Suomen teatterihistoria 1890-luvulta vuoteen 1918

1. Suomen teatterihistoria 1890-luvulta vuoteen 1918

2. Suomalainen Kansanteatteri 1887–99 • Aspegrénit erosivat Suomalaisesta Teatterista 1887 ja perustivat koko maata palvelevan kiertueteatterin • Kouluttivat uuden näyttelijäpolven • Yksityisteatterille ei myönnetty julkista tukea

3. Svenska Inhemska Teatern 1894 • Suomenruotsalaiset näyttelijät perustivat koko maata palvelevan kiertueteatterin • Osa taiteilijoista otettiin Ruotsista • Suuria vaikeuksia päästä julkisen tuen ja tunnustuksen piiriin • Tärkein tukialue Turku; muutti 1919 nimensä Åbo Svenska Teateriksi

4. Suomalainen Maaseututeatteri 1899 • Seisomassa: Aapo Pihlajamäki, Kosti Elo, Simo Osa, Robert Reino, Aleks Tamminen, Iivari Paatero, Vilho Laakkonen, Kalle Halonen, Anna Torvinen, Aino Vuorio, Kaarlo Silanen • Istumassa: Tilda Raitio-Vuori, Rosa Pulkkinen, Paula Nikulainen, Hilda Martin, Aura Innanen, Albert Kerttula, Aino Halonen, Aili Itkonen, Aaro Itkonen • Perustettiin Suomalaisen Kansanteatterin (1887–99) ja Uuden Teatterin (1897–99) pohjalle näiden toiminnan vakiinnuttamiseksi; osakeyhtiö, jonka kotipaikka Viipuri, mutta toimintasäde koko maan ”maaseutukaupungeissa”

5. Kasimir Leino (1866–1919) • Esteetikko, runoilija, näytelmäkirjailija, teatterikentän uudistaja, ohjaaja, teatterinjohtaja • Suomalaisen Teatterin ohjaaja 1895–96 • Suomalaisen Maaseutu-teatterin johtaja 1899–1903 • Suomen Näyttämön perustaja ja johtaja 1903–04

6. Tampereen Teatteri 1904 • Suomen Näyttämön toimintaidean jatkaja: Länsi-Suomea palveleva kiertueteatteri • Muuttui jo 1910-luvulla Tampereen paikallisteatteriksi • Perustaja näyttelijä, näytelmäkirjailija, teatterinjohtaja Kaarle Halme (oik.)

7. Kaarle Halme ja Hilma Rantanen • Bergbomin teatterista 1901 eronnut näyttelijäpari, aktiivisia teatterikentällä 1912 asti: Helsingin Työväenteatteri, Suomalainen Maaseututeatteri, Tampereen Teatteri, Kansan Näyttämö • Puheilmaisun uudistajia ja opettajia • Halme myös näytelmäkirjailija ja elokuvaohjaaja • Rantanen myös Tallinnan Estonia-teatterin ja Uuden Teatterin (1916–17) johtaja

8. Kansanteatterit • Folkteatern 1899 sulautettiin 1907 Svenska Teaterniin • Kansan Näyttämö 1907 johtajina Kaarle Halme ja Mia Backman (oik.) • Työväenteatterit kansanteattereina

9. Työväenteatterit • nousivat 1890-1920-luvulla • palkkasivat usein johtajia • osa kehittyi puoliammattimaisiksi • ohjelmisto viihteellistä, aatteellista vaadittiin työväenjärjestöistä • loivat paikallisteatteriverkon perustan

10. 1890-luvun kirjailijoita • Uusi kirjailijapolvi astui 1890-luvulla esiin

11. J. H. Erkko (1849–1906) • Runoilija ja näytelmä-kirjailija • Kansallisromanttiset näytelmät 1890- ja 1900-luvulla: • Aino (1893) • Kullervo (1895) • Pohjolan häät (1902)

12. K. A. Tavaststjerna (1860–98) • Ruotsinkielinen näytelmäkirjailija 1880- ja 1890-luvulla • ”Ensimmäinen suomenruotsalainen kirjailija” • Näytelmiä käännettiin

13. Arvid Järnefelt (1861–1932) • Näytelmäkirjailija, tolstoilainen • Historialliset aatedraamat 1800- ja 1900-luvun vaihteessa • Symbolismin merkki-teos Kuolema (1903) • kv. kirjailija

14. Kansallisteatterin johtajakriisi • Kaarlo ja Emilie Bergbomin jälkeen useita johtajia ja apulaisjohtajia ennen kuin Eino Kalima (pääjohtaja 1917) vakiinnutti asemansa • Kuvassa Eino Kalima, Joose Mikkola, V. A. Koskenniemi, Maila Talvio

15. Jalmari Finne • Kriitikko, kirjailija, ohjaaja, teatterinjohtaja • Bergbomin apulainen 1896–1904 • Suomalaisen Maaseutu-teatterin johtaja 1904–07 ja 1913–14 • Suosi musiikkiteatteria • Satiirit, hist. draamat

16. Johannes Linnankoski (1869–1913) • fennomaaninen toimittaja • uusromanttinen näytelmäkirjailija • raamatunhistorialliset draamat: Ikuinen taistelu, Simson ja Delila • tukkilaisromantiikka: Laulu tulipunaisesta kukasta (1905)

17. Maiju Lassila (1868–1918) • Toimittaja, liittyi 1916 sosialisteihin ja tapettiin 1918 • Käytti useita salanimiä • Kansankomediat suosittuja teatteriohjelmistoissa: esim. Nuori mylläri (1912); romaani Tulitikkuja lainaamassa (1910) dramatisoitiin tuoreeltaan

18. Eino Leino (1878–1926) • Kriitikko, runoilija, näytelmäkirjailija • Aktiivinen teatteri-keskustelija 1890-luvun lopulta 1910-luvulle • Historialliset ja kalevalaiset näytelmät • ”Pyhän draaman” ohjelma 1900- ja 1910-luvun taite

19. Alexander Uexküll-Gyllenband • Baltiansaksalainen filosofi, Ida Aalbergin aviopuoliso • Pyrkimys teatterinuudistajaksi Suomessa 1910-luvulla (”Ida Aalberg -teatteri”) • Esikuva Konstantin Stanislavski ja Moskovan Taiteellinen Teatteri

20. Svenska Teaternin kansallistaminen 1916 Svenska Teatern muuttui suomenruotsalai-seksi kulttuurilaitokseksi Suomenruotsalaisia näyttelijöitä koulutti Nicken Rönngrenin (oik.) johtama oppilaskoulu Teatterinjohtaja 1916-19 tanskalainen Adam Poulsen (vas.)

21. Mikael Lybeck ja Runar Schildt • Suomenruotsalaisia näytelmäkirjailijoita • Lybeck liittyy symbolismiin: Ödlan (Sisilisko 1910) • Schildt Svenska Teaternin apulaisjohtaja 1913–15 Suuri haave (1923), Hirsipuumies (1924)

22. Maria Jotuni (1880–1943) • Moderni näytelmäkirjailija, tarkka sarkastinen kyyninen armoton ihmiskuva • Miehen kylkiluu (1914) • Kultainen vasikka (1918) • Tohvelisankarin rouva (1924) aiheutti kulttuuriskandaalin • Klaus, Louhikon herra (1943) • Huojuva talo (1963) postuumisti julkaistu romaani

23. Elli Tompuri • Kansallisteatterista 1906 eronnut näyttelijä • Omat tähtikiertueet • Berliinin Lessing-teatterin näyttelijä 1908–10 • Vapaa Näyttämö 1919–21

24. Aarne Orjatsalo • Kansallisteatterista 1904 eronnut näyttelijä • Tampereen Teatteri, Tampereen Työväen Teatteri • osallistui työväenteattereiden profiilin muokkaamiseen • Osallistui 1918 sisällissotaan punaisten puolella, maanpaossa 1918–29