TIEDONHAKU INTERNETISTÄ JA GOOGLEN EDISTYNYT KÄYTTÖ

1. TIEDONHAKU INTERNETISTÄ JA GOOGLEN EDISTYNYT KÄYTTÖ KIRAVO-projekti 2011 Kiravo – kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär – biblioteketsom ett öppetlärcentra

2. Sisällöt • Internet-tiedonhaun ja tiedon luonteesta • Kuinka hakukoneet toimivat? • Miten hakutulokset muodostuvat? • Mikä ihmeen syvä verkko? • Vaihtoehtoisia hakukoneita • Googlen edistynyt käyttö • Internet-tiedonlähteiden arviointi

3. Internet-tiedonhaun keveys • Googlaamisen helppous • Arkipäiväinen tiedonhaun mekaanisuus • Vähimmän vaivan periaate • Omia hakutaitoja ei pysähdytä miettimään • Hakukoneiden mekanismeja ei tunneta • Lähdekritiikki

4. Internet-tiedon olemus • Verkkotiedon luotettavuus ja sensuuri • Sisältää hyvin monenlaista tietoa mm. kaupallista, tieteellistä ja yhteiskunnallista tietoa • Tietoa mielipiteistä ja trendeistä • Ajankohtaisempaa tietoa saa paremmin kuin painetusta • Julkista, suojattua ja yksityistä tietoa • Paljon materiaalia englanninkielisiltä alueilta - vähemmän Suomen

5. Kirjoitat blogikirjoituksen tai lisäät sisältöä verkkosivuillesi. Verkkoa haravoivat Googlen botit ”ottavat haaviinsa” kirjoituksesi. Googlen botit seuraavat linkkejä. Jos sivullesi ei ole linkkejä, sivuasi ei haravoida säännöllisesti. Sivu indeksoidaan. Hakiessasi tietoa Googlella, et hae tietoa koko verkosta vaan Googlen välimuistissa olevasta sisällöstä . Tiedonhaku Googlella. Google ehdottaa avainsanoja kirjoittaessasi hakutermejä. Hakutulos luodaan.

6. Hakutulokseen sovelletaan Googlen omia suodatuksia. Google lisää hakutulosten joukkoon viitteitä uutisista, tuotteista, videoista, kirjoista ym., mikä voi olla relevanttia tiedonhakijalle. Google tuo hakutulokseen verkkosivuja, joissa on aiemmin vierailtu. Google voi painottaa trendikkäitä hakutuloksia. Voit estää tämän poistamalla verkkohistorian käytöstä.

7. Verkkosivujen ranking-järjestys hakutuloksessa • Tavallisessa internet-tiedonhaussa hakukoneet seulovat internet-sivuja ja ajan myötä sivustoille kehittyy ranking-järjestys. • Ranking eli sivuston nouseminen hakutuloksen kärkeen johtuu yhdeltä osaltaan sivuston linkityksen paljoudesta. Tästä syystä Wikipedia nousee hauissa yleensä kärkeen. • Hakutulosten ranking on melko staattinen ja se saattaa muuttua aika ajoittain. • Perinteiset hakukoneet eivät siis tämän toimintaperiaatteensa takia pysty luotaamaan sitä, mitä on juuri nyt julkaistu internetissä. • Reaaliaikaisen aineiston hakukoneet on tehty sitä varten, että ne luotaavat sitä sisältöä, mihin perinteiset hakukoneet eivät yllä.

8. Syvä verkko • Mikään hakukone ei pysty löytämään kaikkea, mitä verkossa on. • Googlen kaltaisten hakukoneiden perushaku ei pääse luotaamaan aineistoa, joka sijaitsee esim. salasanan takana olevan tietokannan uumenissa tai organisaation sisäverkossa tai tilastotietokannassa tai kirjastojärjestelmässä. • Tällaista aineistoa varten on olemassa ns. syvän verkon hakukoneet. Näitä hakukoneita ovat esim. CompletePlanet, Yippy, Scirus ja Intute

9. Vaihtoehtoja Googlelle • Ihmisten valitsemat ja etukäteen arvioimat sisällöt: Makupalat ja Linkkikirjasto • Metahakukoneet: hakee samaan aikaa monien eri hakukoneiden avulla • Semanttiset hakukoneet: Hakia • Klusteroivat hakukoneet: luo erilaisia kategorioita, joista voit kaventaa tai laventaa hakutulosta: Yippy ja CarrotClustering • Reaaliaikaisen verkon hakukoneet: Topsy ja TwitterSearch • Visuaaliset hakukoneet esittävät hakutulokset visuaalisessa muodossa: oSkope, Quintura ja RedZ

10. Vaihtoehtoja Googlelle • Sosiaalisten yhteisöjen sisäinen haku: Slideshare, Delicious, Diigo, Facebook, Twitter • Kuva- ja videohaku • Mobiilihaku: mm. lisätyn todellisuuden haku

11. Googlea edistyneesti • Uutta: Google Instant • Tarkennettu haku • Googlen aikarajaukset • Google Kirjat • Google Scholar • Google Ilmoitukset

12. Internet-tiedonlähteiden arviointi • Tekijän asiantuntemus • Onko sivun tekijä mainittu? • Onko tekijän yhteystiedot mainittu? • Annetaanko tekijän pätevyydestä tietoja sivustolla? • Mikä on tekijän taustaorganisaatio tai julkaisijataho: tiedontuottajien luotettavuusjärjestys: 1. Viranomaiset ja yliopistojulkaisut 2.Uutistoimistot 3. Järjestöt 4. Yksityisten sivut 5. Keskustelupalstat 6. Huijaussivustot • Millainen maine tekijän taustaorganisaatiolla on?

13. Internet-tiedonlähteiden arviointi • Tiedonlähteen tarkoitus ja kattavuus • Mikä tarkoitus tiedon tuottamisella on ollut? • Kenelle sivu on suunnattu? • Onko mielipiteet, mainonta ja faktat eroteltu toisistaan? • Onko tiedonlähde kattava esitys aiheesta?

14. Internet-tiedonlähteiden arviointi • Tiedon oikeellisuus • Onko sivulla oleva tieto paikkansa pitävää, luotettavaa ja virheetöntä? • Perustellaanko sivulla olevat väitteet? • Onko sivustolla lähdeluetteloa? • Onko lähteet mainittu? • Onko sivusto kielellisesti virheetön? • Löytyykö vastaavaa tietoa muista lähteistä?

15. Internet-tiedonlähteiden arviointi • Ajantasaisuus • Milloin tiedonlähde on julkaistu internetissä? • Päivitetäänkö sivustoa säännöllisesti? • Toimivatko linkit?