160 likes | 480 Views
Kuuban kriisi:. Historiallista taustaa: Latinalainen Amerikka oli Espanjan ja Portugalin siirtomaa-aluetta Suuri itsenäistymisaalto 1810- ja 1820 – luvuilla
E N D
Kuuban kriisi: • Historiallista taustaa: • Latinalainen Amerikka oli Espanjan ja Portugalin siirtomaa-aluetta • Suuri itsenäistymisaalto 1810- ja 1820 – luvuilla • Useat latinalaisen Amerikan maat olivat (ovat) maataloustuotteiden viejiä. Niistä tuli poliittisesti ja taloudellisesti riippuvaisia USA:sta • Ensimmäinen maailmansota ja suuri lamakausi vahvistivat tätä riippuvuutta
Castro ja Batista: • V. 1952 Kuubassa tuli valtaan oikeistodiktaattori Fulgencio Batista • Oikeistodiktatuurit ovat olleet tyypillinen piirre latinalaisessa Amerikassa muutenkin • Vuodesta 1956 Fidel Castron johtamat vasemmistolaiset aloittivat taistelun Batistaa vastaan. • Castron suosiota lisäsi eriarvoisuus ja epädemokraattisuus Kuubassa. Ihmisoikeuksia poljettiin ja muutamat rikkaat suvut omistivat kaiken. • Castro lupasi talonpojille omaa maata ja demokraattisemman yhteiskunnan • Castro kukisti Batistan ja nousi valtaan 1959
Fulgencio Batista (1901 – 1973)
Kuuba ja Amerikka • Castro alkoi rakentaa sosialismia Kuubaan. Maaomaisuus otettiin valtiolle ja jaettiin uudelleen. Kaikki, myös ulkomaiset, yritykset otettiin valtion haltuun • Yhdysvaltain yritykset kärsivät näin suuren takaiskun ja USA alkoi suhtautua vihamielisesti Kuubaan • 1961 maihinnousuyritys Sikojen lahdella Castron syrjäyttämiseksi. Epäonnistui! • USA laittoi Kuuban boikottiin => Castro etsi tukea muualta ja sai Neuvostoliitolta paljon tukea (mm. lainoja, tarvikkeita sekä kauppasuhteita)
Sikojenlahti meni myttyyn… 1,189 hyökkääjää vangittiin, 104 kuoli USA:lle nöyryytys
Kuuban kriisi syksyllä 1962 - näkökulmia: • Neuvostoliiton näkökulma: • USA:lla huomattava etumatka ohjuksien suhteen. Niitä mm. Turkissa • Jännittynyt ilmapiiri (mm. Berliinin muurin takia) • USA aikoo kukistaa Castron ennemmin tai myöhemmin • Kuubaa tuettava, Kuubassa olevien ohjuksien avulla Neuvostoliitto voisi tasoittaa voimasuhteita
… Näkökulmia: • USA:n näkökulma: • Sikojen lahden operaatio oli nöyryytys => ei enää toista nöyryytystä! Kova linja! • Kuuba strategisesti arka paikka, lähellä USA:ta => Ohjusten kantama riittäisi New Yorkiin ja Washingtoniin • Dominoteoria: Kommunismi Kuubassa voisi aiheuttaa kommunismin leviämisen kaikkialle latinalaiseen Amerikkaan!
… Näkökulmia • Kuubalainen näkökulma: • Kuuba ei yksin pärjää USA:lle • Tukea saatava Neuvostoliitosta • Suostumus ohjustukikohdille, jotta Neuvostoliitto jatkaa Kuuban tukemista
Kriisi lokakuussa 1962 • USA:n vakoilukoneet huomaavat ohjustukikohtien rakentamisen Kuubaan • Huomataan myös, että Neuvostoliitto on tuomassa laivoilla lisää ohjuksia Kuubaan • => Merisaarto Kuuban ympärille! • => Tottelisiko Neuvostoliitto saartoa? Tuleeko kolmas maailmansota? Molempien supervaltojen armeijat valmiudessa • Neuvottelut Kennedyn ja Hrustsevin välillä johtavat kriisin laukeamiseen • Neuvostoliitto vie ohjukset pois Kuubasta, Kuubaa lähestyvät laivat kääntyvät takaisin • ”Kuuma linja” (puhelinneuvottelulinja) perustetaan Kremlin ja valkoisen talon välille
Huomioita: • Kennedyn oli otettava huomioon: Toisaalta Kuuban muodostama uhka ja mahdollinen arvovaltatappio. Toistuisiko sama muuallakin? Toisaalta välejä Neuvostoliittoon ei voi kokonaan rikkoa; Neuvostoliitolle on siksi tarjottava kunniallinen perääntymistie, ei liian kovaa linjaa! • Hrustsevin oli otettava huomioon USA:n aggressiivinen reaktio; välejä USA.n ei voi rikkoa. Toisaalta totaalinen perääntyminen viestittäisi Kuubaan ja muihin kehitysmaihin, että Neuvostoliitto ei pysty suojelemaan ja tukemaan. • Toisaalta: Ei liian aggressiivista linjaa, jottei Neuvostoliittoa nähdä maailmalla hyökkääjänä! NL:n pitäisi näyttää puolustajalta ja auttajalta! • Toisaalta Hrustsev ei voi olla liian lepsu sisäpolitiikan takia: Nöyryytys Kuubassa veisi suosion kotimaassa!