1 / 66

Suomen historiankirjoituksen historia

Luennon rakenne. 10 tuntia luentojaharjoitukset:jokainen lukee yhden suomalaisen historian-kirjoituksen "klassikon" ja esittelee sen muille suullisestikalvojen kytt mahdollinenapuna tietyt kysymykset, joihin vastataanluentopivkirja sek luennolta ett harjoituksista (5-10 sivua)arvostelu:

marisela
Download Presentation

Suomen historiankirjoituksen historia

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


    1. Suomen historiankirjoituksen historia luennot: 20.9.-18.10. klo 14-16 harjoitukset: 1.11.-8.12. ma klo 14-16 ja ke klo 12-14 (ei 3.11.)

    2. Luennon rakenne 10 tuntia luentoja harjoitukset: jokainen lukee yhden suomalaisen historian-kirjoituksen ”klassikon” ja esittelee sen muille suullisesti kalvojen käyttö mahdollinen apuna tietyt kysymykset, joihin vastataan luentopäiväkirja sekä luennolta että harjoituksista (5-10 sivua) arvostelu: luentopäiväkirja ja esittely

    3. harjoitus valitun teoksen tai vastaavan esittely suullinen esitys 20-30 minuuttia voi käyttää kalvoja esityksen rakenne ja huomioitavia seikkoja: sisällön lyhyt kuvaus taustaa tekijästä konteksti: minkälaiseen historiantraditioon kuuluu kuka/ketkä ovat päähenkilöitä mikä on teoksen motiivi, jos sellainen ilmenee teoria ja metodit, mikäli ne on selkeästi tuotu esiin teoksen saama vastaanotto ja merkitys jälkipolville

    4. Keskiaikaiset kronikat kronikkakirjallisuus kehittyi Ranskassa aatelishoveissa 1100-luvulla esikuvat: suullinen tarinaperinne, antiikin historiankirjoitus ylistettiin sankareiden ritarillisia hyveitä 1200-luvulla levisi Itämeren alueelle 1300-luvun alusta 1400-luvun lopulle Ruotsissa kirjoitettiin noin 20 kronikkaa mm. Eerikinkronikka, Kaarlenkronikka, Sturenkronikka, proosakronikka, pieni riimikronikka

    5. Eerikinkronikka 1320-luvulta; vanhin kronikka Ruotsissa Maunu Ladonlukon pojan Erikin elämäkerta sisältää paljon tietoa Suomen 1200-luvun historiasta kronikoitsijan identiteetti epävarma: suomalainen tulkinta: Mathias Kettilmundinpoika ruotsalainen tulkinta: Tyrgils Kristineson

    6. Renessanssin historiankirjoitus kehittyi Italiassa myöhäiskeskiajalla esikuvat antiikista erityistä huomiota kiinnitettiin esitystapaan esitys laveaa, monisanaista, jossa historian suuret linjat esille historiasta opettavia esimerkkejä toiminnalle kohteina kaupunkivaltiot ja ruhtinaat Niccolo Machiavelli: Istorie Fiorentine Francesco Guicciardini: Storia Fiorentina / Storia d’Italia

    7. Uskonpuhdistuksen historiankirjoitus vaikutteet renessanssin historiankirjoituksesta tarkastelun kohteena kristillinen kirkko ja kristinuskon leviäminen Johann Carion: Chronica (1532) Danielin kirjasta neljä maailmanvaltaa ja –kautta: babylonialainen, persialainen, kreikkalainen ja roomalainen Philipp Melanchthon toimitti uudestaan ja vahvisti teologista tendenssiä oppikirjaksi koko luterilaiseen maailmaan moraalinen esimerkkikokoelma historiasta tuli etsiä Jumalan käden jälki

    8. Historiankirjoituksen alku Suomessa Mikael Agricola: Uusi testamentti (1548) johdannossa Suomen käännyttämisen historia muutoin lyhennelmä Olaus Petrin Swensk Crönikasta Mikael Agricola: Daavidin psalttari (1551) luettelo suomalaisista muinaisjumalista Paavali Juusten: Piispainkronikka Turun piispojen elämäkerrat Henrikistä 1500-luvun puoliväliin asti Piispa Juustenin kokoama ja osittain kirjoittama

    9. Juustenin Piipainkronikka julkaistiin 1728 Christian Nettelbladtin Schwedische Bibliotec –lehdessä (Algot Scarin) 1784-1800 H.G. Porthanin 56-osainen väitöskirjasarja laadittu 1400-luvun puolivälistä 1560-luvulle 1.-16. elämäkerrat 1400-luvun puolivälissä 17.-22. elämäkerrat luultavasti seuraajan kirjoittamia loput Juustenin käsialaa

    10. Klaus Hermansson Fleming (n. 1550-1616) sotilasuralla kunnostautunut aatelinen Kaarle-herttuan puolella toimi Turun linnan päällikkönä, jonka luovutti Sigismundin kannattajalle, Arvid Stålarmille pakeni ulkomaille Kaarle-herttuan noustua valtaistuimelle Res in Fennia Memoriale chronologicum Chronologia brevis

    11. Gööttiläinen historiankirjoitus ruotsalaiset ovat asuttaneet Pohjolan noin 100 vuotta vedenpaisumuksen jälkeen ja perustaneet sinne maailman vanhimman valtakunnan Ruotsi on muinoin ollut maailman suurin ja mahtavin valtakunta sivistys ja kulttuuri ovat lähtöisin Ruotsista gootit, jotka tuhosivat Rooman valtakunnan, olivat ruotsalaisia

    12. Gööttiläisten käyttämistä metodeista aristoteelinen logiikka syllogismit analogiat todennäköinen historia lähteiden puutteessa voitiin olettaa, mitä oli tapahtunut

    13. Gööttiläisyyden säilymisen syyt Ruotsi poliittisesti ja uskonnollisesti homogeeninen itsevaltainen kuninkuus yksi dominoiva kirkko suurvaltapolitiikan propaganda-ase kyse mennen olotilan palauttamisesta historiankirjoitus valtion erityissuojeluksessa historia todennäköisyyksien kuvaamista

    14. Gööttiläisyyden klassikkoja Johannes Magnus: Historia de omnibus Gothorum Sveonumque regibus (1554) Johannes Bureus Johan Stiernhielm: Runa Suetica Johannes Schefferus: Upsalia antiqua (1666) Johannes Messenius: Scondia illustrata (1636) Olof Rudbeck vanhempi: Atlantica (1679-1702)

    15. Raamatullis-klassinen suuntaus esikuvana Johann Carion: Chronica lähteinä varhaisempien aikojen kuvauksessa Raamattu ja antiikin historiankirjoitus myötäilee Raamatun kertomusta ja kristillisen kirkon vaiheita usein historia jaettu aikakausiin: neljä valtakuntaa (Dan. 2.): Babylonia, Persia (Assyria), Kreikka, Rooma luominen – vedenpaisumus – Israel – Lähi-itä – Kreikka – Rooma – kristillinen kirkko vallitsevana akateemisessa opetuksessa

    16. Historia Turun Akatemiassa professuuri: historia, moraalifilosofia, valtio-oppi statuuteissa tarkat määräykset luennoista: Sulpitius Severus: pyhää historiaa Assyrian, Persian ja Kreikan historia: Justinus, Cornelius Nepo, Curtius Rooman historia: Velleius, Eutropius, Florus, Sextus Aurelius Victor Ruotsin historia: jonkun kotimaisen historioitsijan mukaan kukaan oppituolin haltija ei keskittynyt historiaan historiaa kirjoitettiin myös: kaunopuheisuus: isänmaalliset oraatiot, moraaliset opetukset teologia: kirkkohistoria runous: gööttiläinen menneisyys (Torsten Rudeen)

    17. Michael Wexionius-Gyldenstolpe historian professori 1640-57 Epitome (1650): Ruotsin historiallis-maantieteellinen kuvaus esitti Suomen omana kokonaisuutena historiassa perusti esityksensä Johannes Magnukseen

    18. Chronicon Finlandiae anonyymi; Elias Brenner, Marcus Sadelerus 1640-1670-luvulta 1728 Schwedische Bibliotec Suomen kuninkaiden mukainen jaottelu käytetty kansanrunouslähteitä Porthan: ”typerä, mätä, ei pitäisi edes mainita historiankirjoissa”

    19. Petrus Bång (1633-1696) teologian professori Turun akatemiassa Priscorum Sveo-Gothorum ecclesia (1675) tarkoitus kumota harhaluulo, että ruotsalaiset olisivat muinoin palvoneen epäjumalia puhtaasti ruotsalainen kirkkohistoria

    20. Daniel Juslenius (1676-1752) pyhien kielten professori 1712-1727 teologian professori 1727-34 Turun piispa Aboa vetus et nova 1700 Vindicae Fennorum 1703 puhdasoppinen luterilainen

    21. Aboa vetus et nova (1700) oraatiomuotoinen pro exercitio liittyy Turussa 1600-1700-lukujen vaihteen patriotismiin Turun kaupungin historia varhaishistoria puhtaan gööttiläinen kuninkaiden valinnassa suomalainen korostus

    22. Torsten Rudeen (1661-1729) Runouden ja myöhemmin teologian professori Kirjoitti kolme väitöstä gööttiläisestä muinaisuudesta Rudbeckin hengessä "Iter per orbem eruditum" (1703): ensimmäinen oppihistoriallinen tutkielma Suomessa ”De pomis Hesperidum” (1702): ruotsalaiset keksineet kirjoitustaidon

    23. Raamatullis-klassisia kirjoituksia Turun akatemiassa Laurentius Roborius: Orantiuncula de statu ac conditione artium liberalium (1642) pohjautuu Raamattuun: ensimmäinen oppinut oli Aadam vedenpaisumuksen jälkeen oppinein henkilö oli Abraham, jolta tieto levisi egyptiläisille ja foinikialaisille Aescillius Fabricius: Oratio de encomio artium liberalium (1653) Jumala istuttanut tiedon ihmisiin luomisen yhteydessä Andreas Thuronius: Institutiones logicae (1658) laaja esitys tiedon synnystä ja leviämisestä juutalaisilta ympäri maailmaa

    24. Skeptinen historiannäkemys antiikin skeptisismi: historiat tarua renessanssi: historiallista tietoa käytettiin skeptisistisiin tarkoituksiin uskonriidat: pyrkimys kumota vastapuolen historialliset argumentit skeptisismillä pyrrhonistinen skeptisismi: ei ole riittäviä todisteita, joilla voitaisiin määritellä, onko mikään tieto mahdollista akateeminen skeptisismi: mikään tieto ei ole mahdollista

    25. Uusi sotakone jesuiitat kehittivät Pariisin yliopistossa 1500-luvulla tavoite viedä kaikelta historialliselta todistelulta uskottavuus Gentian Hervet, Jean Gontery, François Veron Jean La Placette

    26. Historiallinen probabilismi mm. Hugo Grotius, John Locke piti luoda kriteeri, jonka ennakkoluulottomat ja järkevät hyväksyvät arvioitaessa ristiriitaisia ja kyseenalaisia tietoja hyväksyttävät säännöt ja standardit dokumenttien ja todistusten arvioinnille järkevän epäilyn kriteerit: tieto ja todistus voidaan hyväksyä, jos ei ole järkevää syytä epäillä sitä

    27. Jean Bodin (1530-96) ranskalainen oikeushistorioitsija vastusti ns. pyrrhonistista käsitystä jako: 1) ihmishistoria, luonnonhistoria, jumalallinen historia; 2) universaalinen ja partikulaarinen kriteerit lähteiden ja historioitsijoiden luotettavuuden arvioimiseksi aikalaisuus maine eri historioitsijoiden vertailu vaikutus suuri Saksassa ja Skandinaviassa Zacharias Humerus (1610-1650)

    28. Bollandistit ja mauriinit bollandistit: Jean Bolland (1596-1655) Acta Sanctorum (1643-1794): pyhimyslegendojen kriittinen editio Mauriinit: Saint Maurin benediktiiniluostarissa Jean Mabillon (1632-1704) Myös ulkoinen lähdekritiikki: asiakirjan materiaali, ortografia yms. Leopold von Rancke (1795-1886) “löysi heidät”

    29. Varhaisia kriittisiä historioitsijoita Ruotsissa Johan Stiernhöök: oikeushistorioitsija, tukeutui vain säilyneisiin lakikokoelmiin Johannes Schefferus: kyseenalaisti gööttiläisiä dogmeja Johannes Loccenius: hylkäsi gööttiläisen varhaishistorian Samuel von Pufendorf: Innledning till swänska historien (1688) Kiisti gööttiläisen muinaisuuden totuudellisuuden

    30. Eric Benzelius d.y. (1675-1743) Upsalan yliopiston kirjastonhoitaja Leibnizin oppilas: historioitsijan tulee olla lahjomaton ja rehellinen; hänellä ei saa olla isänmaata julkaisi kirkollisia lähteitä Monumenta vetera ecclesiae sveogothicae (1709-13) luennoi Ruotsin historiasta

    31. Wilde - Dalin Jacob Wilde (1679-1755) balttialais-saksalainen, valtakunnanhistorioitsija Ruotsin valtiojärjestyksen historia kirjoitti latinaksi Olof Dalin (1708-1763) Svea rikes historia I-IV (1747-63) hylkäsi Ruotsin loistavan ja pitkän menneisyyden, aloitti kerronnan 700-luvulta eKr, jolloin Ruotsi paljastui veden alta, vedenvähenmisteoria Pyrki kaunokirjalliseen esitykseen

    32. Algot Scarin (1684-1771) Skarasta, Länsi-Göötanmaalta Eric Benzelius nuoremman oppilas professorina Turussa 1722-1761 kieltäytyi teologian viroista keskittyi historiantutkimukseen akatemian kirjastonhoitaja 1747-1761 vaikutteet Benzeliukselta pyrki kumoamaan gööttiläiset käsitykset varhaishistoriasta

    33. Suomen keskiajan tutkimus suurvaltakaudella keskiajan tutkimus ei ollut suosiossa käsitteli katolista aikaa asiakirjalähteet: arkistotutkimus ongelmallista Scarin osoitti keskeiset tutkimusongelmat Piispa Henrik ja pietarinpenningit

    34. Suhtautuminen kirkkoon territoriaalinen: kirkon tuli olla osa yhteiskuntaa; se ei saanut erottua siitä lainsäädännöllisesti kollegiaalinen: kirkko on itsenäinen ja erityinen yhteisö, jolla on omat sääntönsä, jotka ovat peräisin Jumalalta Scarin: uskonnot muodostavat jatkumon pakanuudesta luterilaisuuteen Apotheoseos veteris et recentioris parallelismum exhibens (1732)

    35. Suomen keskiajan tutkimus II piispainkronikka Schwedische Bibliotec (1728) Turun tuomiokirkon kuvaus elinikäinen projekti, joka jäi keskeneräiseksi todennäköisesti Johan Bilmark julkaisi omissa nimissään

    36. Paikallishistoriat 1600-luvulla kotiseudun ylistystä 1731 kansliakollegion kirje yliopistoille 1729 Turun tuomiokapitulin muistio kielivalinta osoitti tarkoituksen: historialliset kuvaukset latinaksi taloudelliset kuvaukset ruotsiksi

    37. Scarin paikallishistoriat 1730 Ahvenanmaa 1737 Oulu, kaksiosainen 1738 Mynämäki, kaksiosainen toisena preeseksenä Henrik Hassel jakautuivat historialliseen ja taloudelliseen osaan suurelta osin opiskelijoiden kirjoittamia

    38. Johan Bilmark (1728-1801) historian professori 1762-1801 Ruotsin varhaishistoria, goottien historia, Venäjän historia (Holmgård) 232 väitöskirjaa epäkriittisempi kuin Scarin suhteessa gööttiläisyyteen hyödynsi Scarinin käsikirjoituksia jäänyt Porthanin varjoon historioitsijana

    39. Uushumanismi humanismi antiikin jäljittely paluu menneeseen kulta-aikaan pimeän keskiajan unohtaminen esikuvana Rooma uushumanismi antiikkiin ei paluuta antiikista moraalisia esikuvia esikuvana Kreikka

    40. Henrik Gabriel Porthan (1739-1804) kotoisin Viitasaarelta 5-vuotiaana Kruunupyyhyn enonsa Gustaf Jusleniuksen kasvatettavaksi 1760 maisteriksi 1762 kaunopuheisuuden dosentiksi 1772 akatemian kirjastonhoitajaksi 1777 kaunopuheisuuden professoriksi uushumanisti: korosti latinan merkitystä antiikki tutkimuskohteena: taidehistoria, arkkitehtuuri, arkeologia arvostettu opettaja

    41. Porthanin tieteellinen toiminta kansanrunouden tutkimus De poësi Fennica (1766/68, 1778) ensimmäiset osat perinteistä akateemista runotutkimusta jälkimmäiset osat historiallista runotutkimusta Historiantutkimus esikuvina ruotsalaiset Sven Lagerbring ja Johan Ihre sekä saksalainen A.L. von Schlözer Juustenin piispainkronikka (1784-1800), 56 väitöstä Turun akatemian kirjaston historia (1771-), 23 väitöstä De antiqua gente Qvenorum (1788) De Birkarlis (1786/88)

    42. Porthanin metodi ero primääri- ja sekundaarilähteiden välillä lähteen totuusarvo tuli selvittää vastusti skeptisyyttä De scepticismo historico (1792) ulkoinen todennäköisyys: tarkasteltava lähteen kirjoittajan luotettavuutta sisäinen todennäköisyys: tutkittavassa asiassa ei saanut olla ristiriitaisuuksia ajan ja paikan suhteen lainasanatutkimus

    43. Milloin historia alkaa? perinteinen käsitys pohjautui Raamattuun maailma luotu noin 4000 eKr. vedenpaisumus 1656 vuotta myöhemmin; kaikki ihmiset ja kansat polveutuivat hänestä 1600-luvulla kritikkiä raamatullista käsitystä kohtaan geologian uudet tutkimustulokset Isaac La Peyrère (1596-1676): Prae-Adamitae 1700-luvulla raamattukritiikkiä myös Turussa Raamattu ei sovellu historiantutkimuksen perustaksi Porthan 1801: Raamatun ajanlasku = fabulosa chronologia

    44. Pohjolan asuttaminen gööttiläinen: Pohjola asutettu n. 100 vuotta vedenpaisumuksen jälkeen (Maagog) Leibniz: Pohjolan ensimmäiset asukkaat olivat suomalaisia ja saamelaisia tämä käsitys omaksuttiin yleisesti Ruotsissa ? suomalaisten alkuperän tutkiminen Porthan: muinoin ollut yhtenäinen suomensukuisten kansojen alkukoti

    45. Porthanin koulukunta Porthanin toiminta ei saanut aikaan buumia historiantutkimuksessa Jacob Tengström (1755-1832) keskittyi 1600-luvun historiaan Johannes Terseruksen elämäkerta (1795) Iisak Rothoviuksen elämäkerta (1796-1801) Turun piispaksi 1803 Frans Mikael Franzén (1772-1847) 1798 oppihistorian professori 1801 historian ja moraalin professori 1806 De optima historiam universalem, praesertim antiquam, proponendi methodo 1831 Härnösandin piispa

    46. Suomen historian yleisesitys Friedrich Rühs: Finland und seine Bewohner (1809) Skandinavian historian sivutuote pohjautui Porthanin tutkimuksiin Peter von Gerschau: Versuch über die Geschichte des Grossfürstenthums Finnland (1821) Suomen historiaa Venäjän näkökulmasta A.I. Arwidsson: Lärobok i Finlands historia och geografi (1832)

    47. Valistuksen kritiikki valistus selitti kaiken järkiperäisesti ? tieto ja usko erillään toisistaan; tunteelle ei sijaa David Hume: uskontokritiikki: uskonnolliset ihmeet kyseenalaisiksi empirismikritiikki: emme voi olla varmoja havainnoistamme; emme tiedä varmasti, mikä on syy ja mikä seuraus, mikä substanssi ja mikä sen väliaikainen ominaisuus Immanuel Kant (1724-1804): saamme tietoa vain siitä, mitä aistimme ? tietomme ulkomaailmasta, oliosta sinänsä, on rajallista Johann Gottlieb Fichte (1762-1814) emme voi olla varmoja olion sinänsä olemassaolosta maailma on se, mitä aistimme transsendentaalinen idealismi

    48. Romantiikka syntyi Saksassa reaktiona valistukselle romantiikka ei merkinnyt rationalismista luopumista, vaan uskosta tieteen ja järjen kaikkivoipaisuuteen romantiikka kytkeytyi keskiluokan nousuun pietismi ja herrnhutilaisuus valmistivat tietä romantiikalle henkilökohtaiseen uskonkokemukseen perustuva uskonnollisuus pyrkimys irtautua kirkon ja valtion kontrollista romantiikan ydinjoukkona akateemisen koulutuksen saaneet virkamiehet ja papisto yhteiskunnan byrokratisoituminen levitti romantiikkaa ja yleensäkin sivistystä

    49. Romantiikan historiankirjoitus historian kansallishengen ilmentymä; historiassa kansa tulee tietoiseksi itsestään historia hidasta ja jatkuvaa evoluutiota; vallankumoukset ja sodat häiriötekijöitä kehitys on orgaanista kasvamista; kansa muodostaa instituutioidensa kanssa kehittyvän organismin varhaishistoria ja keskiaika kiinnostuksen kohteiksi

    50. Turun romantiikan historiankirjoitus esikuvina saksalainen romantiikka ja ruotsalaiset romantikot Götiska förbundet (1811) etsittiin valtiollisen itsetunnon vahvistusta muinaisista gooteista ja viikingeistä ennen muuta kaunokirjallinen liike Erik Gustaf Geijer (1783-1847) Svenska folkets historia Arwidssonin esikuvana Geijer ”kansa elää vain historiansa kautta” korosti varhaishistoriaa, jolloin suomalaisten kulttuuri ollut jo korkealla tasolla Bjarmia Suomen heimojen kauppavaltio Reinhold von Becker (1788-1858) luennoi ensimmäisenä Suomen historiaa 1816 Jumalan johdatus keskeinen tekijä historiassa

    51. Lähdemateriaalin julkaiseminen lähteitä julkaistu 1700-luvun alusta lähtien Eric Benzelius d.y.: Monumenta vetera ecclesiae sveogothicae (1709-1713) Porthan Åbo Tidningarissa 1829 alkaen Diplomatarum Svecanum Jacob Haartman 1821 lähtien kirkollisia lähteitä hiippakunnan kiertokirjeiden liitteinä W.G. Lagus: lukuisia kirkkohistoriallisia lähdejulkaisuja Mathias Akiander (1802-1871): Utdrag ur ryska annaler Arwidsson: Handlingar till upplysning af Finlands häfder (1846-1858)

    52. Arkistolaitoksen synty Haminan rauhassa Ruotsista Suomea koskevat kameraaliset ja oikeudelliset asiakirjat Senaatin vintille 1844 Edvard Grönblad (1814-1864) järjestämään arkistoa ja kokoamaan keskiaikaisia fragmentteja vaikutteet Leopold von Rankelta sininen sarja Handlingar rörande klubbekriget 1843-1846 lähteet muodostavat tapahtumahistoriallisen kokonaisuuden 1869 Valtionarkisto johtajaksi K.A. Bomansson (1827-1907) arkisto auki tutkijoille

    53. Hegelin historianfilosofia J.J. Tengström (1787-1858) ensimmäisenä opetti G.W.F. Hegelin filosofiaa Suomessa vaikutti voimakkaasti Lauantaiseuran jäseniin valtiolla keskeinen merkitys historiassa valtio on historian täyttymys kansakunnan tehtävänä oman kansallisvaltion muodostaminen historiantutkimuksen kohde kansallisvaltion muodostumisprosessin kuvaaminen

    54. Äger Finska folket en historie? 1843 esitelmä pohjalaisen osakunnan Porthan-juhlassa julkaistiin kaksi vuotta myöhemmin muokattuna Topelius tukeutui Hegelin käsitykseen kansallisvaltiosta ennen autonomiaa Suomen kansalla ei ollut ollut poliittista historiaa Ruotsin vallan aika oli suomalaisille koulunkäynnin aikaa ennen ruotsalaisia suomalaiset olivat kulttuurisesti kehittyneitä kaitselmus ohjaa historiankulkua ja huolehtii suomalaisista Topeliuksen esitelmä sai ristiriitaisen vastaanoton

    55. Topelius historioitsijana 1851-1863 Välskärin kertomukset jatko- kertomuksena Helsingfors Tidningarissa esikuvina Adolphe Thiers ja Alexander Dumas kertomus pohjalaisesta Penttilän talonpoikais- suvusta ja siitä haarautuneesta aatelisesta Bertelschöldin suvusta 1600- ja 1700-luvuilla historiallinen tieto yhdistettiin fiktioon vastakkain talonpoikainen rahvas ja aatelisto Topelius loi ihanteellisen kuvan kansasta rahvas edusti uskollisuutta, perinteitä ja jatkuvuutta kansa tarvitsi sivistyneistö ohjaajakseen historiaa ohjaavana voimana kaitselmus Maamme kirja (1875) oppikirjaksi tarkoitettu esitys Suomen historiasta ja maantieteestä

    56. Yrjö Koskinen historioitsijana toimiessaan opettajana Vaasassa julkaisi tutkimukset nuijasodasta, suomalaisten keskiaikaisesta opinkäynnistä ja suomalaisten muinaisuudesta. näiden tulokset kokosi yhteen teokseen Oppikirja Suomen historiassa (1869-1873) 1863 yleisen historian professori 1876 Suomen historian professori Suomen kansa on suomea puhuva kansa Ruotsi auttanut Suomea kulttuurisesti, mutta Ruotsista irtaantuminen oli historian kehityksen luonnollinen askel Venäjä tässä prosessissa ulkoinen välikappale Suomen kansan historia teleologista, Kaitselmuksen ohjaamaa kansa tarvitsi ohjaajakseen fennomaanisen sivistyneistön

    57. Evoluutioajatus historiaan Darwinin evoluutioteoriaa sovellettiin nopeasti ihmistieteisiin historiassa iskusanoiksi: taistelu, valinta, elinkykyisyys historia on eloonjäämiskamppailua yhteiskunnan kehitys rinnastettiin luontoon historiassa pärjäävät ne, jotka pystyvät sopeutumaan muuttuneisiin olosuhteisiin muutos ja kehitys luonnonlain omaisia kehitys ja muutos tasaisen rauhallista sodat ja vallankumoukset häiriöitä evoluutiossa evoluutioteorian omaksumista historiatieteessä edesauttoi rankelainen historismi kansantaloustieteen historiallinen koulukunta Saksassa: Gustav Schmoller ja Karl Marx

    58. Historian uudet suunnat tilastollinen historiantutkimus sosiaali- ja taloushistoriallinen suuntaus kollektiivinen kulttuurihistorian suuntaus

    59. Ernst Palmén (1849-1919) Suomen historian professori loi tilastollisen historiantutkimuksen koulukunnan Henry Thomas Buckle (1821-1862): History of Civilization in England (1857-1861, 2 vols.) etsi historiassa vaikuttavia lainalaisuuksia ihmisen kehitykseen vaikuttaa fyysinen ympäristö kehityksen myötä mentaaliset tekijät näitä tekijöitä voitiin tarkastella tilastollisesti Palmén omaksui darwinismin veljeltään J.A. Palménilta Ihmiskunnan historia jatkuvaa edistystä edistys sekä materiaalista että henkistä

    60. Tilastollinen historiantutkimus kameraalisten lähteiden käyttö kuvaileva tilastollinen tutkimusote suppea näkökulma tutkittaviin asioihin Palmén tutki Ruotsin kauppalainsäädännön historia Palménin alaisuudessa parikymmentä kameraalihistoriallista väitöskirjaa Oma maa (1907-1911, 6 osaa)

    61. Sosiaali- ja taloushistoriallinen suuntaus esikuvat Saksasta Verein für Sozialpolitik 1884 Kansantaloudellinen Yhdistys sekä taloustieteellistä että taloushistoriallista toimintaa tutkimuksia ajankohtaisista ongelmista: Aksel Warén: Torpparikysymys Suomessa (1898) Edvard Gylling: Suomen torpparilaitoksen kehityksen pääpiirteet Ruotsinvallan aikana (1907) 1905 Yhteiskuntataloudellinen aikakauskirja tunnusomaista tilastojen usein itseisarvoinen käyttö Taulustolaitos (1748), Tilastovirasto (1865)

    62. J.R. Danielson-Kalmari (1853-1933) Saksasta 1876-1877 sosiaalireformistisia ja kateederisosialistisia vaikutteita esikuvana Gustav Schmoller (1838-1917) tiukan historismin edustaja talousajattelussa konservatismi ajoi työväen olojen parantamista ? sosialistisen vaikutuksen estäminen = kateederisosialismi suomalaisten kulkua kohti kansallisvaltiota kuvatessa talous- ja sosiaalihistorialla keskeinen asema huomio joukkoilmiöihin ja suuriin kokonaisuuksiin sosiaalisten ongelmien parannuskeinot historiallisesta kehityksestä J.H. Vennola (1872-1938), Hannes Gebhard (1864-1933)

    63. Karl Lambrecht (1856-1915) historian tutkimuskohde tyypillinen, yleinen ja säännönmukainen ilmiö historian kehitys lainalaista keskeistä kollektiivisten syysuhteiden tutkiminen kullakin ajalla ja kansalla oma sielunelämä kritisoi rankelaista historismia historiassa voidaan käyttää muiden tieteiden menetelmiä suuri vaikutus mm. Norjassa ja Suomessa

    64. Gunnar Suolahti (Palander) (1876-1933) omaksui Lambrechtin ajatukset, mutta modifioi niitä omiin tarkoituksiinsa tutki yksittäisiä henkilöitä laajassa kontekstissa Henrik Gabriel Porthan historiantutkijana (1901) Porthan yliopiston opettajana (1902) Nuori Yrjö Koskinen (1933) kulttuurihistoriallisia tutkimuksia Suomen pappilat 1700-luvulla (1912) Suomen papisto 1600- ja 1700-luvuilla (1919) 1902 Historiallinen aikakauskirja

    65. Väinö Voionmaa (1869-1947) alun perin Väinö Wallin Suomen maantiet Ruotsin vallan aikana (1893) Tampereen kaupungin historia 1-3 (1903-1910) Suomalaisia keskiajan tutkimuksia (1912) Suomen karjalaisen heimon historia (1915) 1919 Työväen sivistysliitto ministerinä usean kerran 1920- ja 1930-luvulla Pohjoismaiden historian henkilö- kohtainen professuuri 1918-1936

    66. Kansalaissodan trauma 1918 tapahtumat murskasivat fennomaanien ideaalin yhtenäisestä kansasta sota historiaa muovaavana tekijänä: evoluutioajatus taka-alalle yksilön merkitys historiassa korostui johtajat keskeisinä vaikuttajina historiassa ? biograafinen tutkimus suosioon kansa kokonaisuutena taka-alalle, tilalle talonpoikaisto kansan valiojoukkona valtio keskeinen historian viitekehys poliittisen historian dominoiva asema ja idän uhka Pentti Renvall (1907-1974) Arvi Korhonen (1890-1967): Hakkapeliittain historia (1939, 1943) Eino Jutikkala (1907-2006): Suomen talonpojan historia (1942)

    67. II maailmansodan jälkeinen aika hävitty sota asetti historioitsijat huonoon valoon historioitsijat alkoivat puolustella Suomen tekemisiä (ajopuuteoria) ja ottaa huomioon itänen naapuri (Lenin ja Suomi) tiukka lähdetutkimus ja teoriakammo Pentti Renvall: Historiantutkimuksen työmenetelmät (1947) 1960-luvulta lähtien historiantutkimuksen profession räjähdysmäinen kasvu ? uudet suuntaukset

More Related