Aristoteles

2. Aristoteles hyveist� Hyveet ovat ihmisen toimintavalmiuksia toimia soveliaasti jokaisessa sosiaalisessa tilanteessa Ihmisen tulee kehitt�� luonteen piirteens� hyveelliseksi � vain n�in mahdollistuu hyv� el�m� itselle ja toisille Onnelliseen el�m��n tai el�misen arvoiseen el�m��n (Eudaimon) kuuluvat ilot, surut, perhe yst�v�t, politiikka, nautinnot ja filosofia

3. Aristoteles phronesiksesta Hyveiden soveltamisessa tarvitaan phronesista eli k�yt�nn�llist� j�rke�. Naisilla, lapsilla ja puhuvilla ty�kaluilla ei Aristoteleen mukaan ole t�t�. My�sk��n nerokkailla rikollisilla ei t�t� ole, koska phronesis on viisautta toimia hyveellisesti kaikissa tilanteissa Phronesikseen kuuluu ns. praktisen syllogismin k�ytt�

4. Aristoteleen hyveiden jako On siis kahdenlaisia hyveit�, intellektuaalisia hyveit� ja luonteen hyveit�. Intellektuaalisen hyveen syntyminen ja kehittyminen perustuu p��asiassa opetukseen, ja siksi se tarvitsee kokemusta ja aikaa. Luonteen hyve taas syntyy tavoista, kuten nimikin (ethike) perustuu v�hin muutoksin sanaan tapa (ethos). (NE 1105a 14-18.)

5. Comte-Sponville phronesisksesta Kyseess� on intellektuaalinen hyve, selitt�� Aristoteles, siksi ett� sen alaan kuuluvat tosi, tieto ja j�rki; j�rkevyys (phronesis) on taipumus, joka antaa edellytykset n�hd�, mik� on ihmiselle hyv�ksi ja mik� pahaksi ja t�m�n seurauksena toimia kuin pit�� (Aristoteles: Nikomakhoksen etiikka, VI, 1140a-b). Sit� voi kutsua �lykkyydeksi, mutta vain jos �ly on hyveellist� Ilman sit� kohtuullisuus, rohkeus ja oikeudenmukaisuus eiv�t tiet�isi mit� tehd� ja miten tehd� se, mik� pit�� tehd� Samoin j�rkevyys ei olisi mit��n ilman muita kolmea, tai se olisi pelkk� kyvykkyys. Andr� Comte-Sponville: Pieni kirja suurista hyveist�, Basam Books 1995, s. 42-43.

6. Hyveiden suhteen on olemassa nelj�nlaisia ihmisi�: Hyvin pienim��r� t�ysin hyveellisi� eli suurisieluisia henkil�it�, joilla ei ole edes motiivia toimi paheellisesti. Seuraavaksi eniten on vahvatahtoisia, jotka toimivat kuin t�ysin hyveelliset, mutta he joutuvat jatkuvasti kamppailemaan paheellisia taipumuksiaan vastaa. Eniten on heikkotahtoisia, jotka tiet�v�t hyveen, mutta eiv�t mahda paheilleen mit��n. Lopuksi on hyvin pienim��r� t�ysin paheellisia roistoja, joilla ei ole edes tietoa hyveist�. Heit� ei voi opettaa.

8. imarteleva yst�v�llinen j�r� Yst�v�llisyys on ihan arkinen, mutta t�rke� opettajan hyve. Opettajan ei sovi imarrella oppilaitaan, mutta h�nen ei my�sk��n sovi olla j�r�. Hyveellisell� opettajalla on niin hyv� itsetunto ja itseluottamus, ett� h�nen ei tarvitse imartelija eik� toisaalta j�r�. Aristoteleella on my�s syvempi merkitys filia-k�sitteelle.

9. kehuskelija rehellinen v��r� vaatimattomuus Hyv�n itsetunnon omaava opettaja ei ole kehuskelija eik� toisaalta omaa v��r�� vaatimattomuutta. Aristoteleen mukaan �h�n, joka teeskentelee omaavansa enemm�n on kehuskelija ja h�n, joka teeskentelee omaavansa v�hemm�n on itsens� pett�j�. Tietty vaatimattomuus kuuluu opettajalle, mutta v��r� vaatimattomuus on itsepetosta ja antaa huonon esimerkin oppilaille eik� kasvata heit� omanarvon tunteeseen. Opettajan tulisi omaa k�yt�nn�llist� viisautta k�ytt�en n�ytt�� milloin on kohdallista olla ylpe� saavutuksistaan ja milloin taas �vaatimattomuus kaunistaa�. S��nt�� t�h�n ei ole. Ainoastaan k�yt�nn�llinen j�rki ratkaisee. Hyv�n itsetunnon omaava opettaja pystyy antamaan toisille � niin oppilailleen kuin kollegoilleen � ansaittua tunnustusta ja pystyy itse ottamaan vastaan ansaitun tunnustuksen terveell� ylpeyden tunteella. Huonon itsetunnon omaava opettaja ei pysty sen enemp�� antamaan kuin ottamaan vastaan tunnustusta kunnollisesti.

10. h�pe�m�t�n kohtuull. itsellinen yliherkk� H�pe�m�t�n opettajapersoona kehuu itse��n niin, ett� toisia alkaa my�t�h�vett�� h�nen k�yt�ksens�. Yliherkk� opettaja taas ottaa vastaan kehut punastellen tai k�hien. Yliherkk� opettaja haluaisi t�llaisessa tilanteessa olla mieluummin muualla. Voidaan ajatella, ett� h�pe�m�tt�myys opettajan ammatissa on pahe, mutta vaikea yliherkkyys asettaa henkil�n opettajan ammatissa t�ysin kest�m�tt�m��n tilanteeseen.

11. turhamainen suurisieluinen pienisieluinen N�m� kaikki edell� mainitut hyveet niin kuin kaikki muutkin hyveet kuuluvat persoonalle, josta Aristoteles k�ytt�� juhlallista nime� megalopsykhia eli suurisieluinen. Suurisieluinen ei leveile eik� toisaalta aliarvioi itse��n. Suurisieluisella on hyv� kuva omista kyvyist��n ja niiden rajoista. T�llainen luonteen piirre olisi ensiarvoisen t�rke�� opettajapersoonalle, jonka ty�n arkip�iv��n kuuluu arvioida oppilaiden kykyj�. Aristoteleen mukaan se, joka arvostaa itsens� liian korkealle on turhamainen ja sek� joka arvostaa itsens� liian alas on pienisieluinen. Suurisieluinen persoona on Aristoteleen mukaan avoin vihassaan ja rakkaudessaan ja t�h�n liittyy hyve, jonka nimi on oikeamielinen viha

12. kateus oikeamielinen viha nimet�n Emme ole aivan varma tarvitseeko opettajapersoona nemisist� (??�es??) eli oikeamielist� vihaa. Voi olla, ett� jossakin rajatussa tilanteessa on sen paikka eli jotain r�ike�� ep�oikeudenmukaisuutta kohtaan opettajan on syyt�kin tuntea oikeamielist� vihaa. Se tarvitseeko opettajan tieten tahtoen itselleen kasvattaa oikeamielisen vihantunnetta, on hankala kysymys.

13. ylenpalttinen avoinmielisyys ilke� Suurisieluinen opettajapersoona on siis mielelt��n avoin ja suvaitsevainen. H�n ei ole ilke� eik� my�sk��n ylenpalttinen. H�n on valmis ottamaan vastaan apua toisilta. H�n ei kanna kaunaa menneist� solvauksista eli h�n on avomielinen niin sanottujen pikkuseikkojen suhteen. On ehk� liian paljon vaadittu opettajalta, jos h�nen pit�isi olla suurisieluinen persoona. Ammatissa kuin ammatissa suurisieluisuus olisi tarpeen. Meid�n kaikkien t�ytyy tavoitella suurisieluisuutta, mutta vain osa meist� p��see t�h�n tavoitteeseen.

14. alistuva arvokas itsep�inen Opettaja on my�s johtaja luokassaan ja h�nen olisi syyt� johtaa kunniakkaalla tavalla. Totta kai tietyss� mieless� opettaja on oppilaiden palveluksessa, mutta t�m� ei tarkoita sit�, ett� opettajien pit�isi omata palvelijamainen asenne. Asia on pikemminkin p�invastoin. Jotta opettaja pystyisi parhaiten palvelemaan oppilaidensa parasta, h�nen t�ytyy johtaa ja johtaa kunniakkaasti. T�m� tarkoittaa nykyp�iv�n� sit�, ett� opettajan ei sovi johtaa itsep�isesti ja olla kykenem�t�n ottamaan kritiikki� vastaan oppilailtaan, oppilaiden vanhemmilta ja kollegoiltaan. Tarvitaan tietenkin fronesista ja kohtuullista itsellisyytt�, jotta opettaja voi arvioida, mik� kritiikki h�nen johtajuuttaan kohtaan on asiallista ja mik� ei.

15. �kkipikainen tas. temperam. hengett�myys Opettajapersoonan tulisi olla kohtuullinen temperamentiltaan, mik� ei tarkoita hengett�myytt�. Jokaisella meist� on varmasti koulumuistoja �kkipikaisesta opettajasta ja olemme tietoisia t�llaisen opettajapersoonan tuhoisista vaikutuksista oppilaassa. Toisaalta henget�n opettaja ei tee ehk� paljoakaan vahinkoa, mutta h�n ei tee v�ltt�m�tt� hyv��k��n. Opettajien, jotka ovat �kkipikaisia luonteeltaan, tulisi muokata itsess��n t�t� piirrett�. Joku voisi sanoa, ett� ei temperamentilleen mit��n mahda. Aristoteles ajatteli, ett� ihminen pystyy muuttamaan temperamenttiaan ja h�nen t�ytyy niin tehd�, jos temperamentti haittaa hyveellist� toimintaa. Hyveellinen persoona niin temperamentin kuin muidenkin hyveiden suhteen ei ole tila, joka joskus saavutetaan ja sitten siin� pysyt��n. Hyveellisyys on jatkuvaa hyveidens� kehitt�mist� ja reflektointia. Se on tietoista itsekasvatusta.

16. uhkarohkeus rohkeus pelkuruus Rohkeus ei ehk� ole niit� kaikista akuuteimpia opettajan hyveit�, mutta kyll� sit�kin tarvitaan opettajan ty�ss�. Opettaja, joka pelk�� v�itt�� vastaan esimiehelleen miss��n tilanteessa, ei ole ammattitaitoinen opettaja. Opettajalla t�ytyy olla my�s rohkeutta pit�� j�rjestyst� yll� luokassa. Tietenkin aristoteelinen kultainen keskitie t�ytyy pit�� mieless� j�rjestyksenkin pidossa. Ehk� joillain opettajilla saattaa olla ongelmana se, ett� he oikeasti pelk��v�t oppilaitaan. T�m� pelko pit�� kohdata ja selvitt�� ongelma. Opettaja, joka pelk�� kohdata oppilaitaan, ei voi kunnollisella tavalla opettaa.

17. villi viisas sosiaalisesti tyhm� Viisaus suppeammassa aristoteelisessa merkityksess� tarkoittaa sosiaalisuutta eli kyky� toimia soveliaasti kaikissa sosiaalisissa tilanteissa. Opettaja ei luonnollisestikaan voi olla villi h�irik�itsij� luokassaan, koska h�nen t�ytyy pit�� villit oppilaansa ojennuksessa. Villeyden vastakohta on sosiaalinen tyhmyys tai puhumattomuus, joka luonnollisesti on mahdoton piirre opettajassa. Opettajaksi opiskellessaan tai mahdollisesti jo ennen p��sykoehaastatteluja persoonan t�ytyy muokata itse��n hyveelliseksi my�s t�ss� sosiaalisen viisauden mieless�. T�st� syyst� � ja ehk� my�s villeydenkin syyst� - kaikki henkil�t eiv�t ole kypsi� hakemaan opettajakoulutukseen heti lukion j�lkeen.

18. hy�ty oikeudenmukaisuus tappio Oikeudenmukaisuutta hyveen� Aristoteles k�ytt�� monimerkityksellisesti kirjoituksissaan. Nikomakhoksen etiikan V kirjassa Aristoteles puhuu partikulaarisesta oikeudenmukaisuuden, joka koskee oikeudenmukaista jakoa ja vaihtoa. T�ss� merkityksess� k�sitett� k�ytet��n edell� esitetyss� hyveiden taulukossa. T�ss� partikulaarisessa merkityksess� oikeudenmukaisuuden k�sitteell� on merkityst� opettajan etiikalle silloin, kun luokkatilanteessa opettaja jakaa jotain hy�dykett� tai sitten ik�v�� velvollisuutta. Esimerkiksi opettaja ei voi aina laittaa luokan mustaa lammasta pyyhkim��n taulua tunnin loputtua. Partikulaarista oikeudenmukaisuutta opettaja tarvitsee my�s oppilaiden arvostelussa.

19. hillit�n/ylellinen kohtuullinen/edustava haluton/nukkavieru Emme ole varmoja, miten kohtuullisuus ruumiinnautintojen suhteen ja esimerkiksi edustavustava pukeutumisen liittyv�t opettajan hyveisiin. Se miten pukeutui, joi, s�i ja harjoitti avioel�m��ns�, oli Aristoteleelle etiikan kannalta t�hdellisi� seikkoja. Voisi ehk� sanoa, ett� nyky��n ylityylikk��sti tai yliseksuaalisesti pukeutunut opettaja antaa kummallisen viestin oppilailleen samoin kuin eritt�in nukkavierusti pukeutunut opettaja. Seksist� sanomme vain sen, ett� jos opettaja on sit� mielt�, ett� selibaatti on kaikille sopiva el�m�ntapa tai ett� kondomia ei tarvita, koska rakkaus jaksaa odottaa, niin t�m� henkil� ei ole sovelias opettamaan seksuaalikasvatusta suomalaisessa koulukontekstissa. Kohtuullisuudessa ytimen� on se, miten henkil� suhtautuu omaan el�insieluunsa tai libidoonsa. Kohtuullinen persoona ei sen enemp�� kiell� el�insieluaan kuin anna t�lle ylivaltaakaan

20. Pari uutta opettajan hyvett� autoritaarisuus � demokraattisuus - laissez-faire pol. h�pe�m�tt�myys � pol. korrektius � pol. yliherkkyys

21. Aristoteles yst�vyydest� �yst�vyyden sanotaan olevan vastavuoroista hyv�ntahtoisuutta� Yst�vien tulee siis olla toisiaan kohtaan hyv�nsuopaisia ja tahtoa toisilleen hyv�� siten, ettei se j�� heilt� salaan� (NE, 1155b34-1156a4).

22. Aristoteles yst�vyydest� Ainoastaan sellaiset asiat ovat rakastettavia, jotka ovat hyvi�, miellytt�vi� ja k�ytt�kelpoisia. N�ist� seuraa kolme yst�vyyden lajia, joista vain se korkein edustaa varsinaista yst�vyytt�. Kuitenkaan kahta muuta yst�vyyden lajia ei pid� v�heksy�. Kolme yst�vyyden lajia ovat nautintoyst�vyys, hy�ty-yst�vyys ja t�ydellinen yst�vyys (NE, 1156a6-38). N�m� kolme yst�vyyden lajia ovat hierarkkisia siten, ett� t�ydellinen yst�vyys on korkein ja sit� seuraavat nautintoyst�vyys ja hy�ty-yst�vyys.

23. Jotta henkil� voisi oppia t�m�n hyveen, h�net t�ytyy opettaa siihen ja h�nen t�ytyy k�yt�nn�ss� t�t� harjoittaa. T�st� syyst� n�ytt�isi v�ltt�m�tt�m�lt�, ett� juuri opettaja olisi oppilaan yst�v� ja n�in tarjoaisi sek� oman esimerkkins� ett� harjoittelukent�n yst�vyydelle. T�ytyy kuitenkin kysy�, mink�lainen yst�v� opettaja voi olla oppilaalle. Nykyisess� moder- nissa maailmankuvassa me itsest��n selv�sti ajattelemme, ett� opettaja ongelmattomasti on oppilaan yst�v� ja auttaja. Aristoteleella t�llainen suhde on vain hyv�ntahtoisuutta eik� viel� yst�vyytt�. T�st� suhteesta puuttuvat tosiyst�vyyteen tarvittava vastavuoroisuus sek� hyveiden tasavertaisuus. Hyv�tahtoisuus ei Aristoteleen mielest� viel� muodos- ta yst�vyytt�. Kuinka siis oppilas voisi opettajan kans- sa harjoitella korkeinta yst�vyytt�, jos opettaja ei t�ss� merkityksess� voisi olla oppilaan yst�v�?

24. On kuitenkin kysytt�v�, eik� hyv�ntahtoisuus riit� opettajalle? Eik� ole liikaa vaadittu opettajalta se, ett� ollakseen hyv� opettaja h�nen pit�isi olla yst�v� oppilaidensa kanssa? Opettajahan ei voi valita oppilaitaan, joiden kanssa h�nen sitten pit�isi yst�vysty�. Kuitenkaan opettajan ja oppilaan v�linen suhde ei ole hyveellinen ilman yst�vyytt�, koska hyveellisyys Aristoteleella edellytt�� yst�vyytt�. Vastaus kysymykseen opettajan hyv�ntahtoisuuden riitt�vyydest� olisi t�ll�in kielt�v�. Vaatimusta opettajan ja oppilaan yst�vyydest� voidaan kuitenkin lievent�� kehittelem�ll�mme pedagogisen yst�vyyden k�sitett�. Pedagoginen yst�vyys on aivan uusi yst�vyyden k�site, joka muistuttaa aristoteelista yst�vyytt� ep�tasa-arvoisten v�lill�.

25. Nykyaikana on tarpeen introdusoida uusi yst�vyyden laji, joka parhaimmillaan sis�lt�� elementtej� kaikista Aristoteleen m��rittelemist� kolmesta yst�vyyden muodosta palautumatta niist� mihink��n. T�st� yst�vyyden lajista k�yt�mme nimityst� pedagoginen yst�vyys, seuraten kasvatusfilosofi Simo Skinnarin k�sitett� pedagoginen rakkaus. Pedagoginen rakkaus on se arkip�iv�inen professionaalinen ja kutsumuksellinen tunne, jota omistautunut opettaja tuntee oppilaitaan kohtaan ket��n syrjim�tt�. Pedagoginen rakkaus on se yksipuolinen opettajan puolelta tuleva tunneside, jonka p��lle rakentuu tai voi rakentua pedagoginen yst�vyys, jossa oppilaat kokevat pedagogisesti rakastavan opettajan omakseen.

26. Pedagoginen yst�vyys ei edellyt� osapuoliltaan hyveiden samantasoista omaamista vaan pikemminkin p�invastoin. Se on hyveiden suhteen ep�tasa-arvoinen tila, jossa oppilaat opettelevat ja oppivat hyveit� mukaan lukien korkeimman yst�vyyden hyve. Parhaimmillaan pedagogiset yst�v�t saavat toisiltaan my�s hy�ty�, nautintoa ja korkeimmat yst�vyyden �esimakua�. Joskus t�st� yst�vyyden esimausta voi kehitty� korkeinta yst�vyytt�. Akateemisen maailman puolelta hyv�n� esimerkkin� toimii Hans-Georg Gadamerin ja Martin Heideggerin oppilas-opettaja �suhde. Suhde alkoi pedagogisena yst�vyyten� ja muuttui sitten yst�vyydeksi. Kun varsinainen yst�vyys n�iden henkil�iden v�lill� alkoi, opetuksellinen suhde ja pedagoginen yst�vyys lakkasi.

27. 1. Pedagoginen yst�vyys opettajan ja oppilaan v�lill� on erityislaatuinen yst�vyyssuhde tiedollisesti, juridisesti ja �hyveellisesti� (hyveiden hallinnallisesti) eri tasolla olevien ihmisten kesken. 2. Pedagoginen yst�vyyssuhde on vastavuoroinen ja edellytt�� osapuolinen sitoutumista siihen. Pedagogisessa yst�vyyssuhteessa opettaja ja oppilas antavat ja saavat eri asioita. Silloin kun pedagoginen yst�vyys ei vastavuoroisesti toteudu luokkahuoneessa � esimerkiksi johtuen vaikka vain luokkakoon suuruudesta -, j�ljelle j�� vain hyv�ntahtoisuus tai opettajan puoleinen pedagoginen rakkaus. 3. Korkein yst�vyys opettajan ja oppilaan v�lill� ei toteudu niin kauan, kuin opettaja s�ilyy opettajan roolissaan ja oppilas oppilaan roolissaan. Parhaimmillaan pedagoginen yst�vyys sis�lt�� hy�ty�, nautinto ja rakkautta. N�ist� elementeist� voi my�hemmin kasvaa tosi yst�vyys.

28. Mist� hyveiden taulukko l�ytyy

29. Aristoteleen hyveet Eudeamian etiikassa ??????t?? p?a?t?? ?????s?a ??as?t?? ??d?e?a de???a ??a?s???t?a a?d?? ?at?p????? ????as?a s?f??s??? ??a?s??s?a f????? ??�es?? ?????�?? ???s?? s??a??? ??�?a ???t?a ??e??e???t?? ??e?e??e??a ??a???e?a ????e?a e????e?a ???a?e?a f???a ?p???e?a ???s?e?a se�??t?? a???d?a t??fe??t?? ?a?te??a ?a??p??e?a ?a???te? �e?a??????a �????????a dapa????a �e?a??p?epe?a �i???p?epe?a pa??????a f????s?? e???e?a

30. Aristoteleen hyveet Nikomakhoksen etiikassa UHKAROHKEUS MIEHUULLISUUS PELKURUUS HILLITT�MYYS KOHTUULLISUUS EP�AISTILLISUUS TUHLAAVAISUUS ANTELIAISUUS AHNEUS NOUSUKASMAISUUS RUNSASK�TISYYS KITSAUS TYHM�NYLPEYS SUURISIELUISUUS PIENISIELUISUUS KUNNIANHIMOISUUS NIMET�N KUNNIANHIMOTTOMUUS VIHAISUUS RAUHALLISUUS VIHASTUMATTOMUUS IMARTELEVIAUUS NIMET�N �REYS KERSKAILEVUUS TOTUUDELLISUUS VAATIMATTOMUUS PELLEM�ISYYS SEURALLISUUS J�R�YS

31. Kreikan aakkoset

32. T�m� esitys perustuu seuraavan artikkeliin: Leena Kakkori & Rauno Huttunen: Aristotle and Pedagogical Ethics Artikkeli l�ytyy PAIDEUSIS-nimisest� open access referee-julkaisusta: http://journals.sfu.ca/paideusis/index.php/paideusis