310 likes | 483 Views
Harjoitus 5. 2.12.2010. Talous on tasapainossa kun,. Tuotanto = Kulutus Tulot = Kulutus Tarjonta = Kysyntä Identiteetti, eli voimassa kaikilla muuttujan arvoilla. Y=C+I+G+(X-M) avotalous Y=C+I+G suljettu talous. Säästäminen identiteetissä. S=Y-C-G = I
E N D
Harjoitus 5 2.12.2010
Talous on tasapainossa kun, • Tuotanto = Kulutus • Tulot = Kulutus • Tarjonta = Kysyntä • Identiteetti, eli voimassa kaikilla muuttujan arvoilla. • Y=C+I+G+(X-M) avotalous • Y=C+I+G suljettu talous
Säästäminen identiteetissä • S=Y-C-G = I • Julkinen sektorin lisäys tarkasteluun eli verojen vaikutus: • S=(Y-C-T)+(T-G)=yksityinen säätäminen + julkinen säästäminen • Säästäminen pienentää BKT:ta, mutta…
Säästöt pankkiin… • Rahana • M1, M2, M3 • LUOTTAMUSTA : arvon säilyttäjä, arvon mitta, vaihdon väline • Ja pankeilta edelleen lainarahaksi.. • Luotonlaajennus kassavarantovelvoitteen rajoittamana • M=1/R (money multiplier, R: reserve) • Lainavarojen markkinat • Korko on rahan hinta (nimellinen, reaalinen )
Inflaatio • Rahan arvon aleneminen rahan määrän kasvaessa • Kvantiteettiteoria selittää • MV=PY • Rahan neutraliteetti – dikotomia • EKP keskeisin tavoite hillitä • Välttää kustannuksia: suhteellisten hintojen muuttuminen (markkina-allokaation muuttuminen) menu costs, ”kengänpohjien kuluminen”
Entä jos S≠I? • S < I • Eletään ylivarojen eli alijäämäisesti • Tuotetaan investoinneilla esim. työtä • Lainanannon vaikutus • S > I • Ylijäämäinen talous • Tarjolla lainaa - > nettolainananto ulkomaille • Kumpi parempi? • Kyse kulutuksen preferensseistä: nyt vai tulevaisuudessa? • Julkinen säästäminen vs. yksityinen säästäminen
Avotalouden vaikutus • X-M=NX =NCO • Tasapainossa • nettovienti vastaa nettolainanantoa • Riippuen rahan hinnasta eli korosta sijoitukset joko kotimaahan tai ulkomaille • Valuuttamarkkinat: • Kysyntä: NX , Tarjonta: NCO • Heikko valuutta -> vienti vetää • Vahva valuutta -> tuonti tavarat edullisia
Suhdannevaihtelut • Lyhyen aikavälin tarkastelu – pitkän aikavälin teoriat eivät päde • hintatasolla vaikutusta reaalisuureisiin • AD = AS • Hinta –määrä -kehikko • Sopeutuminen pitkän aikavälin tasapainoon • Hinnan laskun vaikutukset kysyntään: • varallisuusvaikutus • investointien korkovaikutus • valuuttakurssivaikutus • Käyriä siirtää: preferenssit, teknologia, luottamus
Raha- ja finanssipolitiikka • Vaikutuksia kokonaiskysyntään ja tarjontaan • Rahan määrää säätelemällä (rahapolitiikka) • Korkovaikutus -> investointi/säästämisvaikutus • Julkisia menoja ja veroja säätelemällä (finanssipolitiikka)
Y eli BKT • Kansantalouden kasvuennusteet osoittavat maltillista kasvua vuosille 2011-2012. • Vuoden 2009 pudotuksen jälkeen (-8 %) kasvu ollut tilapäisesti vuonna 2010 jopa 4,5 % teollisuusmaiden ja Aasian elpyessä vuoden 2008 kriisistä
M eli tuonti • Tuontivolyymeista ei varsinaisesti puhuttu • Ensi vuonna tuontihintoihin ei odoteta vielä kohdistuvan merkittävää painetta kysynnän voimistumisesta, mutta tuonti- ja tuotantohinnat jatkavat maltillista, kesän kuluessa tasaantunutta nousuaan • Euron asema vaikuttaa • Vahva euro tekee tuontitavarat edullisemmiksi • Tällä hetkellä Euro heikkenee
G eli julkiset menot • Talouskriisin seurauksena Suomen lähtökohtaisesti vahva julkinen talous on heikentynyt voimakkaasti, v. 2009 peräti 12 mrd. euroa eli 7 prosenttiyksikköä suhteessa BKT :hen. • Julkisyhteisöjen ns. EMU -velka on kuluvana vuonna noin 78 mrd. euroa. • Koska julkinen talous pysyy alijäämäisenä, myös julkinen velka kasvaa ja 100 mrd. euroa ylittyy näillä näkymin v. 2012. • Vuodesta 2008 vuoteen 2012 velka-aste uhkaa kasvaa noin 17 prosenttiyksikköä.
Investoinnit I • Vuoden 2010 investointiennuste miinusmerkkinen, mutta supistuminen jää aiemmin arvioitua selvästi pienemmäksi. • Sektorikohtaisesti ja investointitavaratyyppisesti eroja on kuitenkin vielä paljon; asuntoinvestointien vahva nousu korvaa muiden tavaratyyppien vähenemisen. • Yksityiset investoinnit kääntyvät kasvuun jo tänä vuonna, sen sijaan julkiset investoinnit supistuvat kuntasektorin vähennysten takia. • Kapasiteetin käyttöasteiden noustessa ja kysynnän elpyessä investoinnit vauhdittuvat ensi vuonna jo noin viiden prosentin kasvuun
Yksityinen kulutus C • Kotitalouksien luottamus on keväästä saakka jälleen kohentunut ja on pitkän aikavälin keskiarvonsa yläpuolella. • Yksityiselle kulutukselle ennustetaan kasvua lähivuosina • Yksityisen kulutuksen kasvu vauhdittunee uudelleen työmarkkinoiden vähitellen kohentuessa, ja koko vuonna kulutus lisääntynee jo pari prosenttia viime vuodesta.
Vienti X • Viennin ennustetaan lisääntyvän kuluvana vuonna 6 %. • Maailmankaupan vilkastuminen näkyy Suomen investointi- ja välituotepainotteisen vientirakenteen vuoksi Suomessa monia muita maita hitaammin ja viennin nopein kasvuvaihe ajoittuukin ensi vuodelle. • Vuonna 2011 viennin kasvu nopeutuu 8 prosenttiin.
Suomen tärkeimmät vientimaat 2009 2009 EU:n osuus yli 56 % viennistä. Lähde: Tullihallitus 10.5.2010/tal26/jka/EKI Talousgraafit
Talouden tasapaino tällä hetkellä? • Vaikka talouskasvu piristyy, valtiontalouden rahoitusasema heikkenee edelleen kuluvana vuonna. • Alijäämä yltää jo lähes 6 prosenttiin bruttokansantuotteesta. • Ensi vuonna alijäämä pienenee talouskasvun piristymisen ja veronkorotusten myötä reiluun 4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon.
Kuviosta 1 • Julkisen kulutuksen muutos 2000 -2008: • [ (115-100)/100]*100= 15 % • Tavaroiden ja palveluiden vienti 2005-2008: • [(155-120)/120]*100 = 29% • Bruttoinvestoinnit 2010 verrattuna 2008: • [(105-125)/125]*100 =-16%
Talouden rakenteen kehitys viimeisten vuosikymmenten aikana? • Seurannut yleisiä trendejä. • Teollisuuden roolin voimakas kasvu talouden veturina • Ulkomaankaupan osuus talouden tuotannosta on kasvanut merkittävästi • Vuonna 1993 teollisuus vastasi 22 prosentista talouden tuotannosta. Vuonna 2008 osuus oli noussut 33 prosenttiin. • Samaan aikaan yksityisten palveluiden osuus tuotannosta pysyi jokseenkin ennallaan ja oli noin 41 prosenttia. • Suomessa yksityisten palveluiden osuus talouden tuotannosta, työllisyydestä ja investoinneista oli poikkeuksellisen alhainen kehittyneiden teollisuusmaiden joukossa vuonna 2008
Teollisuuden tuotanto-osuuden kasvun myötä tuottavuus on kasvanut Suomessa keskimäärin ripeämmin kuin useimmissa muissa teollisuusmaissa. • Sekä tuottavuuden, teollisen tuotannon että ulkomaankaupan kasvun veturina on ollut teknologiateollisuus. • Kiinteähintaisen tarkastelun tarkoitus on selvittää, miltä toimialoilta tuotannon kasvu taloudessa syntyy. Käypähintainen tarkastelu kertoo puolestaan, miten toimialat vaikuttavat talouden tulonmuodostukseen
Irlannin kriisi? • Lainananto kasvoi voimakkaasti 2000-luvun alussa • Vuoden 2008 jälkeen valtio takasi kaikki lainat – sijoitusrahaa virtasi – valtion takuut ylittivät koko BKT:n • Talouden odotukset muuta Eurooppaa korkeammat • Odotettiin palkkojen ja hintojen nousevan • ”Maa rikastui riskillä” • Asuntomarkkinat kuumenivat • Pankit kriisissä-> maksukyky heikkenee-> luottamus vähnee • EU:n tukipaketti • Arvio Irlannin budjettivajeesta tänä vuonna n. 32 %, kun Euro-tavoite alle 3 %.