AMO ihanneprosessi

1. AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

2. Strategisten tavoitteiden asettaminen Strategisten vaihtoehtojen tuottaminen ja vaikutusten arviointi Strategisten vaihtoehtojen arvottaminen Toimenpide- ja resurssianalyysi Toimeenpano ja seuranta Toimenpidekorien priorisointi Palaute ja informaatio Vaiheet Asetettu kysymys Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mitä hyötyjä alueen metsät tuottavat ja mitä niiden halutaan tuottavan? Mela-laskelmat, VMI Työllisyysvaikutukset Maisemavaikutukset Monimuotoisuusvaikutukset Mitä vaikutuksia metsien käytön tasolla on eri hyötyihin? Mille tolalle metsien käyttö halutaan? MESTA-analyysi Millä toimilla voidaan päästä haluttuun käyttöön tai lähemmäksi sitä? Mihin resursseihin alueella voidaan vaikuttaa? Neuvonnan vaikuttavuus KEMERAn vaikuttavuus Kehittämishankkeiden vaikuttavuus Ohjelman resurssointi AHP analyysi Mihin toimiin käytössä olevat resurssit kannattaa suunnata?

3. Strategisten tavoitteiden asettaminen • Valitaan yhteistyössä kriteerit, joiden suhteen metsien ja metsätalouden kehittämistä arvioidaan • Kriteerit kuvaavat alueen toimijoiden toiveita tulevasta kehityksestä • Kriteereitä kuvataan edelleen (mitattavissa olevilla) mittareilla • Esimerkkialue: • tavoitteena energiapuun käytön lisääminen, metsiin perustuvan matkailun lisääminen, metsätalouden ja teollisuuden työpaikkojen turvaaminen • mittarit: energiapuukuutiot, tuotettu energiamäärä, yöpyjien määrä, luontokeskuksen kävijöiden määrä, työpaikkojen määrä

4. Strategisten tavoitteiden asettaminen • Laaja sidosryhmien (ja valveutuneitten kansalaisten) osallistaminen • ”Tavoitetyöpaja” metsäneuvoston jäsenille • konsulttivetoisilla ryhmätöillä kerätään kvalitatiivisen tason tietoa siitä, mikä on eri sidosryhmille tärkeää ja miten tavoitteita voidaan mitata • Kansalaisosallistaminen esimerkiksi netin kautta tai avaamalla ovet tavoitetyöpajaan myös heille

5. Strategisten vaihtoehtojen tuottaminen • Tuotetaan vaihtoehtoisia skenaarioita metsien käytöstä • Skenaariot vaihtelevat kriteerien suhteen mahdollisimman paljon • Skenaariot pohjaavat VMI-aineistosta ja MELA-laskelmista (tms.) saatavaan tulevaisuusennusteeseen ja hakkuumahdollisuuksiin • Esimerkki: • VE1: Jatketaan hakkuita nykytasolla, mutta suunnataan enemmän pieniläpimittaiseen energiapuuhun • VE2: Lisätään hakkuita 10% ja suunnataan lisäys energiapuuhun • VE3: Vähennetään päätehakkuita mutta lisätään kasvatushakkuita etenkin turvemailla

6. Vaikutusten analyysi • Jokaiselle skenaariolle tarvitaan arvio niiden vaikutuksista asetettuihin kriteereihin • Hakkuiden työllisyysvaikutuksia tai vaikutuksia matkailijoitten määrään ei saada suoraan metsälaskelmista • Tutkimusta ei ehditä kaikesta tehdä eikä rahaakaan kaiken tekemiseen ole… • ”Tietotyöpaja” AMO työryhmän vedolla • haetaan asiantuntija-arvioita yhteistyössä tutkijoiden ja konsulttien kanssa • kootaan paras käytettävissä oleva tieto arvion pohjaksi • tulevaisuutta varten rekisteröidään epävarmimmat arviot ja tutkimustarpeet

7. Strategisten vaihtoehtojen arviointi • Alueella valitaan vaihtoehtojen perusteella ”tahtotila”, eli tavoitteena oleva metsien hoidon ja käytön taso • Vaihtoehtojen vertailu monitavoitteisesti kaikkien kriteerien suhteen • esimerkiksi MESTA ohjelman avulla mietitään, mikä on asetetuille eri mittareille hyväksyttävissä oleva taso • Konsulttivetoinen keskustelu, jossa eri tavoitteita priorisoidaan • Halutaanko metsätalouden työpaikkojen turvaamista enemmän kuin matkailun edistämistä vai päinvastoin? • ”Arvotyöpaja” metsäneuvoston jäsenille

8. Toimenpide- ja resurssiananalyysi • Mitä vaihtoehtoisia toimenpiteitä alueen eri toimijoilla on käytössään tavoitteiden saavuttamiseksi? • Mitä resursseja toimenpiteisiin voidaan saada? • Esimerkiksi energiapuuhakkuut turvemailla: • lisätään neuvontaa, jotta turvemaiden kasvatushakkuut saadaan käyntiin • järjestetään pilottihanke turvemaiden puunkorjuun menetelmien edistämiseksi • tuetaan turvemaiden kunnostushakkuita KEMERA-rahoin • ”Toimenpidetyöpaja” AMO työryhmälle

9. Toimenpiteiden priorisointi • Priorisointi edellyttää että • Voidaan arvioida toimenpiteisiin käytössä olevat rahalliset ja henkilöresurssit • Voidaan arvioida eri toimenpiteiden vaikutukset tavoitteen saavuttamiseen • Jos • henkilökohtaiset tilakäynnit tuottavat suomaiden kasvatushakkuita joka 10. omistajan mailla ja maksaa zz euroa • KEMERA tuen xx euron lisäys tuottaa suomaiden kasvatushakkuutoimenpiteen joka 2. omistajan mailla kuinka paljon resursseja kannattaa uhrata kumpaankin?

10. Toimenpiteiden vaikutusten arviointi • Monien metsäpolitiikan keinojen vaikuttavuudesta ei ole olemassa tutkimustietoa, eikä sitä ehditä hankkia • ”Tietotyöpaja” AMO työryhmän vetovastuulla • mukana tutkijoita ja käytännön asiantuntijoita • mikä tuntuma neuvojilla on neuvonnan vaikutuksesta? • mikä kokemus Metsäkeskuksilla on KEMERAn vaikuttavuudesta?

11. Toimenpiteiden priorisointi • ”Optimaalisen” toimenpidekorin valinta eli eri toimenpiteiden priorisointi esimerkiksi AHP:ta soveltaen • voidaan arvioida eri toimenpiteiden vaikuttavuutta kunkin mittarin suhteen ”Miten vaikuttava toimenpide neuvontakäynti on suhteessa xx euron KEMERA-tukeen turvemaiden kasvatushakkuiden lisäämisessä?” • ja priorisoida toimenpiteet, montako prosenttia resursseista kannattaa näillä oletuksilla sijoittaa neuvontaan, montako KEMERAan • ”AMO” työpaja metsäneuvoston jäsenille

12. Seuranta • Seuranta kahdella tasolla • Onko resurssit suunnattu tarkoitetulla tavalla? • Onko mittareiden arvoissa päästy lähemmäksi tavoitetasoja? • Jos on päästy lähemmäksi, täytyy arvioida • Ovatko vaikutukset toimenpiteiden vai ulkoisten seikkojen ansiota? • Jos ei • Johtuuko ongelma toimenpiteistä vai ulkoisista tekijöistä? • Onko toimenpiteiden vaikutus arvioitu väärin? • Olivatko resurssit riittämättömät?

13. Seuranta • Jos toimenpiteiden vaikutus on arvioitu väärin • Onko mahdollista löytää tehokkaampia toimenpiteitä? • Onko vaikutus mahdollista arvioida paremmin? • Tutkimustarpeet • Jos resurssit on arvioitu liian vähäisiksi • Voidaanko resursseja lisätä? • Poliittiset analyysit • ”Seurantapajat” metsäneuvoston jäsenet ja asiantuntijat

14. Strategisten tavoitteiden asettaminen Strategisten vaihtoehtojen tuottaminen ja vaikutusten arviointi Strategisten vaihtoehtojen arvottaminen Toimenpide- ja resurssianalyysi Toimeenpano ja seuranta Toimenpidekorien priorisointi Palaute ja informaatio Vaiheet Työpaja Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Tavoitetyöpaja Mela-laskelmat, VMI Työllisyysvaikutukset Maisemavaikutukset Monimuotoisuusvaikutukset Tietotyöpaja MESTA-analyysi Arvotyöpaja Neuvonnan vaikuttavuus KEMERAn vaikuttavuus Kehittämishankkeiden vaikuttavuus Tietotyöpaja Ohjelman resurssointi AHP analyysi AMO paja Seurantapaja