Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian esittely 6.11.2008 Tiedotustilaisuus

1. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian esittely 6.11.2008 Tiedotustilaisuus VN:n linnan tiedotustila

2. Suomen kokonaisenergia perusurassa, TWh

3. Sähkönkulutus perusurassa, TWh

4. Kasvihuonekaasupäästöt perusurassa,Mt CO2-ekv.

5. EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: • vuoteen 2020 mennessä -20 % yksipuolinen vähennys vuoden 1990 tasosta • Suomelle ei-päästökauppasektori -16 % (verrattuna 2005) -30 % mikäli myös muut maat vähentävät päästöjään • vuoteen 2050 mennessä - kehittyneet maat 60 - 80 %:n vähennys vuoteen 2050 mennessä • Energiatehokkuustavoite: 20 % vuonna 2020 • Uusiutuvien tavoite: uusiutuvan energian osuus EU:ssa keskimäärin 20 % loppukulutuksesta vuonna 2020: Suomelle 38 % - liikenteen biopolttoaineet 10 % vuonna 2020, kaikille sama

6. Komission ehdotus jäsenvaltioille asetettavista sitovista päästövähennystavoitteista päästökauppasektorin ulkopuolisille kasvihuonekaasupäästöille vuodesta 2005 vuoteen 2020, %

7. Uusiutuvien energialähteiden osuus vuonna 2005 ja komission ehdotus sitovista tavoitteista jäsenvaltioille vuodelle 2020, % loppukulutuksesta

8. Strategian kansalliset tavoitteet • Uusiutuvan osuus oltava 38 % loppukulutuksesta 2020 • Ei-päästökauppasektorin päästöt -16 % (verrattuna 2005) • Nykytoimet päästöjen vähentämiseen jne. eivät riitä tavoitteisiin (perusura), tarvitaan lisää voimakkaita toimia (tavoiteura) • Energiatehokkuutta ja energiansäästöä lisättävä voimakkaasti • Auttaa saavuttamaan em. tavoitteet • 2020 energian loppukulutus 310 TWh (-37 TWh perusurasta), sähkönkulutus 98 TWh (-5 TWh) • Uusiutuvan energian käyttöä lisättävä voimakkaasti • Metsäteollisuuden osuus uusiutuvasta nyt 70 % • Metsähakkeella suurin uusiutuvan lisäys (2-3 –kertainen käyttö) • Tuulivoima (6 TWh) ja lämpöpumput (5 TWh) myös tärkeät • Liikenteessä 10 % osuus antaa 6 TWh uusiutuvia • Energiaomavaraisuus nousee nykyisestä 32 %:sta 36 %:iin

9. Uusiutuvan energian käyttö energialähteittäin ja loppukulutuksena tavoiteurassa, TWh

10. Miten tavoitteisiin päästään • Ohjauskeinovalikoima laaja: lainsäädäntö, verot, maksut, rahoitus, palveluiden kehittäminen jne. jne. • Päästökauppadirektiivi huolehtii puolesta päästöistä • Uusiutuvan edistämiseksi nykyisten toimien lisäksi (investointituki lämmöntuotantoon jne.) markkinalähtöinen syöttötariffi valmisteilla • Energiatehokkuudessa toimenpidevalikoima laaja, Energia-tehokkuustoimikunta aloittanut jo työnsä • Tutkimus avainasemassa, panostusta lisätään • Koulutus, neuvonta, viestintä: ajantasaisen tiedon levittäminen • Energiaverotus, kehitetään kokonaisuuteen, liikenteessä tärkein • Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen • Joukko- ja kevyt liikenne, maa- ja metsätalous, nielut: monia toimia

11. Energian loppukulutus vuosina 1990–2006 sekä perusurassa ja tavoiteurassa vuosina 2007–2050, TWh

12. Sähkön kulutus perusurassa ja tavoiteurassa TWh

13. Sähkönhankintakapasiteetin mitoitus • Sähkönhankinnan lähtökohtana on riittävän ja kohtuuhintaisen sähkön saaminen hyvällä toimitusvarmuudella siten, että sähkönhankinta samalla tukee muita ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita. • Sähkön hankinnan tulee perustua monipuoliseen ja useisiin energialähteisiin nojaavan, sähkön ja lämmön yhteistuotannon ansiosta hajautettuun järjestelmään. • Sähkön hankinta tulee ensisijaisesti perustaa omaan kapasiteettiin ja oman tuotantokapasiteetin tulee pystyä kattamaan huipun aikainen kulutus ja mahdolliset tuontihäiriöt. • Oman kapasiteetin rakentamisessa etusijalle kasvihuonekaasuja päästämättömät tai vähäpäästöiset laitokset kuten uusiutuvaa polttoainetta käyttävät yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon laitokset sekä taloudellisesti kannattavat ja ympäristöllisesti hyväksyttävät vesi- ja tuulivoimalaitokset. • Lisäksi varaudutaan lisäydinvoiman rakentamiseen.

14. Ydinvoimasta sekä säätö- ja varavoimasta • Laskelmien mukaan sähköenergian riittävyyden kannalta tarvittaisiin lähivuosina eli jo nykyisen hallituskauden aikana ydinenergialain mukainen periaatepäätös ydinvoiman lisärakentamisesta, jolloin päästöjä aiheuttavaa lauhdutusvoimakapasiteettia korvattaisiin päästöttömällä kapasiteetilla ja samalla kohennettaisiin sähkön hankinnan omavaraisuutta. Periaatepäätöstä harkittaessa lähdetään siitä, ettei ydinvoimaa rakenneta maahamme sähkön pysyvää vientiä silmälläpitäen. • Varavoiman turvaamiseksi otetaan käyttöön ohjauskeinot, joilla huippu- ja varavoimatilannetta voidaan oleellisesti parantaa. • Nykyistä tehoreservijärjestelmää jatketaan ja kehitetään velvoittavampaan suuntaan. • Säätövoimakapasiteettia lisätään ja säätövoimamarkkinoiden toimintaa parannetaan rinnan tuulivoimakapasiteetin lisäämisen kanssa. • Sähkön kysyntäjoustoa edistetään kulutushuippujen tasoittamiseksi.

15. Energiatehokkuuden kohdentaminen; loppukulutus perus- ja tavoiteurassa, TWh

16. Päästöt ja päästövähennykset (-16 %) päästö-kauppasektorin ulkopuolella, Mt CO2-ekv.

17. Sähkön hankinta perus- ja tavoiteurassa, TWh