Suomen historiankirjoituksen historia

1. Suomen historiankirjoituksen historia luennot: 20.9.-18.10. klo 14-16 harjoitukset: 1.11.-8.12. ma klo 14-16 ja ke klo 12-14 (ei 3.11.)

2. Luennon rakenne 10 tuntia luentoja harjoitukset: jokainen lukee yhden suomalaisen historian-kirjoituksen �klassikon� ja esittelee sen muille suullisesti kalvojen k�ytt� mahdollinen apuna tietyt kysymykset, joihin vastataan luentop�iv�kirja sek� luennolta ett� harjoituksista (5-10 sivua) arvostelu: luentop�iv�kirja ja esittely

3. harjoitus valitun teoksen tai vastaavan esittely suullinen esitys 20-30 minuuttia voi k�ytt�� kalvoja esityksen rakenne ja huomioitavia seikkoja: sis�ll�n lyhyt kuvaus taustaa tekij�st� konteksti: mink�laiseen historiantraditioon kuuluu kuka/ketk� ovat p��henkil�it� mik� on teoksen motiivi, jos sellainen ilmenee teoria ja metodit, mik�li ne on selke�sti tuotu esiin teoksen saama vastaanotto ja merkitys j�lkipolville

4. Keskiaikaiset kronikat kronikkakirjallisuus kehittyi Ranskassa aatelishoveissa 1100-luvulla esikuvat: suullinen tarinaperinne, antiikin historiankirjoitus ylistettiin sankareiden ritarillisia hyveit� 1200-luvulla levisi It�meren alueelle 1300-luvun alusta 1400-luvun lopulle Ruotsissa kirjoitettiin noin 20 kronikkaa mm. Eerikinkronikka, Kaarlenkronikka, Sturenkronikka, proosakronikka, pieni riimikronikka

5. Eerikinkronikka 1320-luvulta; vanhin kronikka Ruotsissa Maunu Ladonlukon pojan Erikin el�m�kerta sis�lt�� paljon tietoa Suomen 1200-luvun historiasta kronikoitsijan identiteetti ep�varma: suomalainen tulkinta: Mathias Kettilmundinpoika ruotsalainen tulkinta: Tyrgils Kristineson

6. Renessanssin historiankirjoitus kehittyi Italiassa my�h�iskeskiajalla esikuvat antiikista erityist� huomiota kiinnitettiin esitystapaan esitys laveaa, monisanaista, jossa historian suuret linjat esille historiasta opettavia esimerkkej� toiminnalle kohteina kaupunkivaltiot ja ruhtinaat Niccolo Machiavelli: Istorie Fiorentine Francesco Guicciardini: Storia Fiorentina / Storia d�Italia

7. Uskonpuhdistuksen historiankirjoitus vaikutteet renessanssin historiankirjoituksesta tarkastelun kohteena kristillinen kirkko ja kristinuskon levi�minen Johann Carion: Chronica (1532) Danielin kirjasta nelj� maailmanvaltaa ja �kautta: babylonialainen, persialainen, kreikkalainen ja roomalainen Philipp Melanchthon toimitti uudestaan ja vahvisti teologista tendenssi� oppikirjaksi koko luterilaiseen maailmaan moraalinen esimerkkikokoelma historiasta tuli etsi� Jumalan k�den j�lki

8. Historiankirjoituksen alku Suomessa Mikael Agricola: Uusi testamentti (1548) johdannossa Suomen k��nnytt�misen historia muutoin lyhennelm� Olaus Petrin Swensk Cr�nikasta Mikael Agricola: Daavidin psalttari (1551) luettelo suomalaisista muinaisjumalista Paavali Juusten: Piispainkronikka Turun piispojen el�m�kerrat Henrikist� 1500-luvun puoliv�liin asti Piispa Juustenin kokoama ja osittain kirjoittama

9. Juustenin Piipainkronikka julkaistiin 1728 Christian Nettelbladtin Schwedische Bibliotec �lehdess� (Algot Scarin) 1784-1800 H.G. Porthanin 56-osainen v�it�skirjasarja laadittu 1400-luvun puoliv�list� 1560-luvulle 1.-16. el�m�kerrat 1400-luvun puoliv�liss� 17.-22. el�m�kerrat luultavasti seuraajan kirjoittamia loput Juustenin k�sialaa

10. Klaus Hermansson Fleming (n. 1550-1616) sotilasuralla kunnostautunut aatelinen Kaarle-herttuan puolella toimi Turun linnan p��llikk�n�, jonka luovutti Sigismundin kannattajalle, Arvid St�larmille pakeni ulkomaille Kaarle-herttuan noustua valtaistuimelle Res in Fennia Memoriale chronologicum Chronologia brevis

11. G��ttil�inen historiankirjoitus ruotsalaiset ovat asuttaneet Pohjolan noin 100 vuotta vedenpaisumuksen j�lkeen ja perustaneet sinne maailman vanhimman valtakunnan Ruotsi on muinoin ollut maailman suurin ja mahtavin valtakunta sivistys ja kulttuuri ovat l�ht�isin Ruotsista gootit, jotka tuhosivat Rooman valtakunnan, olivat ruotsalaisia

12. G��ttil�isten k�ytt�mist� metodeista aristoteelinen logiikka syllogismit analogiat todenn�k�inen historia l�hteiden puutteessa voitiin olettaa, mit� oli tapahtunut

13. G��ttil�isyyden s�ilymisen syyt Ruotsi poliittisesti ja uskonnollisesti homogeeninen itsevaltainen kuninkuus yksi dominoiva kirkko suurvaltapolitiikan propaganda-ase kyse mennen olotilan palauttamisesta historiankirjoitus valtion erityissuojeluksessa historia todenn�k�isyyksien kuvaamista

14. G��ttil�isyyden klassikkoja Johannes Magnus: Historia de omnibus Gothorum Sveonumque regibus (1554) Johannes Bureus Johan Stiernhielm: Runa Suetica Johannes Schefferus: Upsalia antiqua (1666) Johannes Messenius: Scondia illustrata (1636) Olof Rudbeck vanhempi: Atlantica (1679-1702)

15. Raamatullis-klassinen suuntaus esikuvana Johann Carion: Chronica l�htein� varhaisempien aikojen kuvauksessa Raamattu ja antiikin historiankirjoitus my�t�ilee Raamatun kertomusta ja kristillisen kirkon vaiheita usein historia jaettu aikakausiin: nelj� valtakuntaa (Dan. 2.): Babylonia, Persia (Assyria), Kreikka, Rooma luominen � vedenpaisumus � Israel � L�hi-it� � Kreikka � Rooma � kristillinen kirkko vallitsevana akateemisessa opetuksessa

16. Historia Turun Akatemiassa professuuri: historia, moraalifilosofia, valtio-oppi statuuteissa tarkat m��r�ykset luennoista: Sulpitius Severus: pyh�� historiaa Assyrian, Persian ja Kreikan historia: Justinus, Cornelius Nepo, Curtius Rooman historia: Velleius, Eutropius, Florus, Sextus Aurelius Victor Ruotsin historia: jonkun kotimaisen historioitsijan mukaan kukaan oppituolin haltija ei keskittynyt historiaan historiaa kirjoitettiin my�s: kaunopuheisuus: is�nmaalliset oraatiot, moraaliset opetukset teologia: kirkkohistoria runous: g��ttil�inen menneisyys (Torsten Rudeen)

17. Michael Wexionius-Gyldenstolpe historian professori 1640-57 Epitome (1650): Ruotsin historiallis-maantieteellinen kuvaus esitti Suomen omana kokonaisuutena historiassa perusti esityksens� Johannes Magnukseen

18. Chronicon Finlandiae anonyymi; Elias Brenner, Marcus Sadelerus 1640-1670-luvulta 1728 Schwedische Bibliotec Suomen kuninkaiden mukainen jaottelu k�ytetty kansanrunousl�hteit� Porthan: �typer�, m�t�, ei pit�isi edes mainita historiankirjoissa�

19. Petrus B�ng (1633-1696) teologian professori Turun akatemiassa Priscorum Sveo-Gothorum ecclesia (1675) tarkoitus kumota harhaluulo, ett� ruotsalaiset olisivat muinoin palvoneen ep�jumalia puhtaasti ruotsalainen kirkkohistoria

20. Daniel Juslenius (1676-1752) pyhien kielten professori 1712-1727 teologian professori 1727-34 Turun piispa Aboa vetus et nova 1700 Vindicae Fennorum 1703 puhdasoppinen luterilainen

21. Aboa vetus et nova (1700) oraatiomuotoinen pro exercitio liittyy Turussa 1600-1700-lukujen vaihteen patriotismiin Turun kaupungin historia varhaishistoria puhtaan g��ttil�inen kuninkaiden valinnassa suomalainen korostus

22. Torsten Rudeen (1661-1729) Runouden ja my�hemmin teologian professori Kirjoitti kolme v�it�st� g��ttil�isest� muinaisuudesta Rudbeckin hengess� "Iter per orbem eruditum" (1703): ensimm�inen oppihistoriallinen tutkielma Suomessa �De pomis Hesperidum� (1702): ruotsalaiset keksineet kirjoitustaidon

23. Raamatullis-klassisia kirjoituksia Turun akatemiassa Laurentius Roborius: Orantiuncula de statu ac conditione artium liberalium (1642) pohjautuu Raamattuun: ensimm�inen oppinut oli Aadam vedenpaisumuksen j�lkeen oppinein henkil� oli Abraham, jolta tieto levisi egyptil�isille ja foinikialaisille Aescillius Fabricius: Oratio de encomio artium liberalium (1653) Jumala istuttanut tiedon ihmisiin luomisen yhteydess� Andreas Thuronius: Institutiones logicae (1658) laaja esitys tiedon synnyst� ja levi�misest� juutalaisilta ymp�ri maailmaa

24. Skeptinen historiann�kemys antiikin skeptisismi: historiat tarua renessanssi: historiallista tietoa k�ytettiin skeptisistisiin tarkoituksiin uskonriidat: pyrkimys kumota vastapuolen historialliset argumentit skeptisismill� pyrrhonistinen skeptisismi: ei ole riitt�vi� todisteita, joilla voitaisiin m��ritell�, onko mik��n tieto mahdollista akateeminen skeptisismi: mik��n tieto ei ole mahdollista

25. Uusi sotakone jesuiitat kehittiv�t Pariisin yliopistossa 1500-luvulla tavoite vied� kaikelta historialliselta todistelulta uskottavuus Gentian Hervet, Jean Gontery, Fran�ois Veron Jean La Placette

26. Historiallinen probabilismi mm. Hugo Grotius, John Locke piti luoda kriteeri, jonka ennakkoluulottomat ja j�rkev�t hyv�ksyv�t arvioitaessa ristiriitaisia ja kyseenalaisia tietoja hyv�ksytt�v�t s��nn�t ja standardit dokumenttien ja todistusten arvioinnille j�rkev�n ep�ilyn kriteerit: tieto ja todistus voidaan hyv�ksy�, jos ei ole j�rkev�� syyt� ep�ill� sit�

27. Jean Bodin (1530-96) ranskalainen oikeushistorioitsija vastusti ns. pyrrhonistista k�sityst� jako: 1) ihmishistoria, luonnonhistoria, jumalallinen historia; 2) universaalinen ja partikulaarinen kriteerit l�hteiden ja historioitsijoiden luotettavuuden arvioimiseksi aikalaisuus maine eri historioitsijoiden vertailu vaikutus suuri Saksassa ja Skandinaviassa Zacharias Humerus (1610-1650)

28. Bollandistit ja mauriinit bollandistit: Jean Bolland (1596-1655) Acta Sanctorum (1643-1794): pyhimyslegendojen kriittinen editio Mauriinit: Saint Maurin benediktiiniluostarissa Jean Mabillon (1632-1704) My�s ulkoinen l�hdekritiikki: asiakirjan materiaali, ortografia yms. Leopold von Rancke (1795-1886) �l�ysi heid�t�

29. Varhaisia kriittisi� historioitsijoita Ruotsissa Johan Stiernh��k: oikeushistorioitsija, tukeutui vain s�ilyneisiin lakikokoelmiin Johannes Schefferus: kyseenalaisti g��ttil�isi� dogmeja Johannes Loccenius: hylk�si g��ttil�isen varhaishistorian Samuel von Pufendorf: Innledning till sw�nska historien (1688) Kiisti g��ttil�isen muinaisuuden totuudellisuuden

30. Eric Benzelius d.y. (1675-1743) Upsalan yliopiston kirjastonhoitaja Leibnizin oppilas: historioitsijan tulee olla lahjomaton ja rehellinen; h�nell� ei saa olla is�nmaata julkaisi kirkollisia l�hteit� Monumenta vetera ecclesiae sveogothicae (1709-13) luennoi Ruotsin historiasta

31. Wilde - Dalin Jacob Wilde (1679-1755) balttialais-saksalainen, valtakunnanhistorioitsija Ruotsin valtioj�rjestyksen historia kirjoitti latinaksi Olof Dalin (1708-1763) Svea rikes historia I-IV (1747-63) hylk�si Ruotsin loistavan ja pitk�n menneisyyden, aloitti kerronnan 700-luvulta eKr, jolloin Ruotsi paljastui veden alta, vedenv�henmisteoria Pyrki kaunokirjalliseen esitykseen

32. Algot Scarin (1684-1771) Skarasta, L�nsi-G��tanmaalta Eric Benzelius nuoremman oppilas professorina Turussa 1722-1761 kielt�ytyi teologian viroista keskittyi historiantutkimukseen akatemian kirjastonhoitaja 1747-1761 vaikutteet Benzeliukselta pyrki kumoamaan g��ttil�iset k�sitykset varhaishistoriasta

33. Suomen keskiajan tutkimus suurvaltakaudella keskiajan tutkimus ei ollut suosiossa k�sitteli katolista aikaa asiakirjal�hteet: arkistotutkimus ongelmallista Scarin osoitti keskeiset tutkimusongelmat Piispa Henrik ja pietarinpenningit

34. Suhtautuminen kirkkoon territoriaalinen: kirkon tuli olla osa yhteiskuntaa; se ei saanut erottua siit� lains��d�nn�llisesti kollegiaalinen: kirkko on itsen�inen ja erityinen yhteis�, jolla on omat s��nt�ns�, jotka ovat per�isin Jumalalta Scarin: uskonnot muodostavat jatkumon pakanuudesta luterilaisuuteen Apotheoseos veteris et recentioris parallelismum exhibens (1732)

35. Suomen keskiajan tutkimus II piispainkronikka Schwedische Bibliotec (1728) Turun tuomiokirkon kuvaus elinik�inen projekti, joka j�i keskener�iseksi todenn�k�isesti Johan Bilmark julkaisi omissa nimiss��n

36. Paikallishistoriat 1600-luvulla kotiseudun ylistyst� 1731 kansliakollegion kirje yliopistoille 1729 Turun tuomiokapitulin muistio kielivalinta osoitti tarkoituksen: historialliset kuvaukset latinaksi taloudelliset kuvaukset ruotsiksi

37. Scarin paikallishistoriat 1730 Ahvenanmaa 1737 Oulu, kaksiosainen 1738 Myn�m�ki, kaksiosainen toisena preeseksen� Henrik Hassel jakautuivat historialliseen ja taloudelliseen osaan suurelta osin opiskelijoiden kirjoittamia

38. Johan Bilmark (1728-1801) historian professori 1762-1801 Ruotsin varhaishistoria, goottien historia, Ven�j�n historia (Holmg�rd) 232 v�it�skirjaa ep�kriittisempi kuin Scarin suhteessa g��ttil�isyyteen hy�dynsi Scarinin k�sikirjoituksia j��nyt Porthanin varjoon historioitsijana

39. Uushumanismi humanismi antiikin j�ljittely paluu menneeseen kulta-aikaan pime�n keskiajan unohtaminen esikuvana Rooma uushumanismi antiikkiin ei paluuta antiikista moraalisia esikuvia esikuvana Kreikka

40. Henrik Gabriel Porthan (1739-1804) kotoisin Viitasaarelta 5-vuotiaana Kruunupyyhyn enonsa Gustaf Jusleniuksen kasvatettavaksi 1760 maisteriksi 1762 kaunopuheisuuden dosentiksi 1772 akatemian kirjastonhoitajaksi 1777 kaunopuheisuuden professoriksi uushumanisti: korosti latinan merkityst� antiikki tutkimuskohteena: taidehistoria, arkkitehtuuri, arkeologia arvostettu opettaja

41. Porthanin tieteellinen toiminta kansanrunouden tutkimus De po�si Fennica (1766/68, 1778) ensimm�iset osat perinteist� akateemista runotutkimusta j�lkimm�iset osat historiallista runotutkimusta Historiantutkimus esikuvina ruotsalaiset Sven Lagerbring ja Johan Ihre sek� saksalainen A.L. von Schl�zer Juustenin piispainkronikka (1784-1800), 56 v�it�st� Turun akatemian kirjaston historia (1771-), 23 v�it�st� De antiqua gente Qvenorum (1788) De Birkarlis (1786/88)

42. Porthanin metodi ero prim��ri- ja sekundaaril�hteiden v�lill� l�hteen totuusarvo tuli selvitt�� vastusti skeptisyytt� De scepticismo historico (1792) ulkoinen todenn�k�isyys: tarkasteltava l�hteen kirjoittajan luotettavuutta sis�inen todenn�k�isyys: tutkittavassa asiassa ei saanut olla ristiriitaisuuksia ajan ja paikan suhteen lainasanatutkimus

43. Milloin historia alkaa? perinteinen k�sitys pohjautui Raamattuun maailma luotu noin 4000 eKr. vedenpaisumus 1656 vuotta my�hemmin; kaikki ihmiset ja kansat polveutuivat h�nest� 1600-luvulla kritikki� raamatullista k�sityst� kohtaan geologian uudet tutkimustulokset Isaac La Peyr�re (1596-1676): Prae-Adamitae 1700-luvulla raamattukritiikki� my�s Turussa Raamattu ei sovellu historiantutkimuksen perustaksi Porthan 1801: Raamatun ajanlasku = fabulosa chronologia

44. Pohjolan asuttaminen g��ttil�inen: Pohjola asutettu n. 100 vuotta vedenpaisumuksen j�lkeen (Maagog) Leibniz: Pohjolan ensimm�iset asukkaat olivat suomalaisia ja saamelaisia t�m� k�sitys omaksuttiin yleisesti Ruotsissa ? suomalaisten alkuper�n tutkiminen Porthan: muinoin ollut yhten�inen suomensukuisten kansojen alkukoti

45. Porthanin koulukunta Porthanin toiminta ei saanut aikaan buumia historiantutkimuksessa Jacob Tengstr�m (1755-1832) keskittyi 1600-luvun historiaan Johannes Terseruksen el�m�kerta (1795) Iisak Rothoviuksen el�m�kerta (1796-1801) Turun piispaksi 1803 Frans Mikael Franz�n (1772-1847) 1798 oppihistorian professori 1801 historian ja moraalin professori 1806 De optima historiam universalem, praesertim antiquam, proponendi methodo 1831 H�rn�sandin piispa

46. Suomen historian yleisesitys Friedrich R�hs: Finland und seine Bewohner (1809) Skandinavian historian sivutuote pohjautui Porthanin tutkimuksiin Peter von Gerschau: Versuch �ber die Geschichte des Grossf�rstenthums Finnland (1821) Suomen historiaa Ven�j�n n�k�kulmasta A.I. Arwidsson: L�robok i Finlands historia och geografi (1832)

47. Valistuksen kritiikki valistus selitti kaiken j�rkiper�isesti ? tieto ja usko erill��n toisistaan; tunteelle ei sijaa David Hume: uskontokritiikki: uskonnolliset ihmeet kyseenalaisiksi empirismikritiikki: emme voi olla varmoja havainnoistamme; emme tied� varmasti, mik� on syy ja mik� seuraus, mik� substanssi ja mik� sen v�liaikainen ominaisuus Immanuel Kant (1724-1804): saamme tietoa vain siit�, mit� aistimme ? tietomme ulkomaailmasta, oliosta sin�ns�, on rajallista Johann Gottlieb Fichte (1762-1814) emme voi olla varmoja olion sin�ns� olemassaolosta maailma on se, mit� aistimme transsendentaalinen idealismi

48. Romantiikka syntyi Saksassa reaktiona valistukselle romantiikka ei merkinnyt rationalismista luopumista, vaan uskosta tieteen ja j�rjen kaikkivoipaisuuteen romantiikka kytkeytyi keskiluokan nousuun pietismi ja herrnhutilaisuus valmistivat tiet� romantiikalle henkil�kohtaiseen uskonkokemukseen perustuva uskonnollisuus pyrkimys irtautua kirkon ja valtion kontrollista romantiikan ydinjoukkona akateemisen koulutuksen saaneet virkamiehet ja papisto yhteiskunnan byrokratisoituminen levitti romantiikkaa ja yleens�kin sivistyst�

49. Romantiikan historiankirjoitus historian kansallishengen ilmentym�; historiassa kansa tulee tietoiseksi itsest��n historia hidasta ja jatkuvaa evoluutiota; vallankumoukset ja sodat h�iri�tekij�it� kehitys on orgaanista kasvamista; kansa muodostaa instituutioidensa kanssa kehittyv�n organismin varhaishistoria ja keskiaika kiinnostuksen kohteiksi

50. Turun romantiikan historiankirjoitus esikuvina saksalainen romantiikka ja ruotsalaiset romantikot G�tiska f�rbundet (1811) etsittiin valtiollisen itsetunnon vahvistusta muinaisista gooteista ja viikingeist� ennen muuta kaunokirjallinen liike Erik Gustaf Geijer (1783-1847) Svenska folkets historia Arwidssonin esikuvana Geijer �kansa el�� vain historiansa kautta� korosti varhaishistoriaa, jolloin suomalaisten kulttuuri ollut jo korkealla tasolla Bjarmia Suomen heimojen kauppavaltio Reinhold von Becker (1788-1858) luennoi ensimm�isen� Suomen historiaa 1816 Jumalan johdatus keskeinen tekij� historiassa

51. L�hdemateriaalin julkaiseminen l�hteit� julkaistu 1700-luvun alusta l�htien Eric Benzelius d.y.: Monumenta vetera ecclesiae sveogothicae (1709-1713) Porthan �bo Tidningarissa 1829 alkaen Diplomatarum Svecanum Jacob Haartman 1821 l�htien kirkollisia l�hteit� hiippakunnan kiertokirjeiden liittein� W.G. Lagus: lukuisia kirkkohistoriallisia l�hdejulkaisuja Mathias Akiander (1802-1871): Utdrag ur ryska annaler Arwidsson: Handlingar till upplysning af Finlands h�fder (1846-1858)

52. Arkistolaitoksen synty Haminan rauhassa Ruotsista Suomea koskevat kameraaliset ja oikeudelliset asiakirjat Senaatin vintille 1844 Edvard Gr�nblad (1814-1864) j�rjest�m��n arkistoa ja kokoamaan keskiaikaisia fragmentteja vaikutteet Leopold von Rankelta sininen sarja Handlingar r�rande klubbekriget 1843-1846 l�hteet muodostavat tapahtumahistoriallisen kokonaisuuden 1869 Valtionarkisto johtajaksi K.A. Bomansson (1827-1907) arkisto auki tutkijoille

53. Hegelin historianfilosofia J.J. Tengstr�m (1787-1858) ensimm�isen� opetti G.W.F. Hegelin filosofiaa Suomessa vaikutti voimakkaasti Lauantaiseuran j�seniin valtiolla keskeinen merkitys historiassa valtio on historian t�yttymys kansakunnan teht�v�n� oman kansallisvaltion muodostaminen historiantutkimuksen kohde kansallisvaltion muodostumisprosessin kuvaaminen

54. �ger Finska folket en historie? 1843 esitelm� pohjalaisen osakunnan Porthan-juhlassa julkaistiin kaksi vuotta my�hemmin muokattuna Topelius tukeutui Hegelin k�sitykseen kansallisvaltiosta ennen autonomiaa Suomen kansalla ei ollut ollut poliittista historiaa Ruotsin vallan aika oli suomalaisille koulunk�ynnin aikaa ennen ruotsalaisia suomalaiset olivat kulttuurisesti kehittyneit� kaitselmus ohjaa historiankulkua ja huolehtii suomalaisista Topeliuksen esitelm� sai ristiriitaisen vastaanoton

55. Topelius historioitsijana 1851-1863 V�lsk�rin kertomukset jatko- kertomuksena Helsingfors Tidningarissa esikuvina Adolphe Thiers ja Alexander Dumas kertomus pohjalaisesta Penttil�n talonpoikais- suvusta ja siit� haarautuneesta aatelisesta Bertelsch�ldin suvusta 1600- ja 1700-luvuilla historiallinen tieto yhdistettiin fiktioon vastakkain talonpoikainen rahvas ja aatelisto Topelius loi ihanteellisen kuvan kansasta rahvas edusti uskollisuutta, perinteit� ja jatkuvuutta kansa tarvitsi sivistyneist� ohjaajakseen historiaa ohjaavana voimana kaitselmus Maamme kirja (1875) oppikirjaksi tarkoitettu esitys Suomen historiasta ja maantieteest�

56. Yrj� Koskinen historioitsijana toimiessaan opettajana Vaasassa julkaisi tutkimukset nuijasodasta, suomalaisten keskiaikaisesta opink�ynnist� ja suomalaisten muinaisuudesta. n�iden tulokset kokosi yhteen teokseen Oppikirja Suomen historiassa (1869-1873) 1863 yleisen historian professori 1876 Suomen historian professori Suomen kansa on suomea puhuva kansa Ruotsi auttanut Suomea kulttuurisesti, mutta Ruotsista irtaantuminen oli historian kehityksen luonnollinen askel Ven�j� t�ss� prosessissa ulkoinen v�likappale Suomen kansan historia teleologista, Kaitselmuksen ohjaamaa kansa tarvitsi ohjaajakseen fennomaanisen sivistyneist�n

57. Evoluutioajatus historiaan Darwinin evoluutioteoriaa sovellettiin nopeasti ihmistieteisiin historiassa iskusanoiksi: taistelu, valinta, elinkykyisyys historia on eloonj��miskamppailua yhteiskunnan kehitys rinnastettiin luontoon historiassa p�rj��v�t ne, jotka pystyv�t sopeutumaan muuttuneisiin olosuhteisiin muutos ja kehitys luonnonlain omaisia kehitys ja muutos tasaisen rauhallista sodat ja vallankumoukset h�iri�it� evoluutiossa evoluutioteorian omaksumista historiatieteess� edesauttoi rankelainen historismi kansantaloustieteen historiallinen koulukunta Saksassa: Gustav Schmoller ja Karl Marx

58. Historian uudet suunnat tilastollinen historiantutkimus sosiaali- ja taloushistoriallinen suuntaus kollektiivinen kulttuurihistorian suuntaus

59. Ernst Palm�n (1849-1919) Suomen historian professori loi tilastollisen historiantutkimuksen koulukunnan Henry Thomas Buckle (1821-1862): History of Civilization in England (1857-1861, 2 vols.) etsi historiassa vaikuttavia lainalaisuuksia ihmisen kehitykseen vaikuttaa fyysinen ymp�rist� kehityksen my�t� mentaaliset tekij�t n�it� tekij�it� voitiin tarkastella tilastollisesti Palm�n omaksui darwinismin veljelt��n J.A. Palm�nilta Ihmiskunnan historia jatkuvaa edistyst� edistys sek� materiaalista ett� henkist�

60. Tilastollinen historiantutkimus kameraalisten l�hteiden k�ytt� kuvaileva tilastollinen tutkimusote suppea n�k�kulma tutkittaviin asioihin Palm�n tutki Ruotsin kauppalains��d�nn�n historia Palm�nin alaisuudessa parikymment� kameraalihistoriallista v�it�skirjaa Oma maa (1907-1911, 6 osaa)

61. Sosiaali- ja taloushistoriallinen suuntaus esikuvat Saksasta Verein f�r Sozialpolitik 1884 Kansantaloudellinen Yhdistys sek� taloustieteellist� ett� taloushistoriallista toimintaa tutkimuksia ajankohtaisista ongelmista: Aksel War�n: Torpparikysymys Suomessa (1898) Edvard Gylling: Suomen torpparilaitoksen kehityksen p��piirteet Ruotsinvallan aikana (1907) 1905 Yhteiskuntataloudellinen aikakauskirja tunnusomaista tilastojen usein itseisarvoinen k�ytt� Taulustolaitos (1748), Tilastovirasto (1865)

62. J.R. Danielson-Kalmari (1853-1933) Saksasta 1876-1877 sosiaalireformistisia ja kateederisosialistisia vaikutteita esikuvana Gustav Schmoller (1838-1917) tiukan historismin edustaja talousajattelussa konservatismi ajoi ty�v�en olojen parantamista ? sosialistisen vaikutuksen est�minen = kateederisosialismi suomalaisten kulkua kohti kansallisvaltiota kuvatessa talous- ja sosiaalihistorialla keskeinen asema huomio joukkoilmi�ihin ja suuriin kokonaisuuksiin sosiaalisten ongelmien parannuskeinot historiallisesta kehityksest� J.H. Vennola (1872-1938), Hannes Gebhard (1864-1933)

63. Karl Lambrecht (1856-1915) historian tutkimuskohde tyypillinen, yleinen ja s��nn�nmukainen ilmi� historian kehitys lainalaista keskeist� kollektiivisten syysuhteiden tutkiminen kullakin ajalla ja kansalla oma sielunel�m� kritisoi rankelaista historismia historiassa voidaan k�ytt�� muiden tieteiden menetelmi� suuri vaikutus mm. Norjassa ja Suomessa

64. Gunnar Suolahti (Palander) (1876-1933) omaksui Lambrechtin ajatukset, mutta modifioi niit� omiin tarkoituksiinsa tutki yksitt�isi� henkil�it� laajassa kontekstissa Henrik Gabriel Porthan historiantutkijana (1901) Porthan yliopiston opettajana (1902) Nuori Yrj� Koskinen (1933) kulttuurihistoriallisia tutkimuksia Suomen pappilat 1700-luvulla (1912) Suomen papisto 1600- ja 1700-luvuilla (1919) 1902 Historiallinen aikakauskirja

65. V�in� Voionmaa (1869-1947) alun perin V�in� Wallin Suomen maantiet Ruotsin vallan aikana (1893) Tampereen kaupungin historia 1-3 (1903-1910) Suomalaisia keskiajan tutkimuksia (1912) Suomen karjalaisen heimon historia (1915) 1919 Ty�v�en sivistysliitto ministerin� usean kerran 1920- ja 1930-luvulla Pohjoismaiden historian henkil�- kohtainen professuuri 1918-1936

66. Kansalaissodan trauma 1918 tapahtumat murskasivat fennomaanien ideaalin yhten�isest� kansasta sota historiaa muovaavana tekij�n�: evoluutioajatus taka-alalle yksil�n merkitys historiassa korostui johtajat keskeisin� vaikuttajina historiassa ? biograafinen tutkimus suosioon kansa kokonaisuutena taka-alalle, tilalle talonpoikaisto kansan valiojoukkona valtio keskeinen historian viitekehys poliittisen historian dominoiva asema ja id�n uhka Pentti Renvall (1907-1974) Arvi Korhonen (1890-1967): Hakkapeliittain historia (1939, 1943) Eino Jutikkala (1907-2006): Suomen talonpojan historia (1942)

67. II maailmansodan j�lkeinen aika h�vitty sota asetti historioitsijat huonoon valoon historioitsijat alkoivat puolustella Suomen tekemisi� (ajopuuteoria) ja ottaa huomioon it�nen naapuri (Lenin ja Suomi) tiukka l�hdetutkimus ja teoriakammo Pentti Renvall: Historiantutkimuksen ty�menetelm�t (1947) 1960-luvulta l�htien historiantutkimuksen profession r�j�hdysm�inen kasvu ? uudet suuntaukset