Muutama kommentti

2. Muutama kommentti • Abstrakti: taustan ja syiden kertominen ei yleensä välttämätöntä, ainakaan ihan noin pitkästi, muuten hyvä • Johdanto: Hieno johdattelu aiheeseen! Myös hypoteesit esitetty • A&M: Hyvin kerrottu mitä tehty, mutta kuntokertoimen (kuntoindeksi) laskukaava puuttui, samoin kuin käytetyt tilastomenetelmät (tosin kerrottu pääosin Tuloksissa)

3. 160 150 140 130 120 0 5 10 15 20 25 Altistusaika tuntia +0,5 Tulokset Tulokset Cl ˉ mmol / l

4. Tulokset • ”Kirjolohien kuntoindeksi vaihteli tilastollisesti merkitsevästi eri ryhmien välillä (Taulukko 2). . Kalan kuntoindeksi näyttää olevan tilastollisesti merkitsevä ryhmien 2−24 välillä (Taulukko 3). “ • Kuntoindeksin keskiarvot puuttuvat Tulosten tarkastelu • Havaittuja muutoksia ja tuloksien syitä pohdittu ansiokkaasti • Tulosten absoluuttisia arvoja ei ole kuitenkaan verrattu muihin tutkimuksiin, eli olivatko mittaustulokset ollenkaan oikealla tasolla

5. MUUTOKSET KIRJOLOHEN (ONCORHYNCHUS MYKISS) FYSIOLOGIASSA SUOLA-ALTISTUSKOKEEN AIKANA Riikka Havela, Alexandra Mikhailova, Noora Männistö, Noora Nurminen, Sina Saari Tampereen yliopisto, Lääketieteellisen teknologian instituutti (IMT)

7. Tässä vähän kommentteja • Abstrakti: oikein selvä ja sujuva! Lyhyt johdattelu ja keskeiset tulokset esitetty • Johdanto: Yleisesti ottaen erinomaista työtä!“Nykyään kalateollisuudessa kalakasvattamoissa viljellyt smoltit voidaan akklimatisoida siten, että ne selviävät korkeammassa suolapitoisuudessa. Suolainen vesi nopeuttaa kalanpoikasten kasvua, mikä tehostaa kalatuotantoa. (Handeland ym. 1998.)”

8. A&M: Kuvattu sujuvasti ja riittävän tarkasti • “Kokeessa käytettiin 1-vuotiaita täysnaarasparvessa kasvaneita kirjolohia (Oncorhynchus mykiss). • “Tilastollisesti merkitsevät erot hyväksyttiin, jos p < 0,05 (merkitsevyysarvo; pienempi p-arvo tarkoittaa, että käsittelyiden välillä on tilastollisesti merkitsevää eroa).” • Kuntokertoimen kaava pitäisi esittää tässä osassa, ei tuloksissa

9. Tulokset: • “Kuva 1.Plasman hematokriittiarvojen erot käsittelyiden välillä. Samalla kirjaimella (a,b) merkittyjen käsittelyjen välillä ei ole tilastollisesti merkittävää eroa. ” • Regressioanalyysin kohdalla olisi syytä aina ilmoittaa myös selitysaste p-arvon lisäksi, mielellään myös kulmakerroin tai ainkin sen etumerkki. Myös n.

10. Tulosten tarkastelu: • Sujuvaa tekstiä ja oikein mukavaa luettavaa! • Hct-arvoja verrattu aikaisemmin raportoituihin arvoihin, mutta muista muuttujista ei ollut tietoa • “Kuten kuvasta 3 nähdään, plasman kloridipitoisuus kasvaa selkeästi käsittelyajan edetessä, mutta silti tuloksia ei voida luotettavasti analysoida varianssien liian suuren vaihtelun vuoksi. “

11. VEDEN KLORIDIPITOISUUDEN VAIKUTUS KIRJOLOHEN (Oncorhynchus mykiss) FYSIOLOGIAAN AJAN FUNKTIONA Milka Vuoksio*1, Helena Aho*1, Hanna Polari*1, Henna Myllymäki*1, Sanna Harjula*2, Elina Savioja*2 *Equal contribution 1 IMT, Tampereen yliopisto 2 TUT, Tampereen Teknillinen yliopisto

12. Ja sitten kommentteja • Abstrakti: astonishing! • Johdanto: huh huh • A&M: altaiden kloridipitoisuus/pH olisi pitänyt mieluummin mainita tässä. Myös kuntokertoimen laskentakaava tulee tähän ja tilastotestit (nyt mainittu Excel ja SPSS).

13. Tulokset: “Vastoin oletuksia, kirjolohen hematokriitti ei kuitenkaan noussut ympäristön suolapitoisuuden kasvaessa. “ • “Kuva 1. Kloridipitoisuuden keskiarvot ja keskihajonnat eri altistusajoilla. Keskenään eri kirjaimilla merkittyjen ryhmien keskimääräiset kloridipitoisuudet poikkesivat toisistaan tilastollisesti merkittävästi. Pitoisuudesssa on havaittavissa nousua.” • Regressioanalyysin tuloksia olisi voinut esittää tarkemmin (vrt. edellinen työ)

14. Kuva 4. Klooripitoisuuden keskiarvo ajan suhteen.

15. Tulosten tarkastelu • Oikein sujuvaa, mutta mittausten arvoja ei verrattu aikaisempiin tutkimuksiin.

17. Ja sitten asiaan… • Abstrakti: oleelliset asiat kerrottu, mutta jostain syystä puhutte “CaCl” • Johdanto: lyhyesti virsi kaunis. Olisi voinut kertoa miksi tällaista tutkittu • “Tässä tutkimuksessa tutkittiin kirjolohen sopeutumista 2,5% vahvuiseen suolaveteen parhaimmillaan vuorokauden ajan. “

18. A&M: oikein hyvä ja sujuva! Veden pH ja Cl--pitoisuus olisi ollut syytä mainita. Tilastomenetelmät ja CF laskukaava kerrottu tässä osassa, kuten pitääkin. • Tulokset: kuvissa käsittelyiden väliset erot ja itse arvotkin näkyisivät paremmin ja tarkemmin, jos y-akseli ei ala nollasta. • Tuloksissa tulisi kertoa myös käsittelyiden välisistä eroista, ei pelkästään viitata kuviin. Olisitte voineet tutkia yksilötasolla muuttujien välisiä suhteita (regressioanal.)

19. Tulosten tarkastelu: hmmm… • Aika lailla olisi tätä osaa voinut terävöittää ja parantaa. Nyt kovin ympäripyöreitä ilmaisuita ilman sen kummenpia viittauksia. Vain Bath & Eddyä käytetty.

21. Kommentteja tulee tässä • Työstetty johonkin vaiheeseen googledocsissa, jossa kävin jossain vaiheessa vähän kommentoimassa • Abstrakti: oikein sujuva! Vähän ehkä pitkähkö • Johdanto: Hyvä johdattelu monipuolisen kirjallisuuden valossa (alkuperäislähteiden käyttö?). Varsinainen hypoteesi puuttui

22. A&M: ei ainakaan jäänyt epäselväksi, miten koe ja mittaukset oli tehty! Pituuden ja painon yksiköt ja mittaustarkkuus pitäisi vielä ilmoittaa. • Tulokset: “Varianssianalyysi osoittaa, että kirjolohien hematokriittiarvot erosivat tilastollisesti merkitsevästi eri ajankohtina (ANOVA, F=4,9; df=3, P=0,09)” • SPSS box-plot kuvissa on syytä ilmoittaa, mitä viivat, boksit ja janat tarkoittavat • pH-mittausten tulokset puuttuvat

23. Tulosten tarkastelu: haettu tietoa itsenäisesti! Oikein sujuvaa tekstiä ja mukavaa luettavaa. • Vertailu aikaisempiin lukuarvoihin puuttuu

24. Take home messages • Napakka otsikko • Hypoteesi • Tilastomenetelmät ja laskukaavat A&M-osioon • Kuvatekstit tarkemmiksi • Vertaile tulosten oikeellisuutta, ei pelkästään muutosten suuntaa