Rakenteet muuttuvat – mitä tapahtuu vanhustyölle?

1. Rakenteet muuttuvat – mitä tapahtuu vanhustyölle? Vanhustyön maakunnallinen työkokous 3.5.2011 Anssi Vartiainen

2. Tutkimuksen fokus • Millaisia vaikutuksia palvelurakenneuudistuksilla on sosiaalipalveluiden laatuun ja saatavuuteen? • Kuntalais/asiakasnäkökulma • Kerätään ja analysoidaan määrällistä ja laadullista aineistoa • Tutkimus on nelivuotinen 2008–2011 • Tutkimuksen painopistealueina kolme ryhmää eri elämänkaarelta • Vanhusten kotipalvelut • Lapsiperheiden palvelut, erityisesti perhetyö • Päihde- ja mielenterveyspalvelut Anssi Vartiainen

3. Tutkimuskunnat: • Uusi Jyväskylä (Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Korpilahti) • Uusi Jämsä (Jämsä, Jämsänkoski ja Kuhmoinen isäntäkuntamallissa mukana olevana) • Saarijärvi (Pylkönmäki) • Wiitaunioni (Viitasaari, Pihtipudas) • sekä Kinnula, Multia, Muurame. Anssi Vartiainen

4. Keskeiset aineistot: • Kysely sosiaalipalveluiden käyttäjille tutkimuskunnissa (2008 ja 2010) • Valtakunnallinen kysely sosiaali- ja terveysjohtajille • Haastattelut: perusturvajohtajat, perhepalvelun ja kotipalvelun työntekijät sekä sosiaalipalvelujen asiakkaat. • Kuntien sosiaalipalveluiden saatavuutta ja kuntalaisten hyvinvointia mittaavat indikaattorit Anssi Vartiainen

5. Muutokset palveluiden saatavuudessa • Palveluiden harmonisointi  palveluiden tasa-arvoinen saatavuus eri alueilla paranee • Alueiden uudelleenorganisointi  tasaisemmin jakautuneet resurssit (toisissa ennen kiireisempää, toisissa väljyyttä), jalkautuvilla työntekijöillä lyhentyneet välimatkat  työntekijöillä enemmän aikaa käytettävissä asiakkaille • Toisaalta yksiköiden yhdistyessä ja alueiden laajentuessa joidenkin työntekijöiden (esim. perhetyöntekijä tai kuntoutushoitaja) työmäärä lisääntynyt eivätkä entisillä työskentelyalueilla asuvat asiakkaat saa enää yhtä hyvin palvelua • Palvelujen yhtenäistämisen ja palvelurakenteen uudistamisen yhteydessä asiakasmaksut ja muut asiakkaalle koituvat kustannukset usein nousseet  kaikilla kuntalaisilla ei varaa tai halua maksaa tarvitsemistaan palveluista

6. Muutokset asiakaslähtöisyydessä • Yksiköiden yhdistäminen ja koon kasvaminen  jäykempi ja vähemmän joustava organisaatio • Pienen yksikön etuja mahdollisuus kunkin asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin räätälöityihin palveluihin (joustavuus) • Palvelujen yhtenäistäminen ja toimintojen virtaviivaistaminen  monenlaisiin palvelutarpeisiin vastaaminen vaikeampaa • Tiukasti rajatut ja yhteisesti sitovat määritelmät siitä, mitä palvelu pitää sisällään  yksilöllisiin tilanteisiin ja tarpeisiin reagoimisen sekä joustamisen mahdottomuus • Toisaalta SOTE-integraatiossa ja elinkaarimallissa pyritty nimenomaan asiakaslähtöiseen palvelujen järjestämiseen: ei ajatella järjestelmälähtöisesti hallinnollisia rajanvetoja, vaan asiakkaan palveluketjun kitkattomuutta ja tarpeisiin vastaamista

7. Palvelutarpeita joihin ei riitä resurssit • Yksinäisyys, turvattomuus ja ulkoileminen. Ainoa apu on läheisyys ja läsnäolo, jota ei vanhuksen kotiin voida viedä.  Tarpeettomia lääkärikäyntejä • Kelan ynnä muiden etuuksien hakeminen tuottaa vanhuksille hankaluutta, eikä kotihoitajilla ole aina aikaa täyttää papereita  Tukija jää saamatta  Tarvetta vanhussosiaalityöntekijöille • Mielenterveysasiakkaiden hoito.  Avohuollon puolella ei ole aikaa eikä osaamista  Tieto ei kulje tietosuojaan liittyvien kysymysten takia ja ongelmia aiheuttaa myös kotihoidon ja terveydenhuollon käyttämien tietojärjestelmien yhteensopimattomuus • Pitkät etäisyydet  Jos asiakkaan luo matkaa yli 10 km, voidaan käydä ainoastaan kerran päivässä Anssi Vartiainen

8. Paras-muutosten plussia • Erityispalveluja tuottavien yhteistyökumppanien määrä on lisääntynyt (haavaspesialistit, vanhuspsykiatrinen osasto ym.) Tukipalvelujen tarjonta on laajentunut myös palveluseteleiden kautta. Erikoistuneista palveluista hyötyvät erityisesti pienet kunnat. • Uudet aluejaot mahdollistavat hoidonsaannin lähimmästä tiimistä. Rajat eivät ole kuitenkaan olleet kuntien välisinä esteinä ennen liitoksia ja yt-alueitakaan. • Kuntaliitosten myötä tulleiden virkajärjestelyjen vuoksi uusia koordinoivia työntekijöitä (esim. palveluohjaajat ja omaishoidon ohjaajat) • Suuremmat alueet tasaavat taloudellisia riskejä ja muodostavat vankemman taloudellisen tukirangan. Anssi Vartiainen

9. Muuttuva kotihoito • Painopiste siirtynyt kotona asumisen tukemiseen ja tehostettuun palveluasumiseen. Kaikki muut hoivamuodot ovat laskussa ja erityisesti laitoshoidosta pyritään eroon.  Yhä huonokuntoisempia vanhuksia hoidetaan kotioloissa  Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistäminen on vienyt kotihoidontyötä sairaanhoidolliseen suuntaan, järjestelmän pirstaleisuus on näiltä osin vähentynyt ja kotihoitajalla on parempi näkemys myös vanhuksen terveydestä  Tukipalvelujen määrää on lisätty. Palvelurakenne on eriytynyt ja pirstaloitunut (vrt. sosiaalityö)  Mittareiden kehittäminen, ylläpito ja seuraaminen vievät aikaa monella hallintoportaalla. Työntekijöiden aikaa kuluu kirjaamisiin. Anssi Vartiainen

10. Työntekijöiden sanomaa Yli puolet tiimin alueella olevista asiakkaista tulisi hoitaa jonkun muun toimesta ja jossain hyvässä paikassa. Muistipisteet voivat olla kymmenen korvilla ja jopa seitsemässäkin. Syynä kehitykseen on jatkohoitopaikkojen puute ja asiakkaiden haluttomuus siirtyä jatkohoitopaikkoihin. Asiakkaan täytyy olla moniongelmainen, ”tosi sairas”, tai asiakas ei selviydy yksin päivittäisistä toiminnoista, jotta hän pääsee palvelujen piiriin.”Oikeastaan kukaan [asiakas] ei selviä niin kun syömisestä.” Anssi Vartiainen

11. Henkilöstön työnkuva • Kotihoidon asiakkaan luona vietettävä aika on merkittävästi vähentynyt pitkällä aikavälillä (15 vuotta) • Ilta- ja viikonlopputöiden määrät ovat lisääntyneet ja tarve on kasvanut entisestään • Resurssit ovat tiukentuneet  Yhä enemmän asiakaskäyntejä kotihoitajaa kohden  Rajoittaa palvelutarpeisiin vastaamista  Vaikuttaa työssäjaksamiseen.  Työntekijöiden vaihtuvuus ja sijaisten määrä on kasvanut sekä sairaslomat ovat lisääntyneet  Kiire aiheuttaa ristiriitoja ja kinoja työntekijöiden välisissä suhteissa. Työilmapiiri kärsii.  Kireä tahti näkyy myös asiakkaalle Anssi Vartiainen

12. Työntekijöiden sanomaa • ”Tuntuu, että ennen oli niin kun asiakaslähtöistä tää työnteko, mut nyt ei sitä pysty sillee tekemään. Että vain luvut merkkaa, että pitää olla suuret määrät asiakkaita ja vain se on jotakin.” • ”Tossa oli, en tiiä panitteko merkille, mutta nyt on yleisönosastolla myös kotihoidosta ollu Lyhyesti-palstalla muutama; Liukuhihnatyötä on” • ”sen suhteen kuitenkin toivosi, että kun tuo palveluitten pirstoutuminen, niin se ei voi olla hyvä asia. Vaan että ne tulee niin monelta eri sektorilta vanhuspalvelut, että siihen kun sais jotain muutosta, paluuta entiseen. Se olis toivottua.” Anssi Vartiainen

13. Henkilöstön henkinen tila suhteessa muutoksiin • Muutokset ovat nostaneet esiin uhkakuvia ja pelkoja. Tästä on seurannut muutosvastarintaa.  Muutosjohtamiseen tulee kiinnittää huomiota ja selkeään, oikea-aikaiseen sekä uhkakuvia ja pelkoja hälventävään viestintään tulee panostaa. • Tunnolliset ja empaattiset työntekijät ovat kovilla. Potevat syyllisyyttä kahteen suuntaan. Toisaalta vastassa on vanhus inhimillisine tarpeineen ja toiveineen ja toisaalta paineita asettaa johto ja yhteiset ja sovitut pelisäännöt. Työntekijät puun ja kuoren välissä. • Työn maine ja arvostus on karissut vuosien mittaan ja uusien työntekijöiden rekrytointi sekä nuorien pitäminen alalla tulee olemaan yhä vaikeampaa Anssi Vartiainen

14. Tähänastiset julkaisut • Tammelin, Mia: Kokemuksia sosiaalipalveluista. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasfoorumit Keski-Suomessa. Raportti 31/2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. • Kauppinen, Sari (toim.): Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden arvioita peruspalvelujen tilasta. Peruspalvejen tila 2010- raportin tausta aineisto. Raportti 9/2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. • Kaskisaari, Marja & Tammelin, Mia & Hirvonen, Johanna & Hämeenaho, Pilvi & Ilmarinen, Katja & Vartiainen, Anssi: Kuntalaisten arvioita sosiaalipalveluista. ParasSos-tutkimus Keski-Suomen yhdeksän kunnan alueella. Raportti 6/2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. • Hirvonen, Johanna: Palvelurakenne muutoksessa. Tarkastelussa ikäihmisten palvelut yhdeksässä Keski-Suomen kunnassa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 99/2009. • Kokko, Simo & Heinämäki, Liisa & Tynkkynen, Liina-Kaisa & Haverinen, Riitta & Kaskisaari, Marja & Muuri, Anu & Pekurinen, Markku & Tammelin, Mia: Kunta - ja palvelurakenneuudistuksen toteutuminen: kuntakysely sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Raportti 36/2009. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. • Hirvonen, Johanna: Keski-Suomen kunnat sosiaali- ja terveydenhuollon Paras-indikaattoreiden valossa. Keski-Suomen Liitto. • Leinonen, Anu: Sosiaalipalvelut muutoksessa - Paras vai palveluaukko? Tutkimussuunnitelma ParasSos-tutkijaryhmälle. Työpapereita 14/2008. Helsinki: Stakes. Anssi Vartiainen