1 / 14

Kuuban kriisi:

Kuuban kriisi:. Historiallista taustaa: Latinalainen Amerikka oli Espanjan ja Portugalin siirtomaa-aluetta Suuri itsenäistymisaalto 1810- ja 1820 – luvuilla

mark-wood
Download Presentation

Kuuban kriisi:

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kuuban kriisi: • Historiallista taustaa: • Latinalainen Amerikka oli Espanjan ja Portugalin siirtomaa-aluetta • Suuri itsenäistymisaalto 1810- ja 1820 – luvuilla • Useat latinalaisen Amerikan maat olivat (ovat) maataloustuotteiden viejiä. Niistä tuli poliittisesti ja taloudellisesti riippuvaisia USA:sta • Ensimmäinen maailmansota ja suuri lamakausi vahvistivat tätä riippuvuutta

  2. Castro ja Batista: • V. 1952 Kuubassa tuli valtaan oikeistodiktaattori Fulgencio Batista • Oikeistodiktatuurit ovat olleet tyypillinen piirre latinalaisessa Amerikassa muutenkin • Vuodesta 1956 Fidel Castron johtamat vasemmistolaiset aloittivat taistelun Batistaa vastaan. • Castron suosiota lisäsi eriarvoisuus ja epädemokraattisuus Kuubassa. Ihmisoikeuksia poljettiin ja muutamat rikkaat suvut omistivat kaiken. • Castro lupasi talonpojille omaa maata ja demokraattisemman yhteiskunnan • Castro kukisti Batistan ja nousi valtaan 1959

  3. Fulgencio Batista (1901 – 1973)

  4. Fidel Castro

  5. Kuuba ja Amerikka • Castro alkoi rakentaa sosialismia Kuubaan. Maaomaisuus otettiin valtiolle ja jaettiin uudelleen. Kaikki, myös ulkomaiset, yritykset otettiin valtion haltuun • Yhdysvaltain yritykset kärsivät näin suuren takaiskun ja USA alkoi suhtautua vihamielisesti Kuubaan • 1961 maihinnousuyritys Sikojen lahdella Castron syrjäyttämiseksi. Epäonnistui! • USA laittoi Kuuban boikottiin => Castro etsi tukea muualta ja sai Neuvostoliitolta paljon tukea (mm. lainoja, tarvikkeita sekä kauppasuhteita)

  6. Sikojenlahti meni myttyyn… 1,189 hyökkääjää vangittiin, 104 kuoli USA:lle nöyryytys

  7. Kuuban kriisi syksyllä 1962 - näkökulmia: • Neuvostoliiton näkökulma: • USA:lla huomattava etumatka ohjuksien suhteen. Niitä mm. Turkissa • Jännittynyt ilmapiiri (mm. Berliinin muurin takia) • USA aikoo kukistaa Castron ennemmin tai myöhemmin • Kuubaa tuettava, Kuubassa olevien ohjuksien avulla Neuvostoliitto voisi tasoittaa voimasuhteita

  8. … Näkökulmia: • USA:n näkökulma: • Sikojen lahden operaatio oli nöyryytys => ei enää toista nöyryytystä! Kova linja! • Kuuba strategisesti arka paikka, lähellä USA:ta => Ohjusten kantama riittäisi New Yorkiin ja Washingtoniin • Dominoteoria: Kommunismi Kuubassa voisi aiheuttaa kommunismin leviämisen kaikkialle latinalaiseen Amerikkaan!

  9. … Näkökulmia • Kuubalainen näkökulma: • Kuuba ei yksin pärjää USA:lle • Tukea saatava Neuvostoliitosta • Suostumus ohjustukikohdille, jotta Neuvostoliitto jatkaa Kuuban tukemista

  10. Kriisi lokakuussa 1962 • USA:n vakoilukoneet huomaavat ohjustukikohtien rakentamisen Kuubaan • Huomataan myös, että Neuvostoliitto on tuomassa laivoilla lisää ohjuksia Kuubaan • => Merisaarto Kuuban ympärille! • => Tottelisiko Neuvostoliitto saartoa? Tuleeko kolmas maailmansota? Molempien supervaltojen armeijat valmiudessa • Neuvottelut Kennedyn ja Hrustsevin välillä johtavat kriisin laukeamiseen • Neuvostoliitto vie ohjukset pois Kuubasta, Kuubaa lähestyvät laivat kääntyvät takaisin • ”Kuuma linja” (puhelinneuvottelulinja) perustetaan Kremlin ja valkoisen talon välille

  11. Huomioita: • Kennedyn oli otettava huomioon: Toisaalta Kuuban muodostama uhka ja mahdollinen arvovaltatappio. Toistuisiko sama muuallakin? Toisaalta välejä Neuvostoliittoon ei voi kokonaan rikkoa; Neuvostoliitolle on siksi tarjottava kunniallinen perääntymistie, ei liian kovaa linjaa! • Hrustsevin oli otettava huomioon USA:n aggressiivinen reaktio; välejä USA.n ei voi rikkoa. Toisaalta totaalinen perääntyminen viestittäisi Kuubaan ja muihin kehitysmaihin, että Neuvostoliitto ei pysty suojelemaan ja tukemaan. • Toisaalta: Ei liian aggressiivista linjaa, jottei Neuvostoliittoa nähdä maailmalla hyökkääjänä! NL:n pitäisi näyttää puolustajalta ja auttajalta! • Toisaalta Hrustsev ei voi olla liian lepsu sisäpolitiikan takia: Nöyryytys Kuubassa veisi suosion kotimaassa!

More Related