Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys

1. Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys Kanta-Hämeen maakunnallisen terveydenhuollon kehittämissuunnitelmanloppuraportin julkistamistilaisuus 18.6.2013 Kanta-Häme/Eeva Reissell

2. sisältö • Väestö ja väestöennusteet • Ikäryhmittäiset menot ja menoennusteet • Tarvekertoimet ja tarvevakioidut menot • Resurssitilanne • Mitä palveluita on tarjolla • Hoivapaikkoja kehittämiskohteet • Henkilökuntaa • Hoidon saatavuus • Onko järjestämistavalla väliä? • Järjestämisvaihtoehtojen esittely • Koordinaatioryhmän linjausten tulkintaa • Ohjausryhmän linjaus 20.5.2013 Kanta-Häme/Eeva Reissell

3. Väestö ja väestöennusteet • Ikäprofiilit maakunnassa ja seutukunnissa • Väestöennusteet • Yli 75-vuotiaiden määrän kehitys • Sairastavuus • Eli tärkeimmät menokehityksen determinantit Kanta-Häme/Eeva Reissell

4. Kanta-Hämeen väestö 2011, 2020 ja 2030 Kanta-Häme/Eeva Reissell

5. Hämeenlinnan ja Riihimäen väestöprofiilit muistuttavat hyvin paljon koko Kanta-Hämeen väestöprofiilia • Forssassa on sen sijaan selkeämmin näkyvissä väestön painottuminen 50-70 vuotiaisiin eikä väestömäärän ennusteta kasvavan seuraavina vuosikymmeninä Kanta-Häme/Eeva Reissell

6. 75-vuotiaiden määrän kasvu Kanta-Hämeessä vuoteen 2030 mennessä Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2012 Kanta-Häme/Eeva Reissell

7. Sairastavuusindeksi ja sen osakomponentit Kanta-Hämeen kunnissa, ikävakioitu, vuosi 2011. Lähde, Kelasto, Kela Kanta-Häme/Eeva Reissell

8. Menot ja menoennusteet • Ikäryhmittäiset menot ja menoennusteet • Tarvekertoimet ja tarvevakioidut menot Kanta-Häme/Eeva Reissell

9. Kanta-Hämeen kuntien terveyden- ja vanhustenhuollon kokonaismenot 2010 Kanta-Häme/Eeva Reissell

10. Kanta-Häme kuntienterveyden- ja vanhustenhuollon kokonaismenot 2010-2040 Kanta-Häme/Eeva Reissell

11. Terveyden- ja vanhustenhuollon kokonaismenojen muutos 2010-2020 (%) kunnittain Kanta-Hämeen kunnista ikärakenteen vaikutuksella menoihin 2010-2020 on suurin vaikutus Lopella ja Hattulassa. Kanta-Häme/Eeva Reissell

12. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2011, tarvekertoimet • Tarvekertoimet kuvaavat palvelujen tarpeen suhteita verrattuna koko maan tarpeen keskiarvoon, joka on 1,0. • Alueilla, jossa väestö on keskimäärin vanhempaa ja/ tai sairastavuus on keskimääräistä korkeampi, on tarvekerroin yli 1,0. Lähde: Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain 2011. Satu Kapiainen, Timo Hujanen, Unto Häkkinen, Mikko Peltola, CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kanta-Häme/Eeva Reissell

13. Tarvevakioidut menot 2011 • Mikäli kunnan tarvevakioidut menot ovat korkeat, voidaan pohtia tarjoaako kunta tavanomaista tasoa runsaammat ja laadultaan paremmat palvelut asukkailleen. • Eroja selittäviä tekijöitä saattaa olla myös kunnan palveluprosessissa, toiminnan organisoinnissa tai johtamisessa. • Toisaalta alhaiset menot suhteessa muihin voi olla merkki siitä, etteivät palvelujen määrä ja laatu ole toivotulla tasolla. Lähde: Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain 2011. Satu Kapiainen, Timo Hujanen, Unto Häkkinen, Mikko Peltola, CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kanta-Häme/Eeva Reissell

14. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot (koko maa = 100) Kanta-Häme/Eeva Reissell

15. Terveydenhuollon tilannekatsaus 2013 • Terveydenhuollon palvelut • Perusterveydenhuollon avovastaanotot • Suun terveydenhuollon vastaanotot • Ikäihmisten palvelut • Kotihoito, terveyskeskusvuodeosastot, vanhainkodit, tehostettu palveluasuminen • Somaattinen erikoissairaanhoito • Päivystys • Palveluiden käyttö • Palveluiden resursointi • Lääkäritilanne • Muu henkilökunta • Hoidon saatavuus Kanta-Häme/Eeva Reissell

16. Terveydenhuollon palvelut 2013 Kanta-Hämeen perusterveydenhuollon avovastaanotot, hammashoitolat ja neuvolat – toimipisteet 31.1.2013. Kanta-Häme/Eeva Reissell

17. Yhteenveto perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palveluista • Terveysasemaverkkoa on supistettu Forssassa ja Hämeenlinnassa • Janakkalassa ja Hausjärvellä on kaksi toimipistettä, muuten Hämeenlinnaa lukuun ottamatta yksi/kunta • Lopella ja Hausjärvellä myös neuvoloita suurten taajamien ulkopuolella • Lääkäritilanne on ollut huonoin Janakkalan ja Riihimäen seudulla • Forssan seudulla lääkärityöpanos suhteessa hoitajatyöpanokseen suurin • Tehtävien siirtoa muulle henkilöstölle ei ole juuri toteutettu, ei myöskään suun terveydenhuollossa • Hoidon saatavuus maaliskuussa 2013 : • lääkärin vastaanotolle pääsy Hattula-Janakkalan ja Riihimäen terveyskeskuksissa 5-12 viikkoa • alle 2 viikkoa Forssan seudulla, Hämeenlinnassa 2-4 viikkoa • hoitajan vastaanotolle pääsy oli Riihimäellä vaikeutunut ollen yli 7 päivää Kanta-Häme/Eeva Reissell

18. Ikäihmisten palvelut Kanta-Häme/Eeva Reissell

19. Hoivapaikkojen peittävyys 75 vuotta täyttäneelle väestölle 31.1.2013 Kanta-Häme/Eeva Reissell

20. Kanta-Hämeen yli 75 -vuotiaiden kotihoidon-, palveluasumisen- ja laitospaikkojen tarve suositusten* mukaan vuosina 2015 ja 2025. Lähde: Tilastokeskus, Yli 75 v. ennuste. * STM Oppaita 2001:4, ** Sisältää vanhainkotihoidon, terveyskeskuksen vuodeosastohoidon, ei sisällä erikoissairaanhoitoa Kanta-Häme/Eeva Reissell

21. Yhteenveto Kanta-Hämeen kuntien kotihoidosta (asiakasmäärät ja käynnit 2012). Lääkäripalveluita kotihoidossa on saatavissa vaihdellen Humppilan 0,5 tunnista viikossa Riihimäen 37 tuntiin/viikko. Kanta-Häme/Eeva Reissell

22. Somaattisen erikoissairaanhoidon palveluiden käyttö Kanta-Hämeen kunnissa / 1000 asukasta vuonna 2011. Lähde:Sotkanet Kanta-Häme/Eeva Reissell

23. Erikoissairaanhoidon tuottavuus 2011 Forssan sairaalan tuottavuus on omassa sarjassaan hyvä Lähde:Sairaaloiden tuottavuus, THL 2012 Kanta-Häme/Eeva Reissell

24. Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset /asukas sekä kustannusten ero maan keskiarvoon alueittain 2011 Kanta-Häme/Eeva Reissell

25. Erikoissairaanhoidon kustannusten poikkeama koko maan keskiarvosta Kanta-Hämeen kunnissa vuonna 2011. • Kustannusten poikkeamat ositettuna palvelujen käytöstä ja käytettyjen sairaaloiden • tehottomuudesta/tehokkuudesta johtuviin kustannuksiin • Kustannuseroja selittävät pääosin palveluiden käyttö. Lähde: THL, sairaaloiden tuottavuus. Kanta-Häme/Eeva Reissell

26. Sairaanhoitopiiri • Sairaanhoitopiiri on kustannuksiltaan maan parhaimmistoa ja kustannuskehitys on ollut maltillista. • Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat kuitenkin nopeammin kuin muut perusturvan osa-alueet. • Sairaanhoitopiirissä paljon osto-palveluita ja lääkärisijaistyövoimaa. • Rasitteena myös alibudjetointi ja runsaat investoinnit (Laesterä, Audiator) • Ratkaisuksi suositeltu aitoja rakenteellisia ratkaisuja (Laesterä, Audiator) Kanta-Häme/Eeva Reissell

27. Päivystys • Perusterveydenhuollon päivystys Forssassa, Riihimäellä iltapäivystys, muualla keskussairaala • Erikoissairaanhoidon päivystystä keskitetty keskussairaalan tiloihin • RYKS päivystys lopetettu 10/2012 • Forssan päivystys on ulkoistettu • Keskittämistä on siis tehty, mutta maantieteellisen sijainnin ja henkilöstötilanteen vuoksi keskittämistä mietittävä edelleen Kanta-Häme/Eeva Reissell

28. KEHITTÄMISKOHTEET 1/2 • Maakunnassa on merkittävä pirstoutumisen riski • Vaarana on keskussairaalan toimintojen alasajo järjestävän ja rahoittavan väestöpohjan kapeutuessa • Erikoissairaanhoidon päivystyksen väestöpohjavaatimus kansainvälisesti 300 000-400 000 asukasta • Erikoissairaanhoidon painopisteitä tulisi miettiä • Kilpavarustelua tulisi välttää esim. leikkaustoiminnan kohdalla • Perusterveydenhuollon toimipisteiden ja neuvoloiden määrä ja sijainti • Tehtävien jako muille ammattiryhmille kuin lääkäreille Kanta-Häme/Eeva Reissell

29. KEHITTÄMISKOHTEET 2/2 • Kotihoidon palvelun rajoitteet (toimintaa ei ole 24/7) eivät vastaa nykysuosituksia • Kotipalvelun ja sairaanhoidon palvelut ovat edelleen erillisessä organisaatiossa osassa kunnista • Kansalliseen tavoitteeseen (13–14 % 75 –vuotta täyttäneistä saa säännöllistä kotihoitoa) ylsivät vuonna 2011 vain noin puolet Kanta-Hämeen kunnista • Myös hoivapaikkojen käyttöä ja erikoistumista tulisi maakunnassa suunnitelmallisesti edistää • Kanta-Hämeen kunnissa ikäihmisten palveluiden saatavuus ja laatu asettavat väestön eriarvoiseen asemaan Kanta-Häme/Eeva Reissell

30. Kanta-Hämeenmaakunnallinen terveydenhuoltoselvitys –onko järjestämistavalla väliä? Markku Pekurinen

31. Tuotannollisesti hajautettu maakunnallinen sote-alue (A) Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Somero (?) Hattula Hämeenlinna Janakkala (?) Hausjärvi Loppi Riihimäki Janakkala (?) Forssa Hattula Hausjärvi Humppila Hämeenlinna Janakkala Jokioinen Loppi Riihimäki Tammela Ypäjä Somero (?)

32. Kolmen sote-alueen ja keskussairaalan maakunta (B) Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Somero (?) Hattula Hämeenlinna Janakkala (?) Hausjärvi Loppi Riihimäki Janakkala (?)

33. Maakunnallinen sote-alue (C) Forssa Hattula Hausjärvi Humppila Hämeenlinna Janakkala Jokioinen Loppi Riihimäki Tammela Ypäjä Somero (?)

35. Koordinaatioryhmän linjausten tulkintaa

36. Kanta-Hämeen terveydenhuoltoselvityksen ohjausryhmän linjaus 20.5.2013 Maakunnan kuntien kannalta suotavaa olisi toteuttaa sote-palvelujen järjestäminen Kanta-Hämeessä siten, että • Laajan perustason palvelujen järjestämisvastuu on maakunnallisella sote-alueella (kuntayhtymä) • Perustason palvelujen järjestämisvastuu on kolmella perustason alueella (vastuukunta tai kuntayhtymä)

37. KIITOS YHTEISTYÖSTÄ! Kanta-Häme/Eeva Reissell