1 / 16

Miksi puuta pitää kuivata?

Miksi puuta pitää kuivata?. Paino tuoreessa puussa vettä yhtä paljon kuin puuta -> epätaloudellista kuljettaa Märkä puu ei kestä pilaantumatta bakteerit, väriviat, homeet, sinistäjät, laho, hyönteiset Märän puun lujuus on huonompi

latoya
Download Presentation

Miksi puuta pitää kuivata?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Miksi puuta pitää kuivata? • Paino • tuoreessa puussa vettä yhtä paljon kuin puuta -> epätaloudellista kuljettaa • Märkä puu ei kestä pilaantumatta • bakteerit, väriviat, homeet, sinistäjät, laho, hyönteiset • Märän puun lujuus on huonompi • kantavat rakenteet romahtavat • Märkää puuta ei voi liimata • Märkää puuta ei voi maalata • Märkää puuta on usein huonompi työstää • Puu kuivuu joka tapauksessa • kutistuminen, muodonmuutokset, halkeilu, liitosten löystyminen • Märän puun lämmöneristys huono jne…

  2. PUUN KOSTEUS Perusmenetelmä puun kosteuden mittaamiseen on punnitus-kuivausmenetelmä. Puusta, jonka kosteus halutaan määrittää, otetaan näytepala, joka punnitaan (=alkupaino). Tämän jälkeen näyte kuivataan lämpökaapissa 103+-2oC:n lämpötilassa vakiopainoon ja punnitaan (=kuivapaino tai absoluuttisen kuiva paino). Näytepalan sopiva paino on 100 – 200 g ja se tulisi ottaa vähintään n. 50 cm:n etäisyydeltä sahatavarakappaleen päästä. Ohjeaika näytepalojen kuivumiseen on 24 tuntia. Vakiopainon saavuttamista voidaan seurata välipunnituksin. Puun kosteus ilmaistaan kosteusprosentteina. Mekaanisessa metsäteollisuudessa puun kosteusprosentti (kosteussuhde) määritellään seuraavasti: Puussa olevan veden massa Puun kosteus-% = ---------------------------------------- x 100 Puun kuiva-aineen massa eli Alkupaino – kuivapaino Puun kosteus-% = ------------------------------- x 100 kuivapaino

  3. kosteuden lisääntyessä puukappaleen sähkövastus alenee mittauspiikit (elektrodit) lyödään puun sisälle ja näiden piikkien välillä olevaa vastusta mitataan jos piikit ovat vain päistään johtavia, niin tällöin mittarilla saadaan selville puun kosteus eri kohtaa puukappaletta mittausalue on noin 6 … 25 % parhaimmillaan näillä mittareilla päästään  1,2 %-yksikön tarkkuuteen kosteusalueella 10 … 20 % mittareissa tulee valita oikea puulaji mittarin valmistajan ohjeiden mukaisesti lämpötilakorjaus mittareissa tulee tehdä mittarin valmistajan ohjeiden mukaisesti keskimääräinen kosteus saadaan lyömällä anturin piikit sahatavarakappaleen keskikolmannekseen syiden suuntaisesti noin ¼…1/5 syvyyteen puun paksuudesta Puun kosteuden mittaus vastusmittarilla

  4. Puun kosteuden mittaus: kapasitiivinen mittari • mittaus perustuu puun dielektrisyysvakion ja kosteuden väliseen riippuvuuteen • dielektrisyys ilmoittaa tietyn sähkövarauksen aiheuttaman kentän voimakkuuden eri aineissa • mittausanturi on eräänlainen kondensaattori, jonka kapasitanssiin anturin lähellä olevan puun dielektrisyysarvot vaikuttavat • mittausalue on noin 8 … 25 % • tarkkuus heikompi kuin vastusmittareilla • ei riko puuta • tarvittavat puulaji- ja lämpötilakorjaukset tulee tehdä valmistajan ohjeiden mukaisesti. • soveltuu hyvin jatkuvatoimisiin linjamittauksiin

  5. Sydänpuun ja pintapuun kosteusero

  6. Tuoreen sydän- ja pintapuun kosteuseron vaikutus kuivauksessa haihdutettavaan vesimäärään eri sahatavaroilla

  7. VESI PUUSOLUSSA ja KÄSITTEITÄ Sidottu vesi (soluseinämissä) Vapaa vesi (soluontelossa) Puun kosteus yli 30% kuivuminen Puun kosteus 27- 30% Vapaa vesi poistunut, soluseinämät kylläiset PUUNSYIDEN KYLLÄSTYSKOSTEUS (PSK)! Puun kosteus alle n. 30 % eli alle PSK:n MUODONMUUTOSALUE Puun kosteus 0% Kaikki sidottu vesikin poistunut ABSOLUUTTISEN KUIVA JK/8.10.2008

  8. SOLUSEINÄMIIN SITOUTUNEEN VEDEN LIIKKUMISTAVAT 1. Höyrynä huokosaukkojen läpi 2. Kulkeutumalla soluseinämiä pitkin 3. Vuoronperään höyrystyen soluonteloon ja tiivistyen soluseinämään. Soluseinämän läpi diffuusion vaikutuksesta. Diffuusio- ja kapillaarivoimat! JK/20.1.2005

  9. Puu ja ilma • Puu on hygroskooppinen aine • vettä imevä • pystyy imemään vettä vain soluseinämiin (kosteussuhde 0…30%) • pyrkii asettumaan ympäröivän ilman kanssa tasapainokosteuteen

  10. Märkälämpötila Kuivalämpötila Vedellä kostutettu vaippa eli ”sukka” Ilman nopeus yli 1,5 m/s PSYKROMETRI

  11. http://www.rakennustieto.fi/21-10626/johdanto.htm

  12. PUUN LEIKKAUSSUUNNAT R: Säteen suunta T: Tangentin suunta L: Pituussuunta

  13. PSK (27-30%) Huomionarvoista on kutistumisen lineaarisuus puunsyiden kyllästyskosteuden (PSK) ja absoluuttisen kuivan tilan (0%) välillä! Vastaavalla tavalla puu turpoaa kostuessaan. PSK:ta suuremmissa kosteuksissa elämistä ei tapahdu.

  14. PUUN KOSTEUSELÄMINEN eliKOSTEUSMUUTOSTEN VAIKUTUS PUUN MITTOIHIN kuivuminen PSK MÄNTY & KUUSI PSK J.Kuusela/8.10.2008

  15. /Siimes F.E./

More Related