60 likes | 209 Views
Neoliittinen vallankumous. N. 10 000 v. sitten ihmiset alkoivat viljellä maata Ensimmäiset merkit lähi-idässä, sen jälkeen viljelytaito siirtynyt Eurooppaan n. 3-4 tuhannen vuoden kuluessa. Metsästys ja keräily jäi toki rinnalle toiseksi elinkeinoksi. Miksi?.
E N D
Neoliittinen vallankumous • N. 10 000 v. sitten ihmiset alkoivat viljellä maata • Ensimmäiset merkit lähi-idässä, sen jälkeen viljelytaito siirtynyt Eurooppaan n. 3-4 tuhannen vuoden kuluessa. • Metsästys ja keräily jäi toki rinnalle toiseksi elinkeinoksi.
Miksi? • Ilmasto alkoi lämmetä n. 10 000 v. sitten, jolloin viljakasvien kasvu helpottui • Ilmastonmuutos muutti myös eläinkantoja; suurriista väheni useilla alueilla. Viljelyyn siirtyminen oli siis pakko. • Ehkä myös ihmispopulaation kasvu pakotti etsimään uusia ruuantuotantotapoja
Missä? • Ensimmäiset kehittyneet, maanviljelykseen perustuvat kulttuurit nousivat suurten jokilaaksojen suojissa. • => Eufrat&Tigris, Niili, Indus, Keltainen joki • Korkeakulttuurit alkoivat kukoistaa kunnolla vasta n. 3000 – 2000 eKr. • Muuallakin (esim. keski-Eurooppa) viljelyyn perustuvia kyläyhteisöjä ja heimoja.
Miten viljely muutti ihmisten elämää? • Pyyntikulttuuri: Viljelykulttuuri: • Pienet yhteisöt - Suuremmat yhteisöt • Liikkuvuus - Pysyvä asutus • Ympäristön armoilla - Luonnon muokkaus • ”Kädestä suuhun” - Ruuan varastointi • Yhteisöllisyys - Yksityisomistus, vallanjako • Ei pysyvää ”sivistystä” - Tieteen ja yhteiskunnallisen ajattelun kehitys alkaa; kirjoitustaito
Korkeakulttuurit • Esim. Uruk, Varhainen Egypti • Yksityisomaisuus kehittyi pidemmälle, viljelymaan omistuksen pohjalta. • Lainsäädäntö ja tuomiovalta syntyivät omaisuus- ja väkivaltarikosten selvittämiseksi • Kylvön ja sadonkorjuun ajoittamiseksi tähtitiede (papit!) • Matematiikan kehitys maanmittauksen tarpeisiin • Kirjoitustaito veronkannon yms. takia • Verojen keruusta ja uskonnon harjoittamisesta syntyivät virkamiehistö ja papisto, jotka tukivat hallitsijan valtaa • Kun jonkinlainen henkiinjäämistaso ruuantuotannossa saavutettiin, jäi aikaa myös taiteiden, filosofian, yms. kehittymiselle. Varhaisissa korkeakulttuureissa taiteen tehtävä oli usein hallitsijan aseman lujittaminen
Väestölliset vaikutukset: • Satoluku: Montako jyvää satoa saadaan yhdestä kylvetystä jyvästä? • Varhaisissa maatalouskulttuureissa 2-3. • Kadot usein => paikalliset väestökatastrofit; keskimääräinen elinikä vain n. 30 – 35 vuotta • Toisaalta karjanhoidon yleistyminen auttoi ruuantuotannossa. • Kulkutautiepidemiat yleistyivät tiheän asutuksen takia • Kuitenkin maapallon väestö noin 20-kertaistui 10 000 eKr. – 0. (5milj. => 100 milj.)