaton verkosto on rakenteeltaan elinvoimainen, mutta samalla se on myös altis hyökkäyksille. • Kytkeytyneet navat pitävät verkoston kasassa, mutta jos tällaisia napoja eliminoidaan tarpeeksi monta, niin koko verkosto pystytään hajottamaan. • Tätä verkostojen akilleenkantapäätä yrittävät krakkerit ja terroristit käyttää hyväkseen. Tästä osoituksena oli vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskut. Katriina Anttila

17. Kymmenes linkki. Virukset ja muodit • Internet on maailman tarkemmin kartoitettu verkosto. • Netissä liikkuvia viruksia tutkimalla on löydetty selityksiä myös erilaisten tautivirusten ja muoti-ilmiöiden leviämistavoille. • Sosiaalisilla verkostoilla on näissä ilmiöissä tärkeä rooli. • Nopeat viestintälaitteet ovat kutistaneet maailmanlaajuisen sosiaalisen verkostomme siten, että virukset ja muut ilmiöt muuttuvat paikallisesta epidemiasta hetkessä pandemiaksi. • Sosiaalisen verkoston samoin kuin esim. Internetin kytkeytyneet navat, jotka hallitsevat verkostoa ja joilla on paljon linkkejä, pystyvät levittämään tehokkaasti viruksia ja myös pitävät ne hengissä. • Sellaisten virusten kohdalla kuten AIDS, tuo tulevaisuus tullessaan paljon eettisiä ongelmia, koska viruksen pysäyttäminen edellyttää sitä levittävien napojen löytämistä ja tehokasta hoitamista. Samalla yksittäiset, ”viattomat” tartunnan saaneet ihmiset ehkä jäävät ilman hoitoa. Katriina Anttila

18. Yhdestoista linkki. Heräävä Internet • Internetin nykyiset ongelmat liittyvät sen historiaan • Internet suunniteltiin alun perin sotilaallisiin tarkoituksiin ja siksi sen ohjelmatkin kehitettiin 1970-luvun teknologialle ja vain pienen verkoston tarpeisiin. • Nyt Internet on lukkiutunut vanhaan teknologiaan, joka toimii kankeasti sen monimuotoisen ja laajentuneen käytön kanssa. • WWW taas on oiva esimerkki ”menestyskatastrofista”, joka karkasi käsistä ennen kuin se oli valmis. • Internetin topologian ymmärtäminen auttaa myös suojelemaan sitä. Krakkerit tai hakkerit eivät halua tuhota leluaan, mutta se voi olla rosvovaltioiden ja terroristien tarkoitus. • Tulevaisuudessa Internetin resursseja voidaan hyödyntää loislaskennan avulla globaalien ongelmien ratkaisuun. • Tätä kokeillaan jo pienessä mittakaavassa SETI@home -projektissa, joka hyödyntää miljoonien PC:n käyttämätöntä kapasiteettia Maan ulkopuolisen elämän etsimiseen. Katriina Anttila

19. Kahdestoista linkki. Pirstoutunut WWW • Vuonna 1997 tehokkain hakurobotti HotBot tutki koko www:n, mutta silti se tavoitti vain 43 % koko www:stä. • Kesäkuussa 2001 Google teki uuden ennätyksen ylittäessään miljoonan asiakirjan rajan. • Hakukoneet onnistuvat tavoitteissaan yhä paremmin, mutta vastaavasti www kasvaa entistä nopeammin. • Toisaalta hakukone, joka hakee eniten asiakirjoja, ei ole välttämättä paras, vaan se joka algoritmin parantamisen jälkeen hakee parhaan sivun hakukoneen tietokannasta. • WWW:n kaltaiset suunnatut verkostot jakautuvat erilaisiin alueisiin eli mantereisiin. • Verkoston keskeisessä ytimessä jokaisesta solmusta päästään kaikkiin muihin solmuihin. • Sisään-mantereen solmuista päästään ytimeen, mutta ei takaisin, kun taas ulos-mantereen solmuihin päästään ytimen kautta, mutta ei takaisin ytimeen. • Putket taas liittävät sisään- ja ulos-mantereen toisiinsa. Katriina Anttila

20. Kahdestoista linkki. Pirstoutunut WWW • Joistakin solmuista muodostuu taas erilaisia lonkeroita, joista päästään ulos- tai sisään-mantereihin. • Jotkut solmut taas muodostavat eristettyjä saarekkeita, jonne ei päästä verkoston muista solmuista. • Tämä www:n pirstoutunut luonne vaikeuttaa siis sen kartoittamista sekä liikkumista siellä. • Tämän vuoksi hakukoneille voi antaa verkkosivunsa URL-osoite, jolloin hakokone voi ottaa sen lähtökohdakseen ja näin ehkä löytää muitakin sellaisia sivuja, joilla ne eivät ole ennen käyneet. • Mantereiden olemassaolo on tyypillinen ominaisuus kaikille suuntautuneille verkostoille, joissa siis esiintyy yksisuuntaista liikennettä, joten se ei ole pelkästään www:n erikoispiirre. • WWW:ssä vallitsevan arkkitehtuurin mukaan verkkosivun näkyvyyden ratkaisee sivun sijainti verkossa. • Yksilön oikeus valita linkki takaa verkon demokratian ja samalla se estää sen topologian muuttamisen. Katriina Anttila

21. Kolmastoista linkki. Elämän kartta • WWW:n tutkimuksen tuloksena on löydetty lait, jotka hallitsevat kyberavaruuden ulkopuolellakin. • Nämä lait hallitsevat silloinkin, kun tutkitaan soluja ja ekosysteemejä. • WWW on mallijärjestelmä, jonka kaikki yksityiskohdat voidaan tutkia ja näin se on innovaatioiden ja inspiraatioiden lähde verkostomaisen maailmamme ymmärtämiseksi. • Solubiologiassa ovat syöpätutkijat jo alkaneet soveltaa Internetin tutkijoiden löytämiä verkostojen lakeja. • Ihmisen solujen sisäisten verkostojen kartoittamiseen voi kulua vielä kymmenisen vuotta, jonka jälkeen voidaan selvittää mikä geeni tai proteiini toimii väärin ja siten kohdistaa hoito oikeaan kohtaan. • 1900-lukua on sanottu fysiikan vuosisadaksi, mutta nykyistä vuosisataa tullaan sanomaan geenien vuosisadan sijasta ehkä biologisten verkostojen ja kompleksisuuden vuosisadaksi, sillä verkostoajattelu tulee mullistamaan eniten biologiaa. Katriina Anttila

22. Neljästoista linkki. Verkostotalous • 1900-luvun yritysten sisäisten verkostojen kankeasta ja joustamattomasta puumaisesta rakenteesta ollaan siirtymässä verkko- ja verkosto-organisaatioon. • Nopeasti muuntuvilla markkinoilla menestymisen ehtona on dynaaminen ja kehittyvä verkosto, joka on muokattavampi ja joustavampi järjestelmä kuin puumalli. • Yrityksen organisaation muuntuminen ei ole ainoa seuraus verkostotalouteen siirtymisestä. Toinen tärkeä asia on ymmärtää se, että yritykset eivät voi toimia yksin. • Talous ei noudata taloustieteilijöiden määrittelemää standardimallia vaan todellisuudessa se on verkosto, jonka solmuja ovat kaikki siihen vaikuttavat tahot. • Linkit taas kuvaavat solmujen välistä vuorovaikutusta. Katriina Anttila

23. Neljästoista linkki. Verkostotalous • Verkostotaloudessa ostajat ja myyjät eivät ole kilpailijoita vaan kumppaneita, joiden suhteen tulisi olla pitkä ja vakaa. • Jos nämä linkit pysyvät vakaina, niin yhtiöt voivat keskittyä ydintoimintaansa. • Verkostot eivät kuitenkaan takaa yrityksille menestystä kaikissa toimintaympäristöissä. • Verkostojen tehtävä on auttaa nykyisiä organisaatioita sopeutumaan nopeasti muuttuviin markkinoihin. • Liikemaailman ja talouden monimuotoisia verkostoja kuten omistaja-, organisaatio-,markkinointi- ja yhteistyöverkostoja sekä poliittisia verkostoja ei kuitenkaan voida yhdistää yhdeksi suureksi kaikkea kattavaksi verkoksi. • Olennaista on oppia tuntemaan näitä lakeja, jotka hallitsevat kaikkia luonnon verkkoja ja sitä kautta oppia hyödyntämään niitä kaikilla elämänaloilla. Katriina Anttila

24. Viimeinen linkki. Hämähäkitön verkosto • Hämähäkin verkon keskellä ei ole keskinapaa, joka ohjaa ja seuraa jokaista linkkiä ja solmua. Siinä ei ole yhtä napaa, jonka poistaminen kaataisi koko verkon. • Mittakaavaton verkosto on hämähäkitön verkko. • Todelliset verkostot ovat itseorganisoituneita. • Miljoonien solmujen ja linkkien itsenäiset toiminnot johtavat toimivaan kokonaisuuteen. • Niiden hämähäkitön mittakaavaton rakenne on niiden evoluution väistämätön seuraus. • Aina kun luonto kutoo uuden verkon, niin se luo lakiensa mukaan rakenteeltaan samanlaisen verkon kuin aikaisemminkin. • Näiden lakien elinvoimaisuus selittää myös niiden kattavuuden. • Verkostoajattelu valmistautuu valloittamaan kaikki ihmisen toiminnot ja useimmat ajattelun alueet. Se on enemmän kuin hyödyllinen näkökulma tai väline. Se on uusi kieli. Katriina Anttila