1 / 31

Harjoitus 5

Harjoitus 5. 2.12.2010. Talous on tasapainossa kun,. Tuotanto = Kulutus Tulot = Kulutus Tarjonta = Kysyntä Identiteetti, eli voimassa kaikilla muuttujan arvoilla. Y=C+I+G+(X-M) avotalous Y=C+I+G suljettu talous. Säästäminen identiteetissä. S=Y-C-G = I

malana
Download Presentation

Harjoitus 5

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Harjoitus 5 2.12.2010

  2. Talous on tasapainossa kun, • Tuotanto = Kulutus • Tulot = Kulutus • Tarjonta = Kysyntä • Identiteetti, eli voimassa kaikilla muuttujan arvoilla. • Y=C+I+G+(X-M) avotalous • Y=C+I+G suljettu talous

  3. Säästäminen identiteetissä • S=Y-C-G = I • Julkinen sektorin lisäys tarkasteluun eli verojen vaikutus: • S=(Y-C-T)+(T-G)=yksityinen säätäminen + julkinen säästäminen • Säästäminen pienentää BKT:ta, mutta…

  4. Säästöt pankkiin… • Rahana • M1, M2, M3 • LUOTTAMUSTA : arvon säilyttäjä, arvon mitta, vaihdon väline • Ja pankeilta edelleen lainarahaksi.. • Luotonlaajennus kassavarantovelvoitteen rajoittamana • M=1/R (money multiplier, R: reserve) • Lainavarojen markkinat • Korko on rahan hinta (nimellinen, reaalinen )

  5. Inflaatio • Rahan arvon aleneminen rahan määrän kasvaessa • Kvantiteettiteoria selittää • MV=PY • Rahan neutraliteetti – dikotomia • EKP keskeisin tavoite hillitä • Välttää kustannuksia: suhteellisten hintojen muuttuminen (markkina-allokaation muuttuminen) menu costs, ”kengänpohjien kuluminen”

  6. Entä jos S≠I? • S < I • Eletään ylivarojen eli alijäämäisesti • Tuotetaan investoinneilla esim. työtä • Lainanannon vaikutus • S > I • Ylijäämäinen talous • Tarjolla lainaa - > nettolainananto ulkomaille • Kumpi parempi? • Kyse kulutuksen preferensseistä: nyt vai tulevaisuudessa? • Julkinen säästäminen vs. yksityinen säästäminen

  7. Avotalouden vaikutus • X-M=NX =NCO • Tasapainossa • nettovienti vastaa nettolainanantoa • Riippuen rahan hinnasta eli korosta sijoitukset joko kotimaahan tai ulkomaille • Valuuttamarkkinat: • Kysyntä: NX , Tarjonta: NCO • Heikko valuutta -> vienti vetää • Vahva valuutta -> tuonti tavarat edullisia

  8. Suhdannevaihtelut • Lyhyen aikavälin tarkastelu – pitkän aikavälin teoriat eivät päde • hintatasolla vaikutusta reaalisuureisiin • AD = AS • Hinta –määrä -kehikko • Sopeutuminen pitkän aikavälin tasapainoon • Hinnan laskun vaikutukset kysyntään: • varallisuusvaikutus • investointien korkovaikutus • valuuttakurssivaikutus • Käyriä siirtää: preferenssit, teknologia, luottamus

  9. Raha- ja finanssipolitiikka • Vaikutuksia kokonaiskysyntään ja tarjontaan • Rahan määrää säätelemällä (rahapolitiikka) • Korkovaikutus -> investointi/säästämisvaikutus • Julkisia menoja ja veroja säätelemällä (finanssipolitiikka)

  10. Miltä nousukausi näyttää syvän ja nopean taantuman jälkeen?

  11. Y eli BKT • Kansantalouden kasvuennusteet osoittavat maltillista kasvua vuosille 2011-2012. • Vuoden 2009 pudotuksen jälkeen (-8 %) kasvu ollut tilapäisesti vuonna 2010 jopa 4,5 % teollisuusmaiden ja Aasian elpyessä vuoden 2008 kriisistä

  12. Lähde: Suhdanne 2010/2, Etla

  13. M eli tuonti • Tuontivolyymeista ei varsinaisesti puhuttu • Ensi vuonna tuontihintoihin ei odoteta vielä kohdistuvan merkittävää painetta kysynnän voimistumisesta, mutta tuonti- ja tuotantohinnat jatkavat maltillista, kesän kuluessa tasaantunutta nousuaan • Euron asema vaikuttaa • Vahva euro tekee tuontitavarat edullisemmiksi • Tällä hetkellä Euro heikkenee

  14. G eli julkiset menot • Talouskriisin seurauksena Suomen lähtökohtaisesti vahva julkinen talous on heikentynyt voimakkaasti, v. 2009 peräti 12 mrd. euroa eli 7 prosenttiyksikköä suhteessa BKT :hen. • Julkisyhteisöjen ns. EMU -velka on kuluvana vuonna noin 78 mrd. euroa. • Koska julkinen talous pysyy alijäämäisenä, myös julkinen velka kasvaa ja 100 mrd. euroa ylittyy näillä näkymin v. 2012. • Vuodesta 2008 vuoteen 2012 velka-aste uhkaa kasvaa noin 17 prosenttiyksikköä.

  15. Investoinnit I • Vuoden 2010 investointiennuste miinusmerkkinen, mutta supistuminen jää aiemmin arvioitua selvästi pienemmäksi. • Sektorikohtaisesti ja investointitavaratyyppisesti eroja on kuitenkin vielä paljon; asuntoinvestointien vahva nousu korvaa muiden tavaratyyppien vähenemisen. • Yksityiset investoinnit kääntyvät kasvuun jo tänä vuonna, sen sijaan julkiset investoinnit supistuvat kuntasektorin vähennysten takia. • Kapasiteetin käyttöasteiden noustessa ja kysynnän elpyessä investoinnit vauhdittuvat ensi vuonna jo noin viiden prosentin kasvuun

  16. Yksityinen kulutus C • Kotitalouksien luottamus on keväästä saakka jälleen kohentunut ja on pitkän aikavälin keskiarvonsa yläpuolella. • Yksityiselle kulutukselle ennustetaan kasvua lähivuosina • Yksityisen kulutuksen kasvu vauhdittunee uudelleen työmarkkinoiden vähitellen kohentuessa, ja koko vuonna kulutus lisääntynee jo pari prosenttia viime vuodesta.

  17. Vienti X • Viennin ennustetaan lisääntyvän kuluvana vuonna 6 %. • Maailmankaupan vilkastuminen näkyy Suomen investointi- ja välituotepainotteisen vientirakenteen vuoksi Suomessa monia muita maita hitaammin ja viennin nopein kasvuvaihe ajoittuukin ensi vuodelle. • Vuonna 2011 viennin kasvu nopeutuu 8 prosenttiin.

  18. Suomen tärkeimmät vientimaat 2009 2009 EU:n osuus yli 56 % viennistä. Lähde: Tullihallitus 10.5.2010/tal26/jka/EKI Talousgraafit

  19. Talouden tasapaino tällä hetkellä? • Vaikka talouskasvu piristyy, valtiontalouden rahoitusasema heikkenee edelleen kuluvana vuonna. • Alijäämä yltää jo lähes 6 prosenttiin bruttokansantuotteesta. • Ensi vuonna alijäämä pienenee talouskasvun piristymisen ja veronkorotusten myötä reiluun 4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon.

  20. Suomen talous mittavien haasteiden edessä

  21. Kuviosta 1 • Julkisen kulutuksen muutos 2000 -2008: • [ (115-100)/100]*100= 15 % • Tavaroiden ja palveluiden vienti 2005-2008: • [(155-120)/120]*100 = 29% • Bruttoinvestoinnit 2010 verrattuna 2008: • [(105-125)/125]*100 =-16%

  22. Talouden rakenteen kehitys viimeisten vuosikymmenten aikana? • Seurannut yleisiä trendejä. • Teollisuuden roolin voimakas kasvu talouden veturina • Ulkomaankaupan osuus talouden tuotannosta on kasvanut merkittävästi • Vuonna 1993 teollisuus vastasi 22 prosentista talouden tuotannosta. Vuonna 2008 osuus oli noussut 33 prosenttiin. • Samaan aikaan yksityisten palveluiden osuus tuotannosta pysyi jokseenkin ennallaan ja oli noin 41 prosenttia. • Suomessa yksityisten palveluiden osuus talouden tuotannosta, työllisyydestä ja investoinneista oli poikkeuksellisen alhainen kehittyneiden teollisuusmaiden joukossa vuonna 2008

  23. Teollisuuden tuotanto-osuuden kasvun myötä tuottavuus on kasvanut Suomessa keskimäärin ripeämmin kuin useimmissa muissa teollisuusmaissa. • Sekä tuottavuuden, teollisen tuotannon että ulkomaankaupan kasvun veturina on ollut teknologiateollisuus. • Kiinteähintaisen tarkastelun tarkoitus on selvittää, miltä toimialoilta tuotannon kasvu taloudessa syntyy. Käypähintainen tarkastelu kertoo puolestaan, miten toimialat vaikuttavat talouden tulonmuodostukseen

  24. Irlannin kriisi? • Lainananto kasvoi voimakkaasti 2000-luvun alussa • Vuoden 2008 jälkeen valtio takasi kaikki lainat – sijoitusrahaa virtasi – valtion takuut ylittivät koko BKT:n • Talouden odotukset muuta Eurooppaa korkeammat • Odotettiin palkkojen ja hintojen nousevan • ”Maa rikastui riskillä” • Asuntomarkkinat kuumenivat • Pankit kriisissä-> maksukyky heikkenee-> luottamus vähnee • EU:n tukipaketti • Arvio Irlannin budjettivajeesta tänä vuonna n. 32 %, kun Euro-tavoite alle 3 %.

More Related