Metaforat, eli kielen kukkasista kasvatustieteellisessä tutkimuksessa Petri Salo, Åbo Akademi i Vasa psalo@abo.fi

1. Metaforat, eli kielen kukkasista kasvatustieteellisessä tutkimuksessa Petri Salo, Åbo Akademi i Vasa psalo@abo.fi

2. Muutama vertauskuva A. Tämän päivän yliopisto on kuin … B. Opiskelu yliopistossa on kuin … C. Tutkimusmetodologia on kuin … D. Tämä metodologian kurssi on ollut kuin …

3. Metodologiasta, metodeista, aineistojen analyysista/tulkinnasta @ Määrä versus laatu @ Yleistettävyys versus tarkkuus/syvyys @ Tutkimuskohteen/tutkittavan ilmiön ominaisluonne @ Teoreettinen viitekehys (esiymmärrys) analyysin ja tulkinnan edellytyksenä/lähtökohtana @ Linguistic turn, retoriikan uusi tuleminen @ Propostionaalinen tieto versus hiljainen tieto @ Kognitivismi ja konstruktivismi Learning by doing Metodologioiden merkitysten ymmärtäminen ja tutkimuksen toteuttaminen vaatii aikaa ja paneutumista, mutta mielenkiintoisia (jopa hauskojakin) vaihtoehtoja toki löytyy

4. Metaforat kirjallisuudessa ja runoudessa ”Äiti tunsi sisällään rauhan. Ehkä hänen rakkaussotkunsa olivat olleet kapinaa varsinaissuomalaisen yrittäjäperheen rasvanäppistä materialismia vastaan, romanttisen hengen ristipistoja leikkelekaupan pikkuporvarillisella pohjakankaalla.” Riku Korhonen 2008. Lääkäriromaani, s. 21 Roikun sinussa kuin hirsipuussa, kielonkukkia suussa ja vailla huolta Roikun sinussa kuin hirsipuusa, koiranpentuna luussa, voi mielipuolta Kohta minä olen katki, kohta minä olen poikki, Jos vene ei valmistu ja naulat kaatuu jokeen Happoradio 2008. Kaunis minä. Hirsipuu Politiikassa USA maailmanpoliisina (ylilääkärina, Korhonen 2008) Meidän on nyt pakko nousta EU/NATO-junaan!

5. Organisaatioteoriassa Organisaatio.... ...koneena, organismina, aivoina, kultttuurina, poliittisena järjestelmänä, psyykkisenä vankilana, jatkuvassa muutoksessa, hallinnan välineenä G. Morgan (1986). Images of organizations. Kasvatustieteen kolme juurimetaforaa kasvu, ohjaus ja vapautuminen education as growth, guidance or liberation Leino, A-L. & Drakenberg, N. 1993.Metaphor: An educational perspective. Juuri (perus/syvä) metaforat = perustavaa laatua olevat metaforat jotka järjestävät muita metaforia verkostoiksi

6. Metafora, metapherein = jonkin asian yli kantaminen Syntyy kun tavanomaiseksi mielletty sana/lause korvataan poikkeavalla sanalla tai lauseella samankaltaisuus, erilaisuus uutta luova ristiriita Ihminen on ihmiselle susi Retoriikkaa vai uusi tulkinta/tapa hahmottaa maailmaa? Oppiva organisaatio Kaksi toisistaan poikkeavaa semanttista kenttää Tulkitessaan metaforaa ihminen hahmottaa kuvittelunsa avulla jonkun kohteen merkitystä Kortelainen 2006. Metaforan tulkinta ja imaginaatio

7. Kuolleita, konventionaalisia metaforia Kauankohan nykyinen hallitus pysyy pystyssä? Ennen vuosituhannen vaihdetta oltiin erityisen huolissaan tietokoneiden ja -järjestelmien kaatumisesta. Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa jokaisen tulee jatkuvasti päivittää tietojaan ja taitojaan. Viimeistään neljänkymmenen jälkeen sitä alkaa itse kukin rupsahtaa. Eläkkeelle jäätyään hän kuihtui vähitellen pois. Pitkän sairasloman jälkeen hän ei enää päässyt takaisin raiteilleen.

8. Kuolleita, konventionaalisia metaforia Kauankohan nykyinen hallitus pysyy pystyssä? Ennen vuosituhannen vaihdetta oltiin erityisen huolissaan tietokoneiden ja -järjestelmien kaatumisesta. Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa jokaisen tulee jatkuvasti päivittää tietojaan ja taitojaan. Viimeistään neljänkymmenen jälkeen sitä alkaa itse kukin rupsahtaa. Eläkkeelle jäätyään hän kuihtui vähitellen pois. Pitkän sairasloman jälkeen hän ei enää päässyt takaisin raiteilleen.

9. Metaforan monet funktiot • (tehtävät, tarkoitukset, käyttötavat) • Hahmottava/käsitteellistävä/konstruoiva funktio • Välittävä funktio • Kommunikatiivinen funktio • Fokusoiva funktio • Poliittinen funktio • Heuristinen funktio

10. Lakoff & Johnson (1980) Metaphors we live by Orientoivia metaforia: Ylös-alas, vasemmalla-oikella, sisällä-ulkona, keskeinen-perifeerinen Ontologisia metaforia Aivot tietokoneena Rakenteellisia metaforia Aika on rahaa Välittäviä metaforia Verkosto Konventionaalisia metaforia Visio, missio, strategia Sanakirjametaforat

11. Politiikkaa koulun arjessa! ”Kouluamme voidaan verrata kolmeen eri yhteiskuntamuotoon.... No, koulussa, hoitotyön osastolla vallitsee demokratia, fysioterapian ja kuntoutuksen osastolla, jolla itse opetan, meillä ondiktatuuri ja vanhustyönosastolla puolestaan vallit- see täysi anarkia.” Kaikki yhtään merkittävämmät päätökset, ne te- kee meidän koulussa ylin Neuvostojohto, olympia- komitea, mafia, sitä voi kutsua ihan miksi tahansa Johnson & Salo, 2008. Yhtenäisen perusopetuksen lähtökohdat ja kehitys

12. Koulujen neljä (sisä)poliittista puoluetta rehto- reiden metaforien perusteella tunnistettuina edistykselliset (uudistajat, innovoijat, seikkailijat, aina mukana, kehittäjät, visionäärit), konservatiivit(vastustajat, säilyttäjät, väistelijät, epäi- levät mukautujat), kaikkea vastustava populistipuolue(jarruvaunut, kaikentietävät, ”tärpäntikkelit”, valittajat) nukkuvien puolue (syrjään vetäytyjät, kynttilänsä vakan alle kätkijät, ”takahuoneen” miehet, seurailijat). Rehtori X: matem.-järki/analyysi, äidinkieli-toraporukka, taito/taide-vapaus, reaali-puurtajat, vieraat kielet + ruotsi-työkeskeiset Johnson & Salo, 2008. Yhtenäisen perusopetuksen lähtökohdat ja kehitys

13. Koulun mikropolitiikka: Määritelmä Kouluyhteisön pyrkimys yhteisten asioiden hoitamiseen ja koulun arkisen toiminnan ylläpitämiseen johtaa erilaisiin, sekä avoimiin että kätkettyihin konflikteihin ja kamppailuihin sen jäsenten välillä. Konfliktien taustalla on eriopettaja-ryhmien ja -kulttuurien tai opettajien ja koulun johdon tai kouluhallinnon toisistaan poikkeavat kokemukset ja näkemykset koulun tehtävästä ja toiminnasta. Kamppailut koskevat niin koulun fyysis-aineellisia kuin aineettomia resursseja: valtaa, arvonantoa, statusta ja erilaisia symboleja. Johnson & Salo, 2008. Yhtenäisen perusopetuksen lähtökohdat ja kehitys

14. Meillä oli täällä seitsemänkymmentäluvulla kastilaitos. Uuden rehtorin myötä se katosi ehkä hetkeksi, mutta nyt eri ryhmien välillä on taas syntynyt ... Ei sitä huomaa jos menet opettajien kahvihuoneeseen, tai tarkastelet sitä näin organisatorisesti. Kuulun itse alimpaan kastiin, kaikille yhteisten aineiden opettajiin, se on totta se. Ja meidän kastissamme, vuosien varrella kielten opettajat ovat olleet vieläkin alempana. Vieraat kielet nyt ovat ammatilli-sessa koulutuksessa pakkopullaa. Viime vuosina ... rehtori antoi meille alimmalle kastille vähän kurinpalautusta, kun monikaan meistä ei osallistunut lukuvuoden päättäjäisiin. Mitäpä me siellä. Johnson & Salo, 2008. Yhtenäisen perusopetuksen lähtökohdat ja kehitys Allegoria kuvaannollinen tai vertauskuvallinen esitys Nurmi, T. 1998. Uusi suomenkielen sanakirja s. 32

15. Opettajainkokoukset kouluissa? Opettajat spontaanisti haastatteluissa ”.. sellainen käsitys, että ne (opettajat) tulevat sinne vain heittääkseen tällasen shown, ja kun asia on käsitelty kaikki palaa ennalleen.” Jotenkin ne ovat jonkinlaisia parodioita, en ole koskaan ymmärtänyt, sillä joskus me päätämme jostakin, mutta seuraavalla kerralla emme tiedä mitä pää- timme, ehkä meillä ei ollut edes valtuuksia päättää. Tässä mielessä me olemme kuin kanalauma[ ] , mielestäni opettajainkokoukset ovat parodioita.” ”Luonnollisesti” puheessa esiintyvä metafora Rehtorit pyydettäessä kuvaamaan metaforien avulla Opettajainkokoukset ovat kuin .. Kreikkalaisella torilla, torikokokouksia, purkauksia, huutokauppa, kirveen teroitusta .. Parlamentin istunnot, maastokartoitus, sulatusuuni, välttämättömyys 800 m:n juoksu, koko ajan täysillä - selvää pässinlihaa nuijittaisiin pöytään, lintujen ruokailuhetki talvisella lintulaudalla - päivä ratapihalla Tuotettuja metaforia

16. Metafora Vertaukseen perustuva havainnollistava kielellinen ilmaisu, kielikuva Opettajainkokous on kuin .. SHOW * PARODIA ** eng. tenor eng. vehicle * 1 näyttävä viihde-esitys, jossa on yleensä laulua ja tanssia 2ark. Hassuttelu,ilveily; yleensä huomiota herättävä käytös, esiintyminen, meteli, äläkkä, hulina. Hän veti siellä omaa showtaan, Lapsi pani melkoisen shown pystyyn ** Ivallinen, piikittelevä mukaelma jostakin tunnetusta ja vakavasta aiheesta tai teoksesta Nurmi, T. 1998. Uusi suomenkielen sanakirja s. 573, 729, 972,

17. Metaforien avulla on kasvatustieteissä tutkittu • Oppilaita - opiskelijoita • - subjektiiviset kokemukset koulusta (Gordon, Lahelma & Tolonen 1995; • Laine 1995; Lindroos & Tolonen 1995) • käsitykset itsestään oppijoina   • Opettajia • - opettajan rooliin kohdistuvat odotukset ja sen tietoinen muuttaminen • - luokkahuone, opetus/oppimisprossi sekä näihin liittyvä ymmärrys • ammatillinen tietopohja • rehtorin ja opettajan välinen vuorovaikutus (Mahlamäki-Kultanen 1998, • Salo 2002) • käsitys omasta koulustaan (Salo, 2002, Auranen 2004) • käsitykset tietyistä koulutusjärjestelyistä • Opettajiksi opiskelevia • tietoisuus niistä uskomusjärjestelmistä, jotka vaikuttavat opetuksen • muotoutumiseen •  käsitykset itsestään opettajina, oppilaista ja luokkahuoneesta (Niikko 1992) • Opetushallinto • odotukset niistä odotuksista, joita kouluissa esiintyy paikallisen opetus- • hallinnon suhteen

18. Kielen kukkasia, kielikuvia voidaan… • poimia… eli tunnistaa metaforia esim. (haastattelu)pu-heesta tai eri tarkoituksiin tuotetuista teksteistä • B.kasvattaa…eli pyytää toimijoita eri yhteyksissä kuvaa- • maan kiinnostuksen kohteena olevia ilmiöitä metaforien avulla • myydä … eli esim. valitsemaan vaihtoehtoisista etukä- teen tuotetuista metaforista ne/se, joka tietyn toimijan mielestä kuvaa tiettyä ilmiötä parhaiten

19. Metaforien analysoiminen ja tulkinta • (periaatteessa useat eri analysointikeinot mahdollisia) • Metaforan kohteen tunnistaminen • mitä ilmiöitä niiden avulla kuvataan, käsiteellistetään? • Luokittelu eri kohteiden perusteella • Metaforien esiin nostamien tulkintaulottuvuuksien tunnistaminen • grounded theory –tyyppinen tulkintatapa, diskursiivinen, teoreettisen viitekehykseen perustuva

20. Metaforien kohteet Salo, P. 2002. Skolan som mikropolitisk organisation.

21. Metaforien ryhmittely Auranen, J. 2004. Tervanjuontia ja ruusuilla tanssimista – metaforatutkimus kasvatustyöstä kuntaorganisaation osans

22. Metaforien ryhmittely Auranen, J. 2004. Tervanjuontia ja ruusuilla tanssimista – metaforatutkimus kasvatustyöstä kuntaorganisaation osana, s. 144

23. Semanttisen differentiaalin menetelmä Metaforien arvottaminen asteikolla (1-3) läheinen — kaukainen, myönteinen — kielteinen, liikkuva — pysähtynyt yhdessä —erillään. Auranen, J. 2004. Tervanjuontia ja ruusuilla tanssimista – metaforatutkimus kasvatustyöstä kuntaorganisaation osana, s. 79

24. Semanttisen differentiaalin menetelmä Auranen, J. 2004. Tervanjuontia ja ruusuilla tanssimista – metaforatutkimus kasvatustyöstä kuntaorganisaation osana

25. Images of school Co-operation family, forum, team, negotiation area Suppression herd, mental strait-jacket, military camp, ghetto, creche, machine, prison Constrained Beehive, living organism, theatre Celebration Culture, exhibition Focused Orchestra, artist´s palette, expedition, shopping mall Basic needs Hospital, labour ward Grady, Fisher & Fraser (1996). Images of schools trough metaphor development and validation of a questionnaire.

26. Metafora, allegoria (tarina) metaphor = ”container of meaning(s)” Luonnollinen keino pyrittäessä ylittämään eletyn kokemuksen ja koetun tekstuaalisuuden välinen kuilu kielen avulla (U u d e l l e e n) t u l k i n n a t Teksti Koettu Todel- lisuus Lukija/ kokija Eletty Litteroitu tutkimus raportissa teks- tuaalisuus kokemus teksti Metaforien autenttisuus, uskottavuus !!! Denzin, N. K. 1997. Interpretive ethnography. Ethnographic practices for the 21st century.

27. Organisaatiotutkija Karl E. Weickin (1976) allegoria kouluorganisaatiosta Kuvittele olevasi tuomari, valmentaja, pelaaja tai katsoja hiukan normaalista poikkeavassa jalkapallo-ottelussa: kenttä on pyöreä, sen rajoille on sijoiteltu useita erikokoisia siirrettäviä maaleja, pelaajat voivat tulla ja mennä miten tahtovat, he voivat heitellä kentälle uusia palloja miten haluavat, pelata mihin maaliin haluavat ja huutaa ”Maali!” koska ja kuinka usein tahansa. Kenttä on lisäksi aika lailla kalteva. Ja peliä pelataan ikään kuin siinä olisi jotain järkeä.

28. Metaforista eläytymismetelmäaineistoa Sillä tapahtuipa eräänä päivänä, että herra opetuspäälliköltä kävi käsky, että rehtorin pitää projektinomaisesti lukion ja yläasteen opettajat yhteen nivoman ja yhteen hiileen puhaltamaan saamaan. Rehtoripa vallan ainakin muodollisesti innostui ajatuksesta ja näki haaveissaan itsensä poppa-miehenä, jonka ”alamaiset” olisivat yhtä suurta onnellista, innovatiivista, hullunkurista perhettä, jossa kaikki tukisivat ja auttaisivat toisiaan! Mutta eipä pysynyt rehtoriparalla suunnitteluvaiheessa ollenkaan ketarat maassa, vaikka pää leijaili jo pilvien yläpuolella. Ja ylen tohkeissaan kun oli, niin eipä vaivautunut alamaisiaan projektista informoimaan kuin vasta aloitusvaiheessa. Mutta mahottoman hieno projekti se oli – ainakin paperilla. Käytännön kanssa sillä kylläkin oli harvinaisen vähän tekemistä! to be continued

29. Entäs sitten nämä opettajan jäärät? Eiväthän he kaikitenkaan mitään projekteja kaivanneet rauhaansa häiritsemään. Kukin jupisi issekseen tahi pienemmissä kuppikunnissa, että mitä hemmetin spiritismi –istuntoja se äijäpolo (=rehtori) nyt on keksinyt ruveta järjestelemään. ”Olisi sitä perkele muutakin tekemistä kuin ruveta olematonta vapaa-aikaa jonninjoutaviin yhteistyöpelleilyihin uhraamaan!” Asenteet eivät siis olleet alun perinkään niitä kaikkein myötämielisimpiä. Pariin ensim-mäiseen huuhaa –istuntoon kyllä vääntäydyttiin hampaat ir-vessä ja turvat rutussa ja jotakin perinteistä ryhmätyön poikas-takin (eli nelikenttää ”edut, haitat, vahvuudet, heikkoudet”) siinä sepiteltiin. Jatkotoimet jäivät tosin siihen, että käytiin pienemmissä porukoissa pariin otteeseen oluella ja toivoteltiin moiset projektit hevonkuuseen. Ne harvat ja valitut, joiden mielestä hommassa olisi ollut edes jonkinlaista ideaa ja yhteistyön siementä, jyrättiin kovaäänisimpien ruikuttajien voimalla maanrakoon!

30. Kirjallisuutta Auranen, J. 2004. Tervanjuontia ja ruusuilla tanssimista – metaforatutkimus kasvatustyöstä kuntaorganisaation osana. Joensuu: Joensuun yliopisto Denzin, N. K. 1997. Interpretive ethnography. Ethnographic practices for the 21st century.Thousand Oaks: Sage Publications Gordon, T., Lahelma, E. & Tolonen, T. 1995. “Koulu on kuin ...“ Metaforat fyysisen koulunanalysoinnin välineinä. Nuorisotutkimus, 13 (3), 3-12. Grady, N. B., Fisher, D. L. & Fraser, B. J. 1996. Images of school through metaphordevelopment and validation of a questionnaire. Journal of Educational Administration, 24(2), 41-53. Johnson & Salo, 2008. Koulun kestävän kehityksen edellytykset. Teoksessa P. Johnson & K. Tanttu (toim.) Kestäviä ratkaisuja kouluun. Kokemuksia yhtenäisestä perusopetuksesta. Jyväskylä: PS-Kustannus, 18-40. Kortelainen, I. 2006. Metaforan tulkinta ja imaginaatio. Niin & Näin, 2 (14), 94-101. Laine, K. 1995. “Pakollinen aivojenkasvattamispaikka“ - Nuorten metaforia ja koulukokemuksia.Nuorisotutkimus 13 (3), 21-32. Lakoff, G. & Johnson, M. 1980. Metaphors we live by. Chicago, London: The University ofChicago Press. Leino, A-L. & Drakenberg, M. 1993. Metaphor: An educational perspective. Helsinki:University of Helsinki, Research Bulletin No. 84. Lindroos, M. & Tolonen, T. 1995. “Koulu on kuin hullujenhuone“ Nuorisotutkimus, 13 (3),13-20. Mahlamäki-Kultanen, S. 1998. Myyntitykki vai tyhjä tynnyri. Ammatillisen oppilaitoksenrehtori pedagogisena kehittäjänä. Acta Universitatis Tamperensis 599. Tampere:Tampereen yliopisto. Niikko, A. 1992. Students from the college of education and their images and metaphors inthe beginning of their teacher education. Joensuu: The University of Joensuu, Bulletins ofthe Faculty of Education, N:r 45. Niikko, A. 1992. Imaget ja metaforat opettajien ja opettajaopiskelijoiden praktisen tiedonkuvaajina. Kasvatus, 23 (4), 359-365. Salo, P. 2002. Skolan som mikropolitisk organisation – En studie i det som skolan är. Åbo: Åbo Akademis förlag.