Evoluutio ja elämänpolitiikka 1

1. Evoluutio ja elämänpolitiikka 1 Tiistaisin klo 14-16 (seminaarihuone)Laajuus op: 4 03.11-15.12 Yhteiskuntapolitiikan laitos sl 2009

2. Ohjelma • 3.11 Johdanto: peruskäsitteitä • 10.11. Evoluutioteorian perusteita • 17.11. Geenit ja ympäristö • 24.11. Anna Rotkirch: Sukupuoli ja perhe • 1.12. Ihmisen kehitys ja evoluutioteoria • 8.12. Gentrans-seminaari (KELA) • 15.12. Lopetus: evoluutioteorian kritiikki JP RoosYhteiskuntapolitiikka

3. Suoritustavat • ”Harjoitustyö”: • Evoluutioteorian soveltaminen johonkin tutkimusongelmaan • Esimerkiksi miten lisätä terveyden tasa-arvoa? • Tai miten vähentää tupakointia koululaisten keskuudessa • Tai miten saada ihmiset toimimaan ympäristöystävällisemmin?

4. Luentosarjan rakenne • Kaksi osaa (eivät mene täysin päällekkäin periodien kanssa!) • Yleisempää evoluution ja sen peruskäsitteiden läpikäyntiä: luonnonvalinta, seksuaalivalinta, sopeutuma, geenit ja ympäristö, ihmisen historia, moraali jne. • Konkreettisia esimerkkejä elämänpoliittisesti keskeisistä kysymyksistä: perhe, parinvalinta, väkivalta, yhteistoiminta, auttaminen, demokratia jne

5. Kysymys • Eräässä amerikkalaisessa tutkimuksessa (Gray-Feldman 1998: Patterns of age micing and gender mixing among children and adolescents) on tutkittu paljonko aikaa 8-11 vuotiaat lapset viettävät vastakkaisen sukupolven kanssa. • Arvatkaa paljonko? • (kyseessä on kalifornialainen koulu hyvin toimeentulevalla asuinalueella)

6. Vastaus = 0! • Keskimäärin (mediaani) ei lainkaan! Tytöt ovat tyttöjen kanssa ja pojat poikien kanssa. • Kukaan ei määrää tätä! (ei myöskään pakoteta olemaan yhdessä… • Mikä voisi olla selitys?

7. Vaihtoehtoisia selityksiä • Sattuma? Ei takuulla • Kasvatuksen tulosta (epätodennäköistä) • Koulun lukujärjestyksen ansiota • Vanhemmat kieltäneet lapsiltaan kanssakäymisen (ei tässä iässä eikä todennäköistä) • Biologia: Westermarck-efektin seurausta

8. Westermarck-efekti • Lapset jotka ovat paljon tekemisissä toistensa kanssa lapsina eivät ole toisistaan kiinnostuneita seksuaalisesti • Tyttöjen ja poikien on siis edullista olla erossa toisistaan kunnes toinen sukupuoli alkaa kiinnostaa… • Ei mitään kulttuuria tai sosiaalista selitystä!

9. Elämänpolitiikka! • Tämän luentosarjan idea on pohtia elämänpolitiikkaa joka ei ole ”valintoja”, ”refleksiivisyyttä”, vaan joka on selitettävissä ihmisen biologian ja evoluution kautta • Kuinka suuri ”osa” modernin ihmisen käyttäytymisestä johtuu muusta kuin kasvatuksesta, yhteiskunnasta, kulttuurista? • EI poissulkevasti vaan tekijänä joka on vuorovaikutuksessa muiden tekijöiden kanssa

10. Konstruktio vs todellisuus • Konstruktioilla on todellisia seurauksia: • Jumalan olemassaolo -> kirkko todellisena ilmiönä • Pääministeri TV-elokuva: fiktiivinen konstruktio joka perustuu todellisuuteen • Mikä oli totta, mikä ei? • Elämäkerrat vs fiktio

11. Käsitteet ja konstruktio • Discovery vs invention • Kuoliko Ramses tuberkuloosiin? • Tuberkuloosi keksittiin 1800-luvun lopussa (=t-bakteeri löydettiin, tauti sai selityksen) • Ramses ei siis voinut kuolla tuberkuloosiin, väittää Bruno Latour! • Ilmiö on ollut olemassa pitkään ennen kuin sille on löydetty käsite... (esim geeni)

12. Evoluutio valtaa alaa • Psykologiassa jo melkeinpä valtavirtaa • Antropologiassa hyvin vahva (joskin myös vastustus) • Taloustieteessä oma koulukuntansa • Kriminologiassa varsin vahva • Uskontojen tutkimuksessa merkittävä suuntaus • Taiteen tutkimuksessa ilmestyy uusia teoksia koko ajan • Sosiologia, sosiaalipolitiikka pyristelevät vastaan!

13. Peruskäsitteitä • Evoluutio”teoria”: tällä hetkellä vallitseva selitys orgaanisen elämän kehityksestä maapallolla • Luonnonvalinta: populaatiosta valikoituvat ne yksilöt jotka sopeutuvat parhaiten kulloiseenkin ympäristöön: heidän ominaisuutensa siis vahvistuvat. Mutta eliöt myös muokkaavat ympäristöään (Darwinin kastemadot!)

14. Geenit • Geeni on periytymisen (biologisen informaation) perusyksikkö • Ihmisellä todella vähän geenejä = geenit vaikuttavat eri soluissa eri tavoin ja samalla geenillä lukuisia eri tehtäviä (pleiotropia) • Ei siis ole mitään yhtä geeniä joka ”määrää” esim. älykkyydestä • MUTTA on monia yksittäisiä geenejä jotka voivat olla tuhoisia

15. Seksuaalivalinta • Lähtökohtana jälkeläistuotanto ja geenit • Yksilöt valitsevat partnereita ulkoisten ominaisuuksien perusteella jotka antavat viitteitä partnerin terveydestä ja luotettavuudesta (”geenien hyvyydestä”) • Riippuen siitä miten jälkeläisiä hoidetaan, valinta kohdistuu erilaisiin ominaisuuksiin • Vanhemmuusinvestointi: kuinka paljon resursseja kuluu hoivaan ja kuka vastaa

16. Moderni synteesi • Luonnonvalinta, seksuaalivalinta plus geenit • Mutta luonnonvalinnan ”keksimiseen” ei tarvittu geenejä • Darwin tuli hyvin lähelle geenien toiminnan ymmärtämistä • Hurja kehitys • Paljon avoimia kysymyksiä!

17. Geenit eivät sekoitu • Dawkins: geenit kuin korttipakka (vrt värit) • Geenipooli = korttipakka • Yksilön geenit: yksi jako (uniikki DNA...) • Mutaatio: kortti häviää tai muuttuu uudeksi • Geenit vaikuttavat kombinaatioina • Sama geeni useassa eri kombinaatiossa • Voidaan käyttää ajoitukseen (keskimääräinen mutaationopeus)

18. Koiran alkuperä • Koira polveutuu sudesta ja vain sudesta (vain suden geenejä...) • Koirarotuja on nykyään tuhansia • Villikoira ei ole kuitenkaan lähellekään suden näköinen, miksi? • Se eläin josta koirien rodunjalostus alkoi, oli jo puolikesy susi, ihan toisenlainen otus kuin villisusi • Lammaskoira: suden laumankäsittelykyky ilman tappamista!

19. Ominaisuuksien periytyminen Hyvin monimutkaiset ominaisuudet voivat periytyä: • Temperamentti • Empatia • Kielikyky • Moraalikäsitykset • Yhteistyötaidot • Älykkyys • Usko yliluonnolliseen

20. Onko taide geeneissä? • Evolutiivinen taiteentutkimus • Luolamaalaukset! • Kauneuskäsitykset ovat universaaleja ja liittyvät esim seksuaalivalintaan ja evoluutioympäristöön • Yleensä aika keskimääräisiä ja taiteellisesti epäkiinnostavia (mutta esim markkinointiin kelpaavia) • Taide on uniikkia! (”aito” Warhol?)

21. Tästä on siis kyse kun puhutaan evoluutiosta ja elämänpolitiikasta • Suuri määrä meidän elämänvalinnoistamme perustuu perinnöllisiin ominaisuuksiin ja evoluutioon • Universaali ihmisluonto on todellisuutta • Vaistot jylläävät • Niiden poisjättäminen on samaa kuin kieltäisi liikennesääntöjen (oikeanpuoleinen liikenne) vaikutuksen liikennekäyttäytymisessä…

22. Markus Jokela: Geenit jälkitraditionaalisessa yhteiskunnassa • Sosiologia 1/2005 • Yleinen johdatus geenien ja ympäristön suhteeseen • S. 13: ”mitä vähemmän ympäristö rajoittaa yksilöiden käyttäytymistä ja kehitystä, sitä suuremman merkityksen perinnölliset tekijät voivat saada” • Siis mitä avoimempi, demokraattisempi ja tasa-arvoisempi yhteiskunta, sitä enemmän biologia merkitsee • Mitä yksilöllisempi yhteiskunta sitä enemmän biologia merkitsee, juuri vaihtelun kannalta!

23. Sukupuolten tasa-arvo? • Sukupuolineutraali koulu? • Tuottaa kaikkein isoimmat sukupuolierot! • Jos halutaan mahdollisimman sukupuolitasa-arvoinen koulu, niin sukupuolten erot pitää ottaa huomioon ja toimia niiden pohjalta: • Pojille tukiopetusta tietyillä aloilla • Tytöille kilpailuja • Pojille hoivakasvatusta • Tiukkaa ohjausta ja valvontaa…

24. Naisten ja miesten tuloerot • Keskimääräiset erot ovat jossain määrin selitettävissä (myös ammatinvalinnan pohjalta, so vapaus valita …) • Eliniän odote tasaa eroja • Mutta miksi vain 2 naista 100 eniten ansainneen joukossa? • Biologinen selitys: naisille tuloilla ja statuksella ei ole samaa merkitystä: ei siis lasikatto vaan ”lavean tien valinta”

25. Pituuden perinnöllisyys! • Pituus on hyvin vahvasti perinnöllinen • Mutta siihen vaikuttaa myös ympäristö: ravitsemus lapsuudessa, erilaiset puutokset, rankka työ • Samalla kun väestöistä tulee pitempiä, perinnöllisyyden merkitys kasvaa • Pituus liittyy myös seksuaalivalintaan: naiset valitsevat pitempiä partnereita… • Pituus vs lihavuus (Hoikkala &co)

26. Perinnöllisyydestä • Rutter: Genes and behavior • Perinnöllisyystutkimuksen kritiikki: hyödyttömyys, moraalinen vaarallisuus, epäluotettavuus, huijaukset, geneettisen erilaisuuden haitallisuus, determinismi, reduktionismi • Ylikoski-Kokkonen on tässä täyttä huuhaata (esim s.133, yksikään geeni ei liity yhteen ominaisuuteen!)

27. Miten geenit vaikuttavat • Kukaan ei (kai) kiistä geenien ilmeisiä periytyviä vaikutuksia • Ongelma on kun puhutaan yleisistä ominaisuuksista joilla on sekä geneettinen (monien geenien yhteisvaikutus) tausta että muita mekanismeja ja erityisesti ominaisuuksista tyyppiä älykkyys, sosiaalisuus, empatia, kielenoppiminen, temperamentti, rikollisuus yms., joissa on vaihtelua

28. Miten geenit vaikuttavat (2) • Säätelygeenit jotka ohjaavat muiden geenien kehitystä • Sama geeni voi toimia eri roolissa • Vaikutus riippuu ajankohdasta ja ympäristötekijöistä • Jos olosuhteet eivät ole oikeat, geeniexpressio ei aktivoidu

29. Perinnöllisiin ominaisuuksiin voi vaikuttaa! • Esim ihmisten elinikä tai pituus • Molemmat vahvasti perinnöllisiä ominaisuuksia (pituus n 80%) • Silti molempien dramaattinen muutos viime vuosisadalla johtuu (lähes) yksinomaan ympäristöstä! • Toisin sanoen, ympäristöön vaikuttaminen ei ole mitenkään tehotonta, vaikka perinnöllisyysvaikutus on vahva

30. Perinnöllisyys • Ominaisuuksien samankaltaisuus joka perustuu geenien välittymiseen sukupolvelta toiselle • Kuten vaikka kymmensormisuus tai sinisilmäisyys tai ihonväri • Kaikissa tapauksissa ne ovat täysin geenien määräämiä ja niiden muutos edellyttää geneettisen perimän muutosta

31. Heritabiliteetti/periytyvyys • Tämä on se ilmiö josta on kiistaa! • Osuus jonkin ominaisuuden vaihtelusta, joka on geneettistä • Jos ei ole vaihtelua, ei ole heritabiliteettia • Kaikilla ihmisillä (lähes) on 10 sormea, joka on geneettinen ominaisuus • Silti heritabiliteetti on 0! • Ylikoski-Kokkonen sotkevat terminologiaa (puhuvat heritabiliteetista perinnöllisyytenä)

32. Heritabiliteetin arvioiminen • 60 % ominaisuudesta on geenien määräämää? • = 60 prosenttia jonkin ominaisuuden havaitusta vaihtelusta jonkin populaation yksilöiden keskuudessa on geneettistä alkuperää, loput jotain muuta • Ei tarvitse tietää mitä geenejä on kyseessä ja miten määräytyminen tapahtuu

33. Ihmisellä ei laboratoriotutkimuksia • Rottakokeissa voidaan saada tarkkoja arvioita heritabiliteetista eri populaatioissa (”juopot rotat”) • Ihmisillä pääsääntöisesti kaksostutkimukset, laajat väestöaineistot erilaisista perhetyypeistä tai ns. ”luonnolliset” koetilanteet • kolme vaikuttavaa tekijää: geenit, yksilöiden yhteinen ympäristö ja erityinen ympäristö • Suomessa erityisen hyvät aineistot

34. Kaksostutkimukset • Identtiset kaksoset, ei-identtiset kaksoset, sisarukset, adoptoidut lapset • Jaettu ympäristö: se ympäristö joka on ollut yhteistä • Ei-jaettu ympäristö: lapsen oma spesifi kehitysympäristö • Kasvaminen samassa perheessä ei välttämättä jaettu ympäristö (jos kohtelu erilaista) • Kasvaminen eri perheessä ei välttämättä ei-jaettua ympäristöä (jos samanlaisia perheitä…)

35. Sekoittavia tekijöitä • Esim tupakointi: • Geenit voivat vaikuttaa tupakoinnin aloittamiseen ja tapaan tupakoida (jotka nähdään ympäristövaikutuksina) • Ja tämän lisäksi tupakoinnin haittavaikutusten sietoon ja terveysvaikutuksiin • Näin tupakoinnin vaikutus keuhkosyövän kehittymiseen on perinnöllistä vaikka tupakka onkin puhdas ympäristötekijä

36. Toisistaan lapsina erotetut identtiset kaksoset • Ei kovin suuri ryhmä, mutta tärkeä aineisto (Suomessa hyvät rekisterit) • Periaatteessa kaikki erot ovat ympäristön tuotetta ja kaikki yhteiset piirteet geeneistä peräisin • Voidaan verrata samassa perheessä kasvaneisiin identtisiin kaksosiin joilla siis periaatteessa ympäristö on jaettu • Adoptoituihin sisaruksiin

37. Tyypillisiä periytyviä, paljon tutkittuja ominaisuuksia • Älykkyys, n 50-70 % (Linda Gottfredson) • Pituus n. 80% • Skitsofrenia 82-84% • Autismi 90% • ADHD 60-80% • Alzheimer 40-80% • Antisosiaalinen käyttäytyminen 50-80% • Temperamentti 50% (Keltikangas)

38. Tarvitaan pitkittäistutkimuksia • Useimmissa tapauksissa ominaisuuksien perinnöllisyys vaatii pitkää seurantaa • Näitä tehdään nykyään enenevässä määrin • Suomessa rekisteritutkimus antaa mahdollisuuden seurantaan • Mutta panelitutkimukset olisivat tärkeitä (engl Millennium study) • Esim älykkyyden muutos lapsilla ja aikuisilla

39. Yksi on selvää: • Suurin osa niistä ominaisuuksista, jotka nykyään tiedetään periytyviksi on aikaisemmin ymmärretty kokonaan ympäristön aiheuttamiksi • Ja osaa ei ole esimerkiksi pidetty sairautena ollenkaan (ja nytkin juuri yhteiskuntatieteissä arvostellaan näiden tautien ”medikalisoimista” ja ”genetisoimista”)

40. Älykkyys/ÄO • Älykkyys on ehkä kaikkein kiistanalaisin • Onko ylipäänsä olemassa? • Tai sitten älykkyyksiä on rajattomasti • Ehdottomasti ei-periytyvä • Ehdottomasti ei-merkittävä • Ehdottomasti ei voi/saa verrata väestöryhmiä toisiinsa • Kaikki nämä vääriä käsityksiä

41. Pieni tietoisku • Älykkyyttä paljon tutkittu • Suurin osa sosiologian tietoa asiasta on väärää • Vahvasti periytyvä ominaisuus • Kasvuympäristöllä vaikutusta • Kasvatuksella voi parantaa/huonontaa lyhytaikaisesti • Testit sekä kulttuurivapaita että kulttuurisidonnaisia • Suurin piirtein normaalijakautunutta • (yo-tutkinto: ”pakotettu” normaalijakautumaan, älykkyyttä ei tarvitse pakottaa)

42. Pieni tietoisku 2 (17.11 tähän) • Määritelmä: kyky ratkaista uusia ongelmia ja hallita monimutkaisia asioita (= aivojen kyky prosessoida monimutkaisia asioita) • Ei mitä tahansa ominaisuuksia (esim. tunneäly) • Pärjääminen edellyttää myös oikeaa harjoittelua ja hyvää motivaatiota! • Mutta ilman älyä se ei onnistu! • Ainakin yliopistot perustuvat tähän olettamukseen… (ehkä jo nyt otetaan liikaa sisään?)

43. Entä evoluutio? • Moderni darwinilainen synteesi: luonnonvalinta plus geenit eli evoluution selitys alkaen molekyylitasolta • Evoluutio Darwinin mielessä on luonnonvalinta plus seksuaalivalinta • Muita mekanismeja: geneettinen ajautuminen (genetic drift), mutaatiot • Eli siis erilaiset tavat joilla geenien esiintymistiheys populaatiossa muuttuu

44. Luonnonvalinnan perusidea • Populaatiossa on iso variaatio erilaisia geeniyhdistelmiä, jotka vaikuttavat ominaisuuksiin • Ympäristö suosii tiettyjä ominaisuuksia • Ne yksilöt joilla on näitä ominaisuuksia lisääntyvät paremmin • Ja muokkaavat samalla ympäristöä paremmin itselleen sopivaksi

45. Seksuaalivalinta • Se sukupuoli, jonka vanhemmuusinvestointi on suurempi, valikoi puolison ominaisuuksia • Ulkoiset, näkyvät ominaisuudet valinnan perusteena • Puolisot kilpailevat keskenään näillä ominaisuuksilla • Mutta ominaisuudet periytyvät molempiin sukupuoliin • Mitä tasa-arvoisempi vanhemmuusinvestointi, sen samankaltaisemmat sukupuolet

46. Sukulaisvalinta • Hamiltonin sääntö: Kustannus itselle < Sukulaisuussuhde · Hyöty toiselle => Auta! • Altruismin peruskaava: auttaminen kannattaa silloin kun siitä on yksilön omille geeneille enemmän etua kuin haittaa • Yleistys: missä tahansa ryhmässä jos toisen auttaminen antaa itselle enemmän hyötyä kuin itsekkyys, kannattaa auttaa

47. Lajien välinen yhteistyö (koevoluutio) • Lajit voivat ”auttaa” toisiaan • Kukat ja mehiläiset! • Kuuluisa ennustus: Madagaskarin orkideat ja tuntematon hyttyslaji (tarpeeksi pitkä kärsä!) • Ihminen ja koira (koira on muuttanut ihmisen käyttäytymistä ja päinvastoin…) • Äiti ja lapsi: lapsi kasvattaa äitiä ja lapsen temperamentti vaikuttaa äidin suhtautumiseen

48. Lajien välinen ”asevarustelu” • Saalistaja kehittyy nopeammaksi ja paremmaksi • Saalis kehittyy etevämmäksi pelastua • Punaisen kuningattaren dilemma: pitää juosta kovaa pysyäkseen paikallaan • Mutta myös toisin päin: • Kun saalistajat vähenevät, saaliit muuttuvat hitaammiksi ja saavat toisia ominaisuuksia

49. Ryhmävalinta? • Iso tieteellinen kysymys • Ryhmävalinta teoriassa täysin mahdollinen • Mutta entä todellisuudessa • Edellyttää että ryhmä pystyy säätelemään jäseniään • Mitä altruistisempia ryhmän jäsenet ovat, sitä tehokkaammin se voi toimia ulospäin

50. Evoluution (muutos)voima • Hyvin pienet erot voivat tuottaa melko nopeasti suuria populaatiotason muutoksia • Jos kaksi väestöryhmää eroavat toisistaan aluksi hyvin vähän, niin evoluution tuloksena niiden erot voivat kasvaa merkittävästi • Ja jos ne joutuvat läheiseen vuorovaikutukseen niin niiden erot supistuvat (tärkeä sosiaalipoliittinen tieto!) • Mutta silti evoluutio on hidas: 10 000 sukupolvea…