670 likes | 1.22k Views
Luennon rakenne. 10 tuntia luentojaharjoitukset:jokainen lukee yhden suomalaisen historian-kirjoituksen "klassikon" ja esittelee sen muille suullisestikalvojen kytt mahdollinenapuna tietyt kysymykset, joihin vastataanluentopivkirja sek luennolta ett harjoituksista (5-10 sivua)arvostelu:
E N D
1. Suomen historiankirjoituksen historia luennot: 20.9.-18.10. klo 14-16
harjoitukset: 1.11.-8.12. ma klo 14-16 ja
ke klo 12-14 (ei 3.11.)
2. Luennon rakenne 10 tuntia luentoja
harjoitukset:
jokainen lukee yhden suomalaisen historian-kirjoituksen ”klassikon” ja esittelee sen muille suullisesti
kalvojen käyttö mahdollinen
apuna tietyt kysymykset, joihin vastataan
luentopäiväkirja sekä luennolta että harjoituksista (5-10 sivua)
arvostelu: luentopäiväkirja ja esittely
3. harjoitus valitun teoksen tai vastaavan esittely
suullinen esitys
20-30 minuuttia
voi käyttää kalvoja
esityksen rakenne ja huomioitavia seikkoja:
sisällön lyhyt kuvaus
taustaa tekijästä
konteksti: minkälaiseen historiantraditioon kuuluu
kuka/ketkä ovat päähenkilöitä
mikä on teoksen motiivi, jos sellainen ilmenee
teoria ja metodit, mikäli ne on selkeästi tuotu esiin
teoksen saama vastaanotto ja merkitys jälkipolville
4. Keskiaikaiset kronikat kronikkakirjallisuus kehittyi Ranskassa aatelishoveissa 1100-luvulla
esikuvat: suullinen tarinaperinne, antiikin historiankirjoitus
ylistettiin sankareiden ritarillisia hyveitä
1200-luvulla levisi Itämeren alueelle
1300-luvun alusta 1400-luvun lopulle Ruotsissa kirjoitettiin noin 20 kronikkaa
mm. Eerikinkronikka, Kaarlenkronikka, Sturenkronikka, proosakronikka, pieni riimikronikka
5. Eerikinkronikka 1320-luvulta; vanhin kronikka Ruotsissa
Maunu Ladonlukon pojan Erikin elämäkerta
sisältää paljon tietoa Suomen 1200-luvun historiasta
kronikoitsijan identiteetti epävarma:
suomalainen tulkinta: Mathias Kettilmundinpoika
ruotsalainen tulkinta: Tyrgils Kristineson
6. Renessanssin historiankirjoitus kehittyi Italiassa myöhäiskeskiajalla
esikuvat antiikista
erityistä huomiota kiinnitettiin esitystapaan
esitys laveaa, monisanaista, jossa historian suuret linjat esille
historiasta opettavia esimerkkejä toiminnalle
kohteina kaupunkivaltiot ja ruhtinaat
Niccolo Machiavelli: Istorie Fiorentine
Francesco Guicciardini: Storia Fiorentina / Storia d’Italia
7. Uskonpuhdistuksen historiankirjoitus vaikutteet renessanssin historiankirjoituksesta
tarkastelun kohteena kristillinen kirkko ja kristinuskon leviäminen
Johann Carion: Chronica (1532)
Danielin kirjasta neljä maailmanvaltaa ja –kautta: babylonialainen, persialainen, kreikkalainen ja roomalainen
Philipp Melanchthon toimitti uudestaan ja vahvisti teologista tendenssiä
oppikirjaksi koko luterilaiseen maailmaan
moraalinen esimerkkikokoelma
historiasta tuli etsiä Jumalan käden jälki
8. Historiankirjoituksen alku Suomessa Mikael Agricola: Uusi testamentti (1548)
johdannossa Suomen käännyttämisen historia
muutoin lyhennelmä Olaus Petrin Swensk Crönikasta
Mikael Agricola: Daavidin psalttari (1551)
luettelo suomalaisista muinaisjumalista
Paavali Juusten: Piispainkronikka
Turun piispojen elämäkerrat Henrikistä 1500-luvun puoliväliin asti
Piispa Juustenin kokoama ja osittain kirjoittama
9. Juustenin Piipainkronikka julkaistiin 1728 Christian Nettelbladtin Schwedische Bibliotec –lehdessä (Algot Scarin)
1784-1800 H.G. Porthanin 56-osainen väitöskirjasarja
laadittu 1400-luvun puolivälistä 1560-luvulle
1.-16. elämäkerrat 1400-luvun puolivälissä
17.-22. elämäkerrat luultavasti seuraajan kirjoittamia
loput Juustenin käsialaa
10. Klaus Hermansson Fleming (n. 1550-1616) sotilasuralla kunnostautunut aatelinen
Kaarle-herttuan puolella
toimi Turun linnan päällikkönä, jonka luovutti Sigismundin kannattajalle, Arvid Stålarmille
pakeni ulkomaille Kaarle-herttuan noustua valtaistuimelle
Res in Fennia
Memoriale chronologicum
Chronologia brevis
11. Gööttiläinen historiankirjoitus ruotsalaiset ovat asuttaneet Pohjolan noin 100 vuotta vedenpaisumuksen jälkeen ja perustaneet sinne maailman vanhimman valtakunnan
Ruotsi on muinoin ollut maailman suurin ja mahtavin valtakunta
sivistys ja kulttuuri ovat lähtöisin Ruotsista
gootit, jotka tuhosivat Rooman valtakunnan, olivat ruotsalaisia
12. Gööttiläisten käyttämistä metodeista aristoteelinen logiikka
syllogismit
analogiat
todennäköinen historia
lähteiden puutteessa voitiin olettaa, mitä oli tapahtunut
13. Gööttiläisyyden säilymisen syyt Ruotsi poliittisesti ja uskonnollisesti homogeeninen
itsevaltainen kuninkuus
yksi dominoiva kirkko
suurvaltapolitiikan propaganda-ase
kyse mennen olotilan palauttamisesta
historiankirjoitus valtion erityissuojeluksessa
historia todennäköisyyksien kuvaamista
14. Gööttiläisyyden klassikkoja Johannes Magnus: Historia de omnibus Gothorum Sveonumque regibus (1554)
Johannes Bureus
Johan Stiernhielm: Runa Suetica
Johannes Schefferus: Upsalia antiqua (1666)
Johannes Messenius: Scondia illustrata (1636)
Olof Rudbeck vanhempi: Atlantica (1679-1702)
15. Raamatullis-klassinen suuntaus esikuvana Johann Carion: Chronica
lähteinä varhaisempien aikojen kuvauksessa Raamattu ja antiikin historiankirjoitus
myötäilee Raamatun kertomusta ja kristillisen kirkon vaiheita
usein historia jaettu aikakausiin: neljä valtakuntaa (Dan. 2.): Babylonia, Persia (Assyria), Kreikka, Rooma
luominen – vedenpaisumus – Israel – Lähi-itä – Kreikka – Rooma – kristillinen kirkko
vallitsevana akateemisessa opetuksessa
16. Historia Turun Akatemiassa professuuri: historia, moraalifilosofia, valtio-oppi
statuuteissa tarkat määräykset luennoista:
Sulpitius Severus: pyhää historiaa
Assyrian, Persian ja Kreikan historia: Justinus, Cornelius Nepo, Curtius
Rooman historia: Velleius, Eutropius, Florus, Sextus Aurelius Victor
Ruotsin historia: jonkun kotimaisen historioitsijan mukaan
kukaan oppituolin haltija ei keskittynyt historiaan
historiaa kirjoitettiin myös:
kaunopuheisuus: isänmaalliset oraatiot, moraaliset opetukset
teologia: kirkkohistoria
runous: gööttiläinen menneisyys (Torsten Rudeen)
17. Michael Wexionius-Gyldenstolpe historian professori
1640-57
Epitome (1650): Ruotsin historiallis-maantieteellinen kuvaus
esitti Suomen omana kokonaisuutena
historiassa perusti esityksensä Johannes Magnukseen
18. Chronicon Finlandiae anonyymi; Elias Brenner, Marcus Sadelerus
1640-1670-luvulta
1728 Schwedische Bibliotec
Suomen kuninkaiden mukainen jaottelu
käytetty kansanrunouslähteitä
Porthan: ”typerä, mätä, ei pitäisi edes mainita historiankirjoissa”
19. Petrus Bång (1633-1696) teologian professori Turun akatemiassa
Priscorum Sveo-Gothorum ecclesia (1675)
tarkoitus kumota harhaluulo, että ruotsalaiset olisivat muinoin palvoneen epäjumalia
puhtaasti ruotsalainen kirkkohistoria
20. Daniel Juslenius (1676-1752) pyhien kielten professori 1712-1727
teologian professori 1727-34
Turun piispa
Aboa vetus et nova 1700
Vindicae Fennorum 1703
puhdasoppinen luterilainen
21. Aboa vetus et nova (1700) oraatiomuotoinen pro exercitio
liittyy Turussa 1600-1700-lukujen vaihteen patriotismiin
Turun kaupungin historia
varhaishistoria puhtaan gööttiläinen
kuninkaiden valinnassa suomalainen korostus
22. Torsten Rudeen (1661-1729) Runouden ja myöhemmin teologian
professori
Kirjoitti kolme väitöstä gööttiläisestä muinaisuudesta Rudbeckin hengessä
"Iter per orbem eruditum" (1703): ensimmäinen oppihistoriallinen tutkielma Suomessa
”De pomis Hesperidum” (1702): ruotsalaiset keksineet kirjoitustaidon
23. Raamatullis-klassisia kirjoituksia Turun akatemiassa Laurentius Roborius: Orantiuncula de statu ac conditione artium liberalium (1642)
pohjautuu Raamattuun: ensimmäinen oppinut oli Aadam
vedenpaisumuksen jälkeen oppinein henkilö oli Abraham, jolta tieto levisi egyptiläisille ja foinikialaisille
Aescillius Fabricius: Oratio de encomio artium liberalium (1653)
Jumala istuttanut tiedon ihmisiin luomisen yhteydessä
Andreas Thuronius: Institutiones logicae (1658)
laaja esitys tiedon synnystä ja leviämisestä juutalaisilta ympäri maailmaa
24. Skeptinen historiannäkemys antiikin skeptisismi: historiat tarua
renessanssi: historiallista tietoa käytettiin skeptisistisiin tarkoituksiin
uskonriidat: pyrkimys kumota vastapuolen historialliset argumentit skeptisismillä
pyrrhonistinen skeptisismi: ei ole riittäviä todisteita, joilla voitaisiin määritellä, onko mikään tieto mahdollista
akateeminen skeptisismi: mikään tieto ei ole mahdollista
25. Uusi sotakone jesuiitat kehittivät Pariisin yliopistossa 1500-luvulla
tavoite viedä kaikelta historialliselta todistelulta uskottavuus
Gentian Hervet, Jean Gontery, François Veron
Jean La Placette
26. Historiallinen probabilismi mm. Hugo Grotius, John Locke
piti luoda kriteeri, jonka ennakkoluulottomat ja järkevät hyväksyvät arvioitaessa ristiriitaisia ja kyseenalaisia tietoja
hyväksyttävät säännöt ja standardit dokumenttien ja todistusten arvioinnille
järkevän epäilyn kriteerit: tieto ja todistus voidaan hyväksyä, jos ei ole järkevää syytä epäillä sitä
27. Jean Bodin (1530-96) ranskalainen oikeushistorioitsija
vastusti ns. pyrrhonistista käsitystä
jako: 1) ihmishistoria, luonnonhistoria, jumalallinen historia;
2) universaalinen ja partikulaarinen
kriteerit lähteiden ja historioitsijoiden luotettavuuden arvioimiseksi
aikalaisuus
maine
eri historioitsijoiden vertailu
vaikutus suuri Saksassa ja Skandinaviassa
Zacharias Humerus (1610-1650)
28. Bollandistit ja mauriinit bollandistit: Jean Bolland (1596-1655)
Acta Sanctorum (1643-1794): pyhimyslegendojen kriittinen editio
Mauriinit: Saint Maurin benediktiiniluostarissa
Jean Mabillon (1632-1704)
Myös ulkoinen lähdekritiikki: asiakirjan materiaali, ortografia yms.
Leopold von Rancke (1795-1886) “löysi heidät”
29. Varhaisia kriittisiä historioitsijoita Ruotsissa Johan Stiernhöök: oikeushistorioitsija, tukeutui vain säilyneisiin lakikokoelmiin
Johannes Schefferus: kyseenalaisti gööttiläisiä dogmeja
Johannes Loccenius: hylkäsi gööttiläisen varhaishistorian
Samuel von Pufendorf: Innledning till swänska historien (1688)
Kiisti gööttiläisen muinaisuuden totuudellisuuden
30. Eric Benzelius d.y. (1675-1743) Upsalan yliopiston kirjastonhoitaja
Leibnizin oppilas: historioitsijan tulee olla lahjomaton ja rehellinen; hänellä ei saa olla isänmaata
julkaisi kirkollisia lähteitä
Monumenta vetera ecclesiae sveogothicae (1709-13)
luennoi Ruotsin historiasta
31. Wilde - Dalin Jacob Wilde (1679-1755)
balttialais-saksalainen, valtakunnanhistorioitsija
Ruotsin valtiojärjestyksen historia
kirjoitti latinaksi
Olof Dalin (1708-1763)
Svea rikes historia I-IV (1747-63)
hylkäsi Ruotsin loistavan ja pitkän menneisyyden, aloitti kerronnan 700-luvulta eKr, jolloin Ruotsi paljastui veden alta, vedenvähenmisteoria
Pyrki kaunokirjalliseen esitykseen
32. Algot Scarin (1684-1771) Skarasta, Länsi-Göötanmaalta
Eric Benzelius nuoremman oppilas
professorina Turussa 1722-1761
kieltäytyi teologian viroista
keskittyi historiantutkimukseen
akatemian kirjastonhoitaja 1747-1761
vaikutteet Benzeliukselta
pyrki kumoamaan gööttiläiset käsitykset varhaishistoriasta
33. Suomen keskiajan tutkimus suurvaltakaudella keskiajan tutkimus ei ollut suosiossa
käsitteli katolista aikaa
asiakirjalähteet: arkistotutkimus ongelmallista
Scarin osoitti keskeiset tutkimusongelmat
Piispa Henrik ja pietarinpenningit
34. Suhtautuminen kirkkoon territoriaalinen: kirkon tuli olla osa yhteiskuntaa; se ei saanut erottua siitä lainsäädännöllisesti
kollegiaalinen: kirkko on itsenäinen ja erityinen yhteisö, jolla on omat sääntönsä, jotka ovat peräisin Jumalalta
Scarin: uskonnot muodostavat jatkumon pakanuudesta luterilaisuuteen
Apotheoseos veteris et recentioris parallelismum exhibens (1732)
35. Suomen keskiajan tutkimus II piispainkronikka
Schwedische Bibliotec (1728)
Turun tuomiokirkon kuvaus
elinikäinen projekti, joka jäi keskeneräiseksi
todennäköisesti Johan Bilmark julkaisi omissa nimissään
36. Paikallishistoriat 1600-luvulla kotiseudun ylistystä
1731 kansliakollegion kirje yliopistoille
1729 Turun tuomiokapitulin muistio
kielivalinta osoitti tarkoituksen:
historialliset kuvaukset latinaksi
taloudelliset kuvaukset ruotsiksi
37. Scarin paikallishistoriat 1730 Ahvenanmaa
1737 Oulu, kaksiosainen
1738 Mynämäki, kaksiosainen
toisena preeseksenä Henrik Hassel
jakautuivat historialliseen ja taloudelliseen osaan
suurelta osin opiskelijoiden kirjoittamia
38. Johan Bilmark (1728-1801) historian professori 1762-1801
Ruotsin varhaishistoria, goottien historia, Venäjän historia (Holmgård)
232 väitöskirjaa
epäkriittisempi kuin Scarin suhteessa gööttiläisyyteen
hyödynsi Scarinin käsikirjoituksia
jäänyt Porthanin varjoon historioitsijana
39. Uushumanismi humanismi
antiikin jäljittely
paluu menneeseen kulta-aikaan
pimeän keskiajan unohtaminen
esikuvana Rooma uushumanismi
antiikkiin ei paluuta
antiikista moraalisia esikuvia
esikuvana Kreikka
40. Henrik Gabriel Porthan (1739-1804) kotoisin Viitasaarelta
5-vuotiaana Kruunupyyhyn enonsa Gustaf Jusleniuksen kasvatettavaksi
1760 maisteriksi
1762 kaunopuheisuuden dosentiksi
1772 akatemian kirjastonhoitajaksi
1777 kaunopuheisuuden professoriksi
uushumanisti:
korosti latinan merkitystä
antiikki tutkimuskohteena: taidehistoria, arkkitehtuuri, arkeologia
arvostettu opettaja
41. Porthanin tieteellinen toiminta kansanrunouden tutkimus
De poësi Fennica (1766/68, 1778)
ensimmäiset osat perinteistä akateemista runotutkimusta
jälkimmäiset osat historiallista runotutkimusta
Historiantutkimus
esikuvina ruotsalaiset Sven Lagerbring ja Johan Ihre sekä saksalainen A.L. von Schlözer
Juustenin piispainkronikka (1784-1800), 56 väitöstä
Turun akatemian kirjaston historia (1771-), 23 väitöstä
De antiqua gente Qvenorum (1788)
De Birkarlis (1786/88)
42. Porthanin metodi ero primääri- ja sekundaarilähteiden välillä
lähteen totuusarvo tuli selvittää
vastusti skeptisyyttä
De scepticismo historico (1792)
ulkoinen todennäköisyys: tarkasteltava lähteen kirjoittajan luotettavuutta
sisäinen todennäköisyys: tutkittavassa asiassa ei saanut olla ristiriitaisuuksia ajan ja paikan suhteen
lainasanatutkimus
43. Milloin historia alkaa? perinteinen käsitys pohjautui Raamattuun
maailma luotu noin 4000 eKr.
vedenpaisumus 1656 vuotta myöhemmin; kaikki ihmiset ja kansat polveutuivat hänestä
1600-luvulla kritikkiä raamatullista käsitystä kohtaan
geologian uudet tutkimustulokset
Isaac La Peyrère (1596-1676): Prae-Adamitae
1700-luvulla raamattukritiikkiä myös Turussa
Raamattu ei sovellu historiantutkimuksen perustaksi
Porthan 1801: Raamatun ajanlasku = fabulosa chronologia
44. Pohjolan asuttaminen gööttiläinen: Pohjola asutettu n. 100 vuotta vedenpaisumuksen jälkeen (Maagog)
Leibniz: Pohjolan ensimmäiset asukkaat olivat suomalaisia ja saamelaisia
tämä käsitys omaksuttiin yleisesti Ruotsissa
? suomalaisten alkuperän tutkiminen
Porthan: muinoin ollut yhtenäinen suomensukuisten kansojen alkukoti
45. Porthanin koulukunta Porthanin toiminta ei saanut aikaan buumia historiantutkimuksessa
Jacob Tengström (1755-1832)
keskittyi 1600-luvun historiaan
Johannes Terseruksen elämäkerta (1795)
Iisak Rothoviuksen elämäkerta (1796-1801)
Turun piispaksi 1803
Frans Mikael Franzén (1772-1847)
1798 oppihistorian professori
1801 historian ja moraalin professori
1806 De optima historiam universalem, praesertim antiquam, proponendi methodo
1831 Härnösandin piispa
46. Suomen historian yleisesitys Friedrich Rühs: Finland und seine
Bewohner (1809)
Skandinavian historian sivutuote
pohjautui Porthanin tutkimuksiin
Peter von Gerschau: Versuch über die Geschichte des Grossfürstenthums Finnland (1821)
Suomen historiaa Venäjän näkökulmasta
A.I. Arwidsson: Lärobok i Finlands historia och geografi (1832)
47. Valistuksen kritiikki valistus selitti kaiken järkiperäisesti ? tieto ja usko erillään toisistaan; tunteelle ei sijaa
David Hume:
uskontokritiikki: uskonnolliset ihmeet kyseenalaisiksi
empirismikritiikki: emme voi olla varmoja havainnoistamme; emme tiedä varmasti, mikä on syy ja mikä seuraus, mikä substanssi ja mikä sen väliaikainen ominaisuus
Immanuel Kant (1724-1804):
saamme tietoa vain siitä, mitä aistimme
? tietomme ulkomaailmasta, oliosta sinänsä, on rajallista
Johann Gottlieb Fichte (1762-1814)
emme voi olla varmoja olion sinänsä olemassaolosta
maailma on se, mitä aistimme
transsendentaalinen idealismi
48. Romantiikka syntyi Saksassa reaktiona valistukselle
romantiikka ei merkinnyt rationalismista luopumista, vaan uskosta tieteen ja järjen kaikkivoipaisuuteen
romantiikka kytkeytyi keskiluokan nousuun
pietismi ja herrnhutilaisuus valmistivat tietä romantiikalle
henkilökohtaiseen uskonkokemukseen perustuva uskonnollisuus
pyrkimys irtautua kirkon ja valtion kontrollista
romantiikan ydinjoukkona akateemisen koulutuksen saaneet virkamiehet ja papisto
yhteiskunnan byrokratisoituminen levitti romantiikkaa ja yleensäkin sivistystä
49. Romantiikan historiankirjoitus historian kansallishengen ilmentymä; historiassa kansa tulee tietoiseksi itsestään
historia hidasta ja jatkuvaa evoluutiota; vallankumoukset ja sodat häiriötekijöitä
kehitys on orgaanista kasvamista; kansa muodostaa instituutioidensa kanssa kehittyvän organismin
varhaishistoria ja keskiaika kiinnostuksen kohteiksi
50. Turun romantiikan historiankirjoitus esikuvina saksalainen romantiikka ja ruotsalaiset romantikot
Götiska förbundet (1811)
etsittiin valtiollisen itsetunnon vahvistusta muinaisista gooteista ja viikingeistä
ennen muuta kaunokirjallinen liike
Erik Gustaf Geijer (1783-1847)
Svenska folkets historia
Arwidssonin esikuvana Geijer
”kansa elää vain historiansa kautta”
korosti varhaishistoriaa, jolloin suomalaisten
kulttuuri ollut jo korkealla tasolla
Bjarmia Suomen heimojen kauppavaltio
Reinhold von Becker (1788-1858)
luennoi ensimmäisenä Suomen historiaa 1816
Jumalan johdatus keskeinen tekijä historiassa
51. Lähdemateriaalin julkaiseminen lähteitä julkaistu 1700-luvun alusta lähtien
Eric Benzelius d.y.: Monumenta vetera ecclesiae sveogothicae (1709-1713)
Porthan Åbo Tidningarissa
1829 alkaen Diplomatarum Svecanum
Jacob Haartman 1821 lähtien kirkollisia lähteitä hiippakunnan kiertokirjeiden liitteinä
W.G. Lagus: lukuisia kirkkohistoriallisia lähdejulkaisuja
Mathias Akiander (1802-1871): Utdrag ur ryska annaler
Arwidsson: Handlingar till upplysning af Finlands häfder (1846-1858)
52. Arkistolaitoksen synty Haminan rauhassa Ruotsista Suomea koskevat kameraaliset ja oikeudelliset asiakirjat Senaatin vintille
1844 Edvard Grönblad (1814-1864) järjestämään arkistoa ja kokoamaan keskiaikaisia fragmentteja
vaikutteet Leopold von Rankelta
sininen sarja
Handlingar rörande klubbekriget 1843-1846
lähteet muodostavat tapahtumahistoriallisen kokonaisuuden
1869 Valtionarkisto
johtajaksi K.A. Bomansson (1827-1907)
arkisto auki tutkijoille
53. Hegelin historianfilosofia J.J. Tengström (1787-1858) ensimmäisenä opetti G.W.F. Hegelin filosofiaa Suomessa
vaikutti voimakkaasti Lauantaiseuran jäseniin
valtiolla keskeinen merkitys historiassa
valtio on historian täyttymys
kansakunnan tehtävänä oman kansallisvaltion muodostaminen
historiantutkimuksen kohde kansallisvaltion muodostumisprosessin kuvaaminen
54. Äger Finska folket en historie? 1843 esitelmä pohjalaisen osakunnan Porthan-juhlassa
julkaistiin kaksi vuotta myöhemmin muokattuna
Topelius tukeutui Hegelin käsitykseen kansallisvaltiosta
ennen autonomiaa Suomen kansalla ei ollut ollut poliittista historiaa
Ruotsin vallan aika oli suomalaisille koulunkäynnin aikaa
ennen ruotsalaisia suomalaiset olivat kulttuurisesti kehittyneitä
kaitselmus ohjaa historiankulkua ja huolehtii suomalaisista
Topeliuksen esitelmä sai ristiriitaisen vastaanoton
55. Topelius historioitsijana 1851-1863 Välskärin kertomukset jatko-
kertomuksena Helsingfors Tidningarissa
esikuvina Adolphe Thiers ja Alexander Dumas
kertomus pohjalaisesta Penttilän talonpoikais-
suvusta ja siitä haarautuneesta aatelisesta
Bertelschöldin suvusta 1600- ja 1700-luvuilla
historiallinen tieto yhdistettiin fiktioon
vastakkain talonpoikainen rahvas ja aatelisto
Topelius loi ihanteellisen kuvan kansasta
rahvas edusti uskollisuutta, perinteitä ja jatkuvuutta
kansa tarvitsi sivistyneistö ohjaajakseen
historiaa ohjaavana voimana kaitselmus
Maamme kirja (1875)
oppikirjaksi tarkoitettu esitys Suomen historiasta ja maantieteestä
56. Yrjö Koskinen historioitsijana toimiessaan opettajana Vaasassa julkaisi tutkimukset nuijasodasta, suomalaisten keskiaikaisesta opinkäynnistä ja suomalaisten muinaisuudesta.
näiden tulokset kokosi yhteen teokseen Oppikirja
Suomen historiassa (1869-1873)
1863 yleisen historian professori
1876 Suomen historian professori
Suomen kansa on suomea puhuva kansa
Ruotsi auttanut Suomea kulttuurisesti, mutta Ruotsista irtaantuminen oli historian kehityksen luonnollinen askel
Venäjä tässä prosessissa ulkoinen välikappale
Suomen kansan historia teleologista, Kaitselmuksen ohjaamaa
kansa tarvitsi ohjaajakseen fennomaanisen sivistyneistön
57. Evoluutioajatus historiaan Darwinin evoluutioteoriaa sovellettiin nopeasti ihmistieteisiin
historiassa iskusanoiksi: taistelu, valinta, elinkykyisyys
historia on eloonjäämiskamppailua
yhteiskunnan kehitys rinnastettiin luontoon
historiassa pärjäävät ne, jotka pystyvät sopeutumaan muuttuneisiin olosuhteisiin
muutos ja kehitys luonnonlain omaisia
kehitys ja muutos tasaisen rauhallista
sodat ja vallankumoukset häiriöitä evoluutiossa
evoluutioteorian omaksumista historiatieteessä edesauttoi rankelainen historismi
kansantaloustieteen historiallinen koulukunta Saksassa: Gustav Schmoller ja Karl Marx
58. Historian uudet suunnat
tilastollinen historiantutkimus
sosiaali- ja taloushistoriallinen suuntaus
kollektiivinen kulttuurihistorian suuntaus
59. Ernst Palmén (1849-1919) Suomen historian professori
loi tilastollisen historiantutkimuksen koulukunnan
Henry Thomas Buckle (1821-1862):
History of Civilization in England (1857-1861, 2 vols.)
etsi historiassa vaikuttavia lainalaisuuksia
ihmisen kehitykseen vaikuttaa fyysinen ympäristö
kehityksen myötä mentaaliset tekijät
näitä tekijöitä voitiin tarkastella tilastollisesti
Palmén omaksui darwinismin veljeltään J.A. Palménilta
Ihmiskunnan historia jatkuvaa edistystä
edistys sekä materiaalista että henkistä
60. Tilastollinen historiantutkimus kameraalisten lähteiden käyttö
kuvaileva tilastollinen tutkimusote
suppea näkökulma tutkittaviin asioihin
Palmén tutki Ruotsin kauppalainsäädännön historia
Palménin alaisuudessa parikymmentä kameraalihistoriallista väitöskirjaa
Oma maa (1907-1911, 6 osaa)
61. Sosiaali- ja taloushistoriallinen suuntaus esikuvat Saksasta
Verein für Sozialpolitik
1884 Kansantaloudellinen Yhdistys
sekä taloustieteellistä että taloushistoriallista toimintaa
tutkimuksia ajankohtaisista ongelmista:
Aksel Warén: Torpparikysymys Suomessa (1898)
Edvard Gylling: Suomen torpparilaitoksen kehityksen pääpiirteet Ruotsinvallan aikana (1907)
1905 Yhteiskuntataloudellinen aikakauskirja
tunnusomaista tilastojen usein itseisarvoinen käyttö
Taulustolaitos (1748), Tilastovirasto (1865)
62. J.R. Danielson-Kalmari (1853-1933) Saksasta 1876-1877 sosiaalireformistisia ja kateederisosialistisia vaikutteita
esikuvana Gustav Schmoller (1838-1917)
tiukan historismin edustaja
talousajattelussa konservatismi
ajoi työväen olojen parantamista ? sosialistisen vaikutuksen estäminen = kateederisosialismi
suomalaisten kulkua kohti kansallisvaltiota kuvatessa talous- ja sosiaalihistorialla keskeinen asema
huomio joukkoilmiöihin ja suuriin kokonaisuuksiin
sosiaalisten ongelmien parannuskeinot historiallisesta kehityksestä
J.H. Vennola (1872-1938), Hannes Gebhard (1864-1933)
63. Karl Lambrecht (1856-1915) historian tutkimuskohde tyypillinen, yleinen ja säännönmukainen ilmiö
historian kehitys lainalaista
keskeistä kollektiivisten syysuhteiden tutkiminen
kullakin ajalla ja kansalla oma sielunelämä
kritisoi rankelaista historismia
historiassa voidaan käyttää muiden tieteiden menetelmiä
suuri vaikutus mm. Norjassa ja Suomessa
64. Gunnar Suolahti (Palander) (1876-1933) omaksui Lambrechtin ajatukset, mutta modifioi niitä
omiin tarkoituksiinsa
tutki yksittäisiä henkilöitä laajassa kontekstissa
Henrik Gabriel Porthan historiantutkijana (1901)
Porthan yliopiston opettajana (1902)
Nuori Yrjö Koskinen (1933)
kulttuurihistoriallisia tutkimuksia
Suomen pappilat 1700-luvulla (1912)
Suomen papisto 1600- ja 1700-luvuilla (1919)
1902 Historiallinen aikakauskirja
65. Väinö Voionmaa (1869-1947) alun perin Väinö Wallin
Suomen maantiet Ruotsin vallan aikana (1893)
Tampereen kaupungin historia 1-3 (1903-1910)
Suomalaisia keskiajan tutkimuksia (1912)
Suomen karjalaisen heimon historia (1915)
1919 Työväen sivistysliitto
ministerinä usean kerran 1920-
ja 1930-luvulla
Pohjoismaiden historian henkilö-
kohtainen professuuri 1918-1936
66. Kansalaissodan trauma 1918 tapahtumat murskasivat fennomaanien ideaalin yhtenäisestä kansasta
sota historiaa muovaavana tekijänä: evoluutioajatus taka-alalle
yksilön merkitys historiassa korostui
johtajat keskeisinä vaikuttajina historiassa ? biograafinen tutkimus suosioon
kansa kokonaisuutena taka-alalle, tilalle talonpoikaisto kansan valiojoukkona
valtio keskeinen historian viitekehys
poliittisen historian dominoiva asema ja idän uhka
Pentti Renvall (1907-1974)
Arvi Korhonen (1890-1967): Hakkapeliittain historia (1939, 1943)
Eino Jutikkala (1907-2006): Suomen talonpojan historia (1942)
67. II maailmansodan jälkeinen aika hävitty sota asetti historioitsijat huonoon valoon
historioitsijat alkoivat puolustella Suomen tekemisiä (ajopuuteoria) ja ottaa huomioon itänen naapuri (Lenin ja Suomi)
tiukka lähdetutkimus ja teoriakammo
Pentti Renvall: Historiantutkimuksen työmenetelmät (1947)
1960-luvulta lähtien historiantutkimuksen profession räjähdysmäinen kasvu ? uudet suuntaukset