Leikkoruusun IPM Norjassa

1. Väliseminaari 16.11.2005: projektit ”Integroitu torjunta koristekasvituotannossa” (84231) ja ”Integroitu torjunta Etelä-Suomen koristekasvituotannossa” (84354) Leikkoruusun IPM Norjassa Annichen Smith Eriksen, Kasvihuoneviljelyneuvoja

2. Leikkoruusun IPM Norjassa • Integroidun torjunnan (IPM) norjalainen historia • Hyötyeliöt ja kemikaalit • Esimerkkiviljelmä • Kemikaalit ja IPM • Integroidun torjunnan neuvonta

3. Leikkoruusun viljely Norjassa • 49 viljelijää, yht.16 ha ruusua. Viljelmien pinta-ala keskimäärin 0,3 ha, suurin viljelmä 1,5 ha. • Tekovalo: keskimäärin 14.000 lux • Kasvualusta: kivivilla tai perliitti.

4. Leikkoruusun viljely Norjassa • Taudit: härmä • Tuhoojat: vihannespunkki, kirvat, ripsiäiset, ansarijauhiainen ja perhostoukat.

5. Leikkoruusun kasvinsuojelu Norjassa – historia • Ennen vuotta 1980: pääasiassa kemiallinen torjunta. • 1999 – Pentacin (dienoklori) käyttö kiellettiin. Vihannespunkin torjunta vaikeutui, ja jotkut aloittivat biologisen torjunnan petopunkilla (Phytoseiulus persimilis).

6. Leikkoruusun kasvinsuojelu Norjassa – historia 1980 ja 1990 -luvuilla: • Ongelmia kalifornianripsiäisen takia. Viljelijät käyttivät säännöllisesti haitallisia kemikaaleja (Mesurol, Dedevap (diklorvossi), Fosdrin (mevinfossi) ja Vertimec), joten hyötyeliöiden käyttö ei ollut mahdollista.

7. Leikkoruusun kasvinsuojelu Norjassa – historia • 2001: Conserven (spinosadi) käyttö hyväksyttiin. Tehosi hyvin kalifornianripsiäiseen ja mahdollisti petopunkkien käytön. • Vihannespunkin torjunnassa otettiin käyttöön petopunkki (Phytoseiulus persimilis). • ”kotitekoinen” petopunkki (omassa ruusu-kasvustossa tuotettu).

8. Leikkoruusun kasvinsuojelu Norjassa – historia • Jauhiaiset yleistyivät vuoden 2001 jälkeen, kun kemikaalien käyttö ripsiäisiä vastaan väheni. • 2001: Applaudin käyttö jauhiaisia vastaan kiellettiin.

9. Leikkoruusun kasvinsuojelu Norjassa – historia • Jauhiaisia vastaan käytetty Confidor aiheutti ongelmia hyötyeliöille. • 2001: Hyötyeliöt pitää rekisteröidä. Osa kiellettiin, kuten petopunkki Amblyseius californicus ja harsokorento Chrysoperla carnea.

10. Koristekasvituotannon kasvinsuojeluvalmisteet Norjassa: Vihannespunkki Hyötyeliöt: • Petopunkki (Phytoseiulus persimilis) • Punkkisääski (Feltiella acarisuga) Valikoivat kemikaalit; Floramite (bifenatsaatti) 31/12-05 saakka, Nissorun (heksytiatsoksi) ja Apollo 50 SC (klorfentetsiini) Haitalliset kemikaalit: Karate 2,5 WG (lambda-syhalotriini), Mesurol 500 SC (metiokarbi), Sumirody 10 FW (fenpropatriini), Vertimec (abamektiini) ja (Pride Ultra (fenatsakvini; voi ahingoittaa ruusua!).

11. Koristekasvituotannon valmisteet Norjassa: Ripsiäiset Hyötyeliöt: • Petopunkki (Amblyseius cucumeris) • Petolude (Orius majusculus) • Petopunkit (Hypoaspis miles and H. aculifer) • Sienivalmiste Mycotal (Verticillium lecanii) ja sukkulamadot (Steinernema feltiae)  Valikoivat kemikaalit; *Conserve (spinosadi)  Haitalliset kemikaalit: Confidor 70 WG (imidaklopridi), Fastac 50 (alfasypermetriini), Karate 2,5 WG (lambda-syhalotriini), Mesurol 500 SC (metiokarbi), Sumirody 10 FW (fenpropatriini), *Vertimec (abamektiini) ja Zolone Flo (fosaloni). *=Kalifornianripsiäinen

12. Koristekasvituotannon valmisteet Norjassa : Jauhiaiset Hyötyeliöt: • Jauhiaiskiilukainen (Encarsia formosa) • Kaliforniankiilukainen (Eretmocerus eremicus) • Jauhiaislude (Macrolophus caliginousus) • Sienivalmiste Mycotal (Verticillium lecanii) ja PreFeRal (Paecilomyces fumosoroseus)  Valikoivat kemikaalit; Admiral 10 EC (pyriproksifeeni) Haitalliset kemikaalit: Confidor 70 WG (imidaklopridi), Fastac 50 (alfasypermetriini), Karate 2,5 WG (lambda-syhalotriini), Mesurol 500 SC (metiokarbi), Sumirody 10 FW (fenpropatriini) ja (Pride Ultra (fenazakvini;: vahingoittaa ruusua).

13. Koristekasvituotannon valmisteet Norjassa : Kirvat Hyötyeliöt: • Isokirvavainokainen (Aphidius colemani) • Jättikirvavainokainen (Aphidius ervi) • Kirvasääski (Aphidoletes aphidimyza)  Valikoivat kemikaalit: Pirimor (pirimikarbi) Haitalliset kemikaalit: Confidor 70 WG (imidaklopridi), Fastac 50 (alfasypermetriini), Karate 2,5 WG (lambda-syhalotriini), Perfekthion 500S (dimetoaatti), Sumirody 10 FW (fenpropatriini) ja Zolone Flo (fosaloni).

14. Koristekasvituotannon valmisteet Norjassa : Perhostoukat Hyötyeliöt: • Jauhiaislude (Macrolophus caliginousus) (tehoaa muniin).  Valikoivat kemikaalit; ei ole Haitalliset kemikaalit: Fastac 50 (alfa-sypermetriini), Karate 2,5 WG (lambda-syhalotriini), Mesurol 500 SC (metiokarbi) ja Zolone Flo (fosaloni).

15. Koristekasvituotannon valmisteet Norjassa : Härmä  Valikoivat kemikaalit; Candit (kresoksiimi-metyyli), Fungaflor 100 EC (imatsalil), Topas 100 EC (penkonatsoli), Haitalliset kemikaalit: Saprol 190 DC (triforiini), Thiovit Jet (rikki)

16. Esimerkki: IPM leikkoruusulla • Selvåg -puutarha: 15.000 m2 pitkävartisia ruusuja, kasvualustana kivivilla tai perliitti, keinovalo 13 – 16.000 luksia. • Aiemmin kurkkuviljelmä. Aloittivat leikkoruuvun viljelyn 1992. Kurkun tuotanto lopetettiin kokonaan 2001, mistä eteenpäin jatkettiin vain leikkoruusun viljelyllä.

17. Selvåg -puutarha: vaikuttimet hyötyeliöiden käyttöön leikkoruusulla. • Vähentää työntekijöiden altistusta kemikaaleille. • Tehokkaiden kemikaalien puute • Hyötyeliöiden käyttö tullut tutuksi kurkun viljelyssä, joten leikkoruusun tuotannossa aloittaminen helpompaa.

18. Selvåg -puutarha: Vihannespunkki • Petopunkin käyttö (Phytoseiulus persimilis) vihannespunkkia vastaan. • Kehittivät “kotitekoisen” petopunkin leikkoruusulla.

19. ”Kotitekoinen” petopunkki • Petopunkki (P. persimilis) levitetään pulloista alueille, joissa on paha saastunta. • Uusiin saastuntakohtiin siirretään petopunkkeja siirtämällä sinne sellaisia versoja, joissa on petopunkkeja.

20. ”Kotitekoisen” petopunkin hyödyt • Tuoreita petopunkkeja saadaan samana päivänä kun uusi esiintymä löydetään. • Petopunkit ovat sopeutuneet kyseisen kasvihuoneen ilmastoon ja ruusuun isäntäkasvina. • Petopunkin kaikkia kehitysvaiheita läsnä samalla kertaa.

21. Selvåg -puutarha: ripsiäiset • Petopunkkipussit (Amblyseius cucumeris) joka 6. viikko yhdistettynä petopunkkilevityksiin pulloista (A. Cucumeris), sekä 2-3 ruiskutusta Conservella jos ripsiäisiä on liikaa. • (Harsosääskipetopunkki Hypoaspis miles ripsiäisten toukkia vastaan.)

22. Selvåg -puutarha: ripsiäiset • Kevät 2005: Conserve ei tehonnut enää kalifornianripsiäisiin joillakin osastoilla. • Ruiskutukset Vertimecillä ja Basudinella (diatsinoni).

23. Selvåg -puutarha: ripsiäiset • Petopunkkipussit (Amblyseius cucumeris) joka 3. viikko. • Ruiskutukset Mycotalilla (Vericillium lecanii) ja sukkulamadot (Steinernema feltiae).

24. Selvåg -puutarha: ripsiäiset • Vanhojen kukkien poistaminen säännöllisesti. • Poista mahdollisimman paljon pudonneita lehtiä.

25. Selvåg -puutarha: ripsiäiset • Sini- ja kelta-ansat pyydyksinä ja ripsiäisten tarkkailukeinona. • Siniansojen vertailu: Horiver – ja Taki-ansat (feromoniansa).

26. Selvåg puutarha: ansarijauhiainen • Käyttivät kiilukaisia (Encarsia formosa ja Eretmocerus eremicus) projektissa vuonna 1996. • Kiilukaiset: tehokkaita kesällä, mutta saastunta levisi talvella ja jouduttiin käyttämään kemikaaleja jauhiaisten torjunnassa.

27. Selvåg -puutarha: ansarijauhiainen • Halusivat edelleen käyttää hyötyeliöitä työympäristösyiden takia. • Levittivät runsaasti jauhiaiskiilukaisia (Encarsia formosa), mutta ne eivät toimineet, syynä mahdollisesti torjunta-ainejäämät. • Lopettivat Confidorin käytön jauhiaisia vastaan ja jatkoivat Admiralilla ja saippualla.

28. Selvåg -puutarha: ansarijauhiainen • Edellisestä ruiskutuksesta Confidorilla oli kulunut jopa vuosi ennen kuin kiilukaisen (Encarsia formosa) loisintaa havaittiin. • Jauhiaiskiilukaisia (Encarsia formosa) havaittiin ruusulajikkeilla, joita ei tarvinnut ruiskuttaa härmää vastaan. • Encarsia formosa levitettiin jälleen koko huoneeseen.

29. Selvåg -puutarha: ansarijauhiainen • Härmäkäsittelyt, jotka sopivat kiilukaisten kanssa (ilmaston säätely, lannoitukset, Topas, Candit…) • Jauhiaisten tarkkailu kelta-ansoilla rutiiniksi.

30. Selvåg -puutarha: ansarijauhiainen Kun jauhiaisia on liikaa: • Taivutettujen saastuneiden versojen poistaminen. Ruiskutus on helpompaa ja menetelmä vähentää jauhiaisten lukumäärää.

31. Selvåg -puutarha: ansarijauhiainen • Ruiskutukset yhteensopivilla valmisteilla, Admiral, saippua, PreFeRal (Paecilomyces fumosoroseus) ja Mycotal (Verticillium lecanii). • Mycotalia ja PreFeRalia voi käyttää vain, jos fungisideja ei käytetä samaan aikana.

32. Valikoivat kemikaalit Norjassa Vihannespunkki: • Floramite(bifenatsaatti), 31/12-2005 saakka • Nissorun(heksytiatsoksi) • Apollo 50SC(klorfentetsiini) Ripsiäiset: Conserve(spinosadi) Jauhiaiset: Admiral 10 EC(pyriproksifeeni) Kirvat: Pirimor(pirimikarbi) Perhostoukat: ei mitään.

33. Valikoivat kemikaalit • Vain muutama (1-2) valikoiva kemikaali saatavilla tuhoojaa kohti. • Kemikaalien vuorottelu vaikeaa ja siksi ongelmana resistenssin kehittyminen. • Vaihtoehtoiset valmisteet, kuten saippuat ja öljyt. • Valikoivat kemikaalit voivat vaikuttaa myös hyötyeliöihin, joten levitykset saattaa joutua uusimaan.

34. Valikoivien kemikaalien käyttö Ennen IPM:n aloitusta: • Usein enemmän kuin yksi tuhooja. • Käytä valikoivia kemikaaleja kutakin tuhoojaa vastaan, ja ruiskuta säännöllisesti 2-3 viikon ajan. • Käytä myös valmisteita, joiden vaikutustapa on fysiologinen (ei resistenssivaaraa) ja joilla on lyhyt varoaika (saippuat, öljyt…).

35. Valikoivien kemikaalien käyttö Käyttö hyötyeliöiden levitysten jälkeen: Vain, kun tuhoojan ja torjuntaeliön tasapaino järkkyy: • Kesällä (korkeat lämpötilat ja lomat). • Kun yhtä tuhoojaa vastaan käytetään torjunta-aineita. Esim: Conserve-ruiskutus ripsiäistä vastaan estää jauhiaisten torjunnan kiilukaisilla, joten täytyy ruiskuttaa jauhiaisetkin.

36. Valikoivat kemikaalit • Tehokkaat valikoivat kemikaalit ovat avain integroidun torjunnan onnistumiseen. • Leikkoruusulla paljon tuhoojia. • On liian kallista käyttää pelkästään hyötyeliöitä, kun erilaisia tuhoojia on niin paljon. • Tärkeää tarkkailu kasveilta ja ansoilta  tuhoojan havaitseminen mahdollisimman varhain.

37. IPM leikkoruusulla Rogalandin alueella • Yhteensä 9 ruusunviljelijää = 8 käyttää IPM:ää ja 1 vain kemikaaleja. • 5 viljelijää osallistui IPM-projektiin 1995-1999 ja he käyttävät yhä integroitua torjuntaa. • 3 viljelijää on aloittanut IPM:n viimeisen 1-2 vuoden aikana.

38. IPM -neuvonta leikkoruusulla Rogalandin alueella • Vierailut tarhoilla– kasvien ja tuhoojien tarkkailu. • Tapaamiset puutarhalla – oppiminen onnistuneilta! • Puhelin ja sähköposti • Tiedotuslehdet ja muu kirjoitettu informaatio

39. Tapaamiset puutarhoilla • Tehokas keino vaihtaa kokemuksia.

40. IPM -neuvonta leikkoruusulla Rogalandin alueella • Vähintään 2 tapaamista (tarhoilla) leikkoruusun tuottajien kanssa vuosittain. Kasvinsuojelu on tärkeä aihe. • Miltei kaikki viljelijät ovat osallistuneet tapaamisiin. Viime vuosina osallistumisprosentti on laskenut 50-75%:iin.

41. IPM:n aloittaminen • Alussa ohjausta tarvitaan säännöllisesti– vähintään joka 4. viikko. • Tärkeää saada apua hyötyeliöiden toiminnan seuraamisessa. • Joissakin tapauksissa viljelijältä vie joitakin vuosia ennen kuin IPM onnistuu. • Suurimman ongelman aiheuttaa hyötyeliöiden kuoleminen torjunta-ainejäämien takia.

42. Tulevaisuuden ongelmia • Conservelle resistentit kalifornianripsiäiskannat. • Pirimorille resistentit kirvat. • Kasvihuoneviljely on Norjassa vähäistä, joten uusien hyöty- eliöiden ja kemikaalien saaminen on vaikeaa.

43. Leikkoruusun IPM • Leikkoruusun IPM on haastavaa, koska torjunta on monimutkaista monien tuhoojien ja erilaisten hyötyeliöiden takia. • Kokeilut puutarhoilla osoittavat sen olevan mahdollista. • Onnea leikkoruusun IPM:n käyttöön Suomessa! 