690 likes | 1.52k Views
K?sihygieniaa terveydenhuoltoon. Sairaalainfektiot - m??ritelm?, esiintyminen ja ehk?isyK?sihygienian historia ja tutkimusMiten k?sihygienia vaikuttaa sairaalainfektioiden esiintymiseen?Miss? tilanteissa k?sihygieniaa tulee noudattaa potilaan hoidossa?Mik? tuote valita k?sihygieniaan?Milloin k?
E N D
1. Voit käyttää tätä diasettiä kokonaisuudessaan tai poimia siitä osia sen mukaan, millaiselle yleisölle luentoasi pidät.
Diat on koottu Sairaalainfektio-ohjelman (SIRO) luennoista sekä CDC:n (www.cdc.gov) luentopaketeista. Asiantuntijat ympäri Suomea ovat kommentoineet dioja.Voit käyttää tätä diasettiä kokonaisuudessaan tai poimia siitä osia sen mukaan, millaiselle yleisölle luentoasi pidät.
Diat on koottu Sairaalainfektio-ohjelman (SIRO) luennoista sekä CDC:n (www.cdc.gov) luentopaketeista. Asiantuntijat ympäri Suomea ovat kommentoineet dioja.
2. Käsihygieniaa terveydenhuoltoon Sairaalainfektiot - määritelmä, esiintyminen ja ehkäisy
Käsihygienian historia ja tutkimus
Miten käsihygienia vaikuttaa sairaalainfektioiden esiintymiseen?
Missä tilanteissa käsihygieniaa tulee noudattaa potilaan hoidossa?
Mikä tuote valita käsihygieniaan?
Milloin kädet tulee pestä saippualla ja vedellä?
Miten kädet tulee desinfioida?
Voiko desinfektioaineet vahingoittaa ihoa?
”tenttiosuus” yleisölle
3. Mikä on sairaalainfektio? Sairaalainfektio on paikallinen tai yleistynyt tila
aiheuttajana mikrobi tai sen toksiini
on saanut alkunsa sairaalahoidon aikana (>48-72 h)
voi ilmetä vasta sairaalasta poispääsyn jälkeen
voi olla seurausta edelliseltä sairaalajaksolta
Kliiniset löydökset, mikrobiologia, radiologiset ja muut tutkimukset
Kolonisaatio ? kliininen infektio
Endogeeninen tai eksogeeninen infektio
4. Sairaalainfektiot - esiintyminen Eri maissa tehtyjen sairaalainfektioprevalenssitutkimusten tulokset vaihtelevat suuresti. Tämä johtuu osittain erilaisista tutkimusasetelmista. Joissakin maissa kerätään tiedot vain neljästä tavallisimmasta (pneumonia, sepsis, haavainfektiot ja virtsatieinfektiot) infektiosta kun taas joissakin maissa on huomioitu kaikki sairaalainfektiot.Eri maissa tehtyjen sairaalainfektioprevalenssitutkimusten tulokset vaihtelevat suuresti. Tämä johtuu osittain erilaisista tutkimusasetelmista. Joissakin maissa kerätään tiedot vain neljästä tavallisimmasta (pneumonia, sepsis, haavainfektiot ja virtsatieinfektiot) infektiosta kun taas joissakin maissa on huomioitu kaikki sairaalainfektiot.
5. Sairaalainfektiot - esiintyminen Tavallisimmat infektiot
VTI, leikkausalueen infektiot, bakteremia ja pneumonia
>90 % esiintyy endeemisiä
Riski vaihtelee
sairaaloittain 3-8 %
alue-, keskus- ja yliopisto- sairaalat
erikoisaloittain 1-4 %
lasten- ja naistentaudit, sisätaudit, kirurgia
potilasryhmittäin 10-40 %
tehohoito-, palovamma- ja leukemiapotilaat
6. Sairaalainfektiot - ehkäisy 1/3 sairaalainfektioista ehkäistävissä
Tehokas seuranta- ja torjuntaohjelma
yksi hygieniahoitaja/250 vuodepaikkaa
aiheeseen perehtynyt lääkäri tai mikrobiologi
palaute raportoiville yksiköille
kirurgikohtainen palaute
7. Sairaalainfektiot - seurannan tavoitteet Sairaalainfektioiden endeeminen ilmaantuvuus (perustaso) ja siinä tapahtuvat ajalliset muutokset
Epidemiat
Torjuntatoimien teho
Hoitokäytäntöjen muutos
Ongelma-alueiden tunnistaminen
Esiintyvyyslukujen vertailu muiden sairaaloiden kanssa
Henkilökunnan koulutus
8. Äitikuolleisuus, Lying-In synnytyssairaala, Wien, 1841-1850 1846 Ignaz Semmelweis havaitsi, että kuolleisuus niiden naisten joukossa, joiden synnytystä avustivat lääkärit ja opiskelijat, oli huomattavasti korkeampi kuin niiden naisten, joiden synnytystä avustivat kätilöt.
Hän huomasi, että lääkäreiden ja opiskelijoiden kädet haisivat vielä vesi-saippuapesun jälkeenkin pahalle ruumiinavauksen jälkeen
Hänen teoriansa: lapsivuodekuume johtui jostakin aineesta käsissä, mikä oli peräisin ruumiinavaussalista ja joka kulkeutui synnytyssaliin lääkäreiden ja opiskelijoiden käsissä.1846 Ignaz Semmelweis havaitsi, että kuolleisuus niiden naisten joukossa, joiden synnytystä avustivat lääkärit ja opiskelijat, oli huomattavasti korkeampi kuin niiden naisten, joiden synnytystä avustivat kätilöt.
Hän huomasi, että lääkäreiden ja opiskelijoiden kädet haisivat vielä vesi-saippuapesun jälkeenkin pahalle ruumiinavauksen jälkeen
Hänen teoriansa: lapsivuodekuume johtui jostakin aineesta käsissä, mikä oli peräisin ruumiinavaussalista ja joka kulkeutui synnytyssaliin lääkäreiden ja opiskelijoiden käsissä.
9. Kädet Mikrobien lukumäärä käsissä vaihtelee 3.9 x 10³ ja 4.6 x 106 välillä
Mikrobifloora jaetaan kahteen osaan
Pysyvä eli normaalifloora
Vaihtuva floora
Normaaliflooran mikrobit yleensä harmittomia
Vaihtuva floora voi sisältää taudinaiheuttajia
10. Normaalifloora Sormenpäiden mikrobit kasvavat verimaljalla n. 24 tunnin inkubaation jälkeen. Opetustilanteissa saattaa olla hyödyllistä näyttää osallistujille millaista mikrobikasvustoa ”puhtaissa käsissä” on.
Kuvan maljalla kasvaa normaaliflooraan kuuluvia koagulaasinegatiivisia staphylokokkeja.Sormenpäiden mikrobit kasvavat verimaljalla n. 24 tunnin inkubaation jälkeen. Opetustilanteissa saattaa olla hyödyllistä näyttää osallistujille millaista mikrobikasvustoa ”puhtaissa käsissä” on.
Kuvan maljalla kasvaa normaaliflooraan kuuluvia koagulaasinegatiivisia staphylokokkeja.
11. Vaihtuva floora Sorminäytteet kuvan maljalle on otettu lyhyen toimenpiteen jälkeen käsineiden poisoton jälkeen ennen käsihuuhteen käyttöä.
Maljalla kasvaa Staphylococcus aureus, jonka voi tunnistaa keltaisesta väristä ja hemolyysistä pesäkkeiden ympärillä.Sorminäytteet kuvan maljalle on otettu lyhyen toimenpiteen jälkeen käsineiden poisoton jälkeen ennen käsihuuhteen käyttöä.
Maljalla kasvaa Staphylococcus aureus, jonka voi tunnistaa keltaisesta väristä ja hemolyysistä pesäkkeiden ympärillä.
12. Kolonisaatio vai infektio: mikä on ero? Henkilö joka kantaa bakteeria, mutta jolla ei ole infektion oireita, on kolonisoitunut
Infektoituneella potilaalla on infektion oireita
Bakteerit, jotka kolonisoivat potilaita, voivat aiheuttaa myös infektion
Potilaita kolonisoivat bakteerit voivat levitä toisiin potilaisiin hoitohenkilökunnan käsien välityksellä
13. Infektoituneet potilaat edustavat vain “jäävuoren huippua” kaikista niistä potilaista, jotka ovat kolonisoituneet tietyillä patogeeneilla (esimerkiksi MRSA).
Myös täysin oireettomat, patogeeneilla kolonisoituneet potilaat voivat toimia tartunnan lähteenä ja hoitohenkilökunta voi levittää tartuntaa käsien välityksellä mikäli käsihygienia ei toteudu niin kuin pitäisi. Infektoituneet potilaat edustavat vain “jäävuoren huippua” kaikista niistä potilaista, jotka ovat kolonisoituneet tietyillä patogeeneilla (esimerkiksi MRSA).
Myös täysin oireettomat, patogeeneilla kolonisoituneet potilaat voivat toimia tartunnan lähteenä ja hoitohenkilökunta voi levittää tartuntaa käsien välityksellä mikäli käsihygienia ei toteudu niin kuin pitäisi.
14. Tutkimuksessa otettiin käsinäytteet 131 työntekijältä ennen ja jälkeen potilaiden hoidon (sekä käsineiden kanssa että ilman)
Keskimäärin 56% potilasnäytteistä ja 17% ympäristönäytteistä olivat VRE positiivisia.
Ympäristön ja potilaan koskettelun jälkeen 75% käsinäytteistä (ilman käsineitä) ja 9% näytteistä, jotka oli otettu käsineiden riisumisen jälkeen, olivat VRE positiivisia.
Vain ympäristön koskettelun jälkeen, 21% käsineettömistä käsistä otetut ja 0% käsineiden riisumisen jälkeen otetuista näytteistä olivat kontaminoituneet.
Myös eloton ympäristö saattaa edesauttaa mikrobien leviämistä henkilökunnan käsien välityksellä potilaista toisiin.
Tutkimuksessa otettiin käsinäytteet 131 työntekijältä ennen ja jälkeen potilaiden hoidon (sekä käsineiden kanssa että ilman)
Keskimäärin 56% potilasnäytteistä ja 17% ympäristönäytteistä olivat VRE positiivisia.
Ympäristön ja potilaan koskettelun jälkeen 75% käsinäytteistä (ilman käsineitä) ja 9% näytteistä, jotka oli otettu käsineiden riisumisen jälkeen, olivat VRE positiivisia.
Vain ympäristön koskettelun jälkeen, 21% käsineettömistä käsistä otetut ja 0% käsineiden riisumisen jälkeen otetuista näytteistä olivat kontaminoituneet.
Myös eloton ympäristö saattaa edesauttaa mikrobien leviämistä henkilökunnan käsien välityksellä potilaista toisiin.
15. Määritelmiä Käsihygienia (hand hygiene)
ne toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään mikrobien siirtymistä henkilökunnan käsien välityksellä potilaasta toiseen, henkilökunnasta potilaaseen ja ympäristöstä potilaaseen tai henkilökuntaan
Käsienpesu (hand washing)
Käsien pesu saippualla ja vedellä
Käsien desinfektiohieronta, (hand disinfection, hygienic handrub)
Alkoholipitoisen desinfektioaineen hierominen käsiin
Kirurginen käsidesinfektio
alkoholihuuhdetta hierotaan käsiin 3 minuutin ajan ennen leikkauksia tai muita invasiivisia toimenpiteitä. Perinteistä ”kirurgista käsienpesua” (surgical hand wash) vedellä ja saippualla ei enää suositella
16. Käsihygenia ja sairaalainfektioiden esiintyminen Runsaasti tutkimusnäyttöä siitä että käsihygienia vähentää sairaalainfektioiden ilmaantuvuutta
Historiallinen tutkimus: Ignar Semmelweis
Tuoreet tutkimukset: Didier Pittet
Kotimainen tutkimus: Varsinais-Suomen sairaanhoito- piirin (VSSHP) sairaalahygieniaprojekti Semmelweis osoitti, että äitikuolleisuus niiden äitien joukossa, joiden synnytyksiä hoitivat kätilöt oli huomattavasti alempi kuin niiden joukossa, joiden synnytyksiä hoitivat lääketieteen opiskelijat. Kuolleisuus väheni dramaattisesti kun käsien desinfektiota alettiin suorittaa.
Tuoreemmissa tutkimuksissa sairaalainfektiot ovat vähentyneet, kun käsien desinfektion toteutumiseen on alettu kiinnittää huomiota.
Semmelweis osoitti, että äitikuolleisuus niiden äitien joukossa, joiden synnytyksiä hoitivat kätilöt oli huomattavasti alempi kuin niiden joukossa, joiden synnytyksiä hoitivat lääketieteen opiskelijat. Kuolleisuus väheni dramaattisesti kun käsien desinfektiota alettiin suorittaa.
Tuoreemmissa tutkimuksissa sairaalainfektiot ovat vähentyneet, kun käsien desinfektion toteutumiseen on alettu kiinnittää huomiota.
17. Didier Pittet, Sveitsi, 1994-1997 Käsihygieniakampanja
eri lähestymistapaa omaavat interventiomenetelmät käsihygienian parantamiseksi
Käsihygienian toteutuminen nousi 48% ? 66%
Käsihuuhteen kulutus lisääntyi 3,5 l ? 15,4 l 1000 hoitopäivää kohti vuodessa
Sairaalainfektiot vähenivät 16,9% ? 9,9% D.Pittet ja hänen työryhmänsä käyttivät useaa eri lähestymistapaa käsihygienian puolesta kamppaillessaan. Metodeina oli mm. käsihygieniatilanteiden havainnointi ja palaute henkilökunnalle, käsihuuhteiden huolellinen sijoittelu tarkoituksenmukaisiin paikkoihin, henkilökunnan koulutus, käsihygieniasta kertovat julisteet, jotka alkuvaiheessa vaihdettiin viikon välein jne.D.Pittet ja hänen työryhmänsä käyttivät useaa eri lähestymistapaa käsihygienian puolesta kamppaillessaan. Metodeina oli mm. käsihygieniatilanteiden havainnointi ja palaute henkilökunnalle, käsihuuhteiden huolellinen sijoittelu tarkoituksenmukaisiin paikkoihin, henkilökunnan koulutus, käsihygieniasta kertovat julisteet, jotka alkuvaiheessa vaihdettiin viikon välein jne.
18. D.Pittet ja hänen työryhmänsä käyttivät useaa eri lähestymistapaa käsihygienian puolesta kamppaillessaan. Metodeina oli mm. käsihygieniatilanteiden havainnointi ja palaute henkilökunnalle, käsihuuhteiden huolellinen sijoittelu tarkoituksenmukaisiin paikkoihin, henkilökunnan koulutus, käsihygieniasta kertovat julisteet, jotka alkuvaiheessa vaihdettiin viikon välein jne.
Tässä kuvassa näkyy sekä sairaalainfektioiden että MRSA:n väheneminen Geneven yliopistosairaalassa vuosina 1993-1998.
D.Pittet ja hänen työryhmänsä käyttivät useaa eri lähestymistapaa käsihygienian puolesta kamppaillessaan. Metodeina oli mm. käsihygieniatilanteiden havainnointi ja palaute henkilökunnalle, käsihuuhteiden huolellinen sijoittelu tarkoituksenmukaisiin paikkoihin, henkilökunnan koulutus, käsihygieniasta kertovat julisteet, jotka alkuvaiheessa vaihdettiin viikon välein jne.
Tässä kuvassa näkyy sekä sairaalainfektioiden että MRSA:n väheneminen Geneven yliopistosairaalassa vuosina 1993-1998.
19. Käsihygienian toteutuminen 46% ? 66%
Käsihuuhteiden kulutus 3,5 l ?15,4 l per 1 000 hoitopäivää
Sairaalainfektioiden esiintyvyys 16,9% ? 9,9%
MRSA-tartunnat 2,16 ? 0,93 episodia per 10 000 hoitopäivää
Muut samanaikaiset torjuntatoimet
MRSA-riskiryhmien ja altistuneiden aktiiviseulonta
N=1 863 per vuosi > N=10 566 per vuosi
Henkilökunnan koulutus
hygieniahoitajan osastokäynnit 1 x per viikko
Kosketuseristys koko sairaalahoitojakso ja uudelleen sisäänoton yhteydessä
MRSA-hälytysjärjestelmä
20. Didier Pittet, Sveitsi 1994-1997 D.Pittet:n käsihygieniajulisteita löytää lisää web-sivuilta.D.Pittet:n käsihygieniajulisteita löytää lisää web-sivuilta.
21. D.Pittet:n käsihygieniajulisteita löytää lisää web-sivuilta.
D.Pittet:n käsihygieniajulisteita löytää lisää web-sivuilta.
22. Käsihygienian merkitys Kosketustartunta tavallisin tartuntatapa terveydenhuollon laitoksissa
Infektion saaminen terveydenhuollon laitoksissa (sairaalainfektiot)
Mikrobilääkeresistenssin leviäminen
Tartunta leviää hoitohenkilökunnan käsien välityksellä potilaisiin joko suoraan tai välillisesti esimerkiksi kontaminoitujen pintojen kautta
Käsihygieniaa parantamalla on saatu sairaalainfektioita vähenemään
23. Miksi käsihygienia ei toteudu terveydenhuollossa? Käsidesinfektioaineet kuivattavat ihoa
Lavuaarit on sijoiteltu huonosti tai niitä ei ole lainkaan
Saippuaa ja paperipyyhkeitä huonosti saatavilla
Kiire
Henkilökunta alimitoitettu ja potilaita ylipaikoilla
Potilaan tarpeet ovat etusijalla
Henkilökunta on pienemmässä vaarassa saada oireinen infektio kuin potilaat Edellä mainittujen asioiden lisäksi tiedon/ohjeistuksen puute, unohtaminen ja eriävät mielipiteet ohjeistuksista ovat syitä huonoon käsihygienian toteutumiseen.
Käsihygienian huono toteutuminen on yhteydessä sekä institutionaalisiin että henkilökohtaisiin syihin. Tämän vuoksi tarvitaan moniulotteista lähestymistä tähän ongelmaan. Sekä johdon että yksittäisten työntekijöiden sitoutuminen on tärkeää. Edellä mainittujen asioiden lisäksi tiedon/ohjeistuksen puute, unohtaminen ja eriävät mielipiteet ohjeistuksista ovat syitä huonoon käsihygienian toteutumiseen.
Käsihygienian huono toteutuminen on yhteydessä sekä institutionaalisiin että henkilökohtaisiin syihin. Tämän vuoksi tarvitaan moniulotteista lähestymistä tähän ongelmaan. Sekä johdon että yksittäisten työntekijöiden sitoutuminen on tärkeää.
24. Milloin vesipesu? Milloin desinfektio? Kädet pestään ennen desinfioitia vedellä ja saippualla vain silloin, kun ne ovat näkyvästi likaantuneet tai mahdollisesti tahriutuneet eritteillä
Muissa tilanteissa käytetään alkoholipohjaisia käsidesinfektioaineita
25. Käsidesinfektiota vaativia tilanteita… Ennen
Potilaskosketusta
Ennen suojakäsineiden pukemista
Ennen virtsakatetrin ja verisuonikatetrin laittoa tai käsittelyä
Jälkeen
Potilaan ihon koskettelun
Eritekontaktin, rikkinäisen ihon, haavasidosten käsittelyn
Käsineiden poiston jälkeen käsineiden käyttö ei poista käsien desinfektion tarvetta. Jos likaisin käsin otetaan tehdaspuhtaat käsineet kotelostaan, ne kontaminoituvat samoin muukin käsinekotelon sisältö. Lisäksi käsineiden alla on mikrobeille kasvihuoneolosuhteet, jolloin ne lisääntyvät nopeasti. Käsineissä on myös reikiä, jolloin käsien mikrobit pääsevät kulkemaan käsineiden läpi. käsineiden käyttö ei poista käsien desinfektion tarvetta. Jos likaisin käsin otetaan tehdaspuhtaat käsineet kotelostaan, ne kontaminoituvat samoin muukin käsinekotelon sisältö. Lisäksi käsineiden alla on mikrobeille kasvihuoneolosuhteet, jolloin ne lisääntyvät nopeasti. Käsineissä on myös reikiä, jolloin käsien mikrobit pääsevät kulkemaan käsineiden läpi.
26. Mitä huomioida käsihuuhdetta valittaessa? Aineen tehokkuus
Hoitohenkilökunnan mielipide
Tuotteen ominaisuudet
Ihon ärsytys ja/tai kuivumisoireet
Aineen saatavuus
Pakkausmuoto
Hinta Tehtäessä päätöksiä käsihygieniatuotteista, kannattaa tehokkuusnäkökulman lisäksi ottaa huomioon yllä mainitut seikat. Henkilökunnan mielipiteet ovat erityisen tärkeitä käsihygienian toteutumisen kannalta.
Helppokäyttöisyys lisää käsihygieniatuotteiden kulutusta. Tehtäessä päätöksiä käsihygieniatuotteista, kannattaa tehokkuusnäkökulman lisäksi ottaa huomioon yllä mainitut seikat. Henkilökunnan mielipiteet ovat erityisen tärkeitä käsihygienian toteutumisen kannalta.
Helppokäyttöisyys lisää käsihygieniatuotteiden kulutusta.
27. EU-standardit ja käsidesinfektio EN 1500
eniten käytetty menetelmä tuotteen tehokkuuden testauksessa
testimikrobina E. coli (kädet kontaminoidaan liuoksella ja annetaan kuivua)
viljelynäytteet otetaan ennen ja jälkeen käsien desinfektion (vertailu aineena isopropanoli 60% 2x30 sekunnin hieronta)
EN pr 12054
käytetään neljää eri testimikrobia
aineen aikaansaaman mikrobivähentymän vaadittu määrä riippuu tuotteen tulevasta käyttötarkoituksesta
Suomessa testausta suorittaa Kansanterveystieteen laitos Helsingissä.Suomessa testausta suorittaa Kansanterveystieteen laitos Helsingissä.
28. Eri käsihygieniatuotteiden tehokkuus
29. ENNEN KÄSIEN DESINFEKTIOTA Tämä käsinäyte on otettu henkilöltä, joka auttoi potilasta ylös sängystä. Suoraa ihokontaktia ei ollut eikä työntekijällä ollut käsineitä. Maljalla kasvaa runsaasti koagulaasinegatiivisia staphylokokkeja ja erilaisia ympäristöstä peräisin olevia mikrobeja (tarkkaa lajimääritystä ei ole tehty).Tämä käsinäyte on otettu henkilöltä, joka auttoi potilasta ylös sängystä. Suoraa ihokontaktia ei ollut eikä työntekijällä ollut käsineitä. Maljalla kasvaa runsaasti koagulaasinegatiivisia staphylokokkeja ja erilaisia ympäristöstä peräisin olevia mikrobeja (tarkkaa lajimääritystä ei ole tehty).
30. KÄSIEN DESINFEKTION JÄLKEEN Huolellisen käsidesinfektion jälkeen saadaan usein täysin negatiivinen tulos.Huolellisen käsidesinfektion jälkeen saadaan usein täysin negatiivinen tulos.
31. Alkoholipohjainen käsihuuhde on tehokkaampi mikrobien hävittäjä kuin käsien pesu vedellä ja saippualla.
x-akseli esittää ajankulua minuutteina.
y-akseli esittää mikrobien vähenemistä prosentteina.
Alkoholipohjainen käsihuuhde on tehokkaampi mikrobien hävittäjä kuin käsien pesu vedellä ja saippualla.
x-akseli esittää ajankulua minuutteina.
y-akseli esittää mikrobien vähenemistä prosentteina.
32. Käsihygienian toteutuminen terveydenhuollossa on ollut tutkimusten mukaan huonoa.
Keskimäärin käsihygienian toteutuminen oli n. 40%
Käsihygienian toteutuminen terveydenhuollossa on ollut tutkimusten mukaan huonoa.
Keskimäärin käsihygienian toteutuminen oli n. 40%
33. Alkoholipohjaiset desinfektioaineet ovat ystävällisempiä käsien iholle kuin vesi ja saippua.
Vasemmanpuoleisessa kuviossa sininen pylväs edustaa käsien pesua vedellä ja saippualla ja oranssi pylväs käsien desinfektiota. Kahden viikon seuranta aikana desinfektiota käyttäneet työntekijät ilmoittivat ihon kuivumisen vähäisemmäksi kuin vesi-saippuapesua käyttäneet. Ihon kunto parani desinfektioryhmässä.
Ihon kosteuspitoisuuden mittaus antoi samanlaisen tuloksen: ihon kunto parani kahdessa viikossa desinfektioryhmässä ja iho kuivui vesi-saippuapesuryhmässä Alkoholipohjaiset desinfektioaineet ovat ystävällisempiä käsien iholle kuin vesi ja saippua.
Vasemmanpuoleisessa kuviossa sininen pylväs edustaa käsien pesua vedellä ja saippualla ja oranssi pylväs käsien desinfektiota. Kahden viikon seuranta aikana desinfektiota käyttäneet työntekijät ilmoittivat ihon kuivumisen vähäisemmäksi kuin vesi-saippuapesua käyttäneet. Ihon kunto parani desinfektioryhmässä.
Ihon kosteuspitoisuuden mittaus antoi samanlaisen tuloksen: ihon kunto parani kahdessa viikossa desinfektioryhmässä ja iho kuivui vesi-saippuapesuryhmässä
34. Käsihygieniaan kuluva aika:yksi hoitaja työvuoron aikana Käsien pesu vedellä ja saippualla: 56 minuuttia
Seitsemän (60 sekuntia) pesua tunnissa
Käsien desinfektio: 18 minuuttia
Seitsemän (20 sekuntia) desinfektio kertaa tunnissa Hoitajalta kuluu lähes tunti päivässä käsien pesuun:potilaan luota käsienpesualtaalle, käsienpesu ja takaisin potilaanluokse meno.
Käsihygieniamahdollisuuksien lisääminen potilaan lähelle voi vaikuttaa käsihygienian toteuttamiseen.
Alkoholipohjaiset käsihuuhteet voidaan sijoittaa lähelle potilasta jolloin säästetään tässä tapauksessa n. 40 minuuttia työaikaa työvuorossa. Hoitajalta kuluu lähes tunti päivässä käsien pesuun:potilaan luota käsienpesualtaalle, käsienpesu ja takaisin potilaanluokse meno.
Käsihygieniamahdollisuuksien lisääminen potilaan lähelle voi vaikuttaa käsihygienian toteuttamiseen.
Alkoholipohjaiset käsihuuhteet voidaan sijoittaa lähelle potilasta jolloin säästetään tässä tapauksessa n. 40 minuuttia työaikaa työvuorossa.
35. Tekniikka Käsien desinfektiohieronta
Riittävä määrä hierotaan kauttaaltaan käsiin
Annetaan kuivua
Käsienpesu
Kädet kostutetaan ja käytetään saippuaa vähintään 15 sekunnin ajan
Kädet huuhdotaan ja pyyhitään kertakäyttöpyyhkeisiin
Kertakäyttöpyyhettä apuna käyttäen suljetaan vesihana
36. ohje löytyy A4 kokoisena osoitteesta: www.ktl.fi/siroohje löytyy A4 kokoisena osoitteesta: www.ktl.fi/siro
37. Infektioiden esiintyvyys: kirurginen käsienpesu vs. käsidesinfektio Parienti ym. Vertasivat kuukauden kuluessa leikkauksesta ilmaantuneita infektioita puhtaissa ja puhdas-kontaminoituneissa leikkauksissa. Tutkimuksessa oli kaksi ryhmää; käsienpesuryhmä, joiden leikkaustiimi käytti perinteistä kirurgista käsienpesua vedellä ja saippualla (surgical handrub) ja desinfektioryhmä, jotka käyttivät käsihygieniamenetelmänä käsien desinfektiota.
Käsien desinfektio oli yhtä tehokas kuin perinteinen kirurginen käsienpesu. Kuitenkin käsiendesinfektio oli käsille parempi vaihtoehto ja sitä käytettiin useammin ohjeiden mukaisesti. Parienti ym. Vertasivat kuukauden kuluessa leikkauksesta ilmaantuneita infektioita puhtaissa ja puhdas-kontaminoituneissa leikkauksissa. Tutkimuksessa oli kaksi ryhmää; käsienpesuryhmä, joiden leikkaustiimi käytti perinteistä kirurgista käsienpesua vedellä ja saippualla (surgical handrub) ja desinfektioryhmä, jotka käyttivät käsihygieniamenetelmänä käsien desinfektiota.
Käsien desinfektio oli yhtä tehokas kuin perinteinen kirurginen käsienpesu. Kuitenkin käsiendesinfektio oli käsille parempi vaihtoehto ja sitä käytettiin useammin ohjeiden mukaisesti.
38. Alkoholi ja paloturvallisuus Alkoholit ovat helposti syttyviä
Alkoholipohjaiset käsidesinfektioaineet on säilytettävä paikassa, jossa syttymisvaaraa ei ole
Eurooppa: syttymistapaukset harvinaisia
Yhdysvalloista raportoitu yksi syttymistapaus
Käytä ainetta oikein: Anna aineen kuivua käsiin! Euroopassa raportoituja alkoholihuuhteen syttymistapauksia ei juuri ole vaikka huuhteita on käytetty kymmeniä vuosia. Amerikassa on kuvattu yksi tapaus, jossa työntekijän alkoholista märät kädet ovat leimahtaneet tuleen monimutkaisen tapahtumaketjun seurauksena. Tämä on kuitenkin vältettävissä sillä, että kädet hierotaan kuiviksi.
Euroopassa raportoituja alkoholihuuhteen syttymistapauksia ei juuri ole vaikka huuhteita on käytetty kymmeniä vuosia. Amerikassa on kuvattu yksi tapaus, jossa työntekijän alkoholista märät kädet ovat leimahtaneet tuleen monimutkaisen tapahtumaketjun seurauksena. Tämä on kuitenkin vältettävissä sillä, että kädet hierotaan kuiviksi.
39. Ihon hoito kosteusvoiteitten käyttö on tärkeää
Henkilökunnan tulee olla tietoisia saippuan kuivattavasta vaikutuksesta ja vastaavasti käsidesinfektioaineisiin lisätyn ihonhoitoaineen eduista
40. Kynnet, tekokynnet, sormukset, kellot Kynnet tulee pitää lyhyenä
Tekokynsiä ei tule käyttää hoitotyössä lainkaan
Sormukset ja kellot estävät käsihygienian kunnollisen toteutumisen huolellisenkin käsien pesun ja desinfektion jälkeen pitkien kynsien alle jää patogeenejä
Monissa tutkimuksissa pitkien kynsien alta on löytynyt runsaasti mikrobeja, mm. Koagulaasinegatiivisia staphylokokkeja, gram-negatiivisia sauvoja (esim. Pseudononas lajeja) corynebacteriumia ja hiivoja.
Lisääntyvästi on osoitettu, että tekokynsien käyttö voidaan yhdistää tiettyjen sairaalapatogeenien leviämiseen. Tekokynsiä käyttävä terveydenhuollon henkilökunta kolonisoituu käsistään herkemmin gram-negatiivisilla bakteereilla kuin muut.
Sormusten ja kellojen alla on runsaasti mikrobeja, jotka ovat vaikeita poistaa.
huolellisenkin käsien pesun ja desinfektion jälkeen pitkien kynsien alle jää patogeenejä
Monissa tutkimuksissa pitkien kynsien alta on löytynyt runsaasti mikrobeja, mm. Koagulaasinegatiivisia staphylokokkeja, gram-negatiivisia sauvoja (esim. Pseudononas lajeja) corynebacteriumia ja hiivoja.
Lisääntyvästi on osoitettu, että tekokynsien käyttö voidaan yhdistää tiettyjen sairaalapatogeenien leviämiseen. Tekokynsiä käyttävä terveydenhuollon henkilökunta kolonisoituu käsistään herkemmin gram-negatiivisilla bakteereilla kuin muut.
Sormusten ja kellojen alla on runsaasti mikrobeja, jotka ovat vaikeita poistaa.
41. Yhteenveto alkoholipohjaisista käsidesinfektioaineista: Mitä etua on niiden käytöstä? Vaatii vähemmän aikaa
On tehokkaampaa kuin vesi-saippuapesu
Helpommin saatavilla kuin käsienpesualtaat
Vahentää bakteerien määrää käsissä
Parantaa ihon kuntoa, jos mukana on glyseroli Yhteenvetona: alkoholipohjaiset käsien desinfektioaineet ovat suositeltavampia kuin käsien pesu saippualla ja vedellä. Alkoholihuuhteen käyttö vaatii vähemmän aikaa, niitä on helpompi asetella työskentelyn kannalta mielekkäisiin paikkoihin, ne ovat tehokkaampia kuin vesi ja saippua ja ne kuivattavat ihoa vähemmän. Yhteenvetona: alkoholipohjaiset käsien desinfektioaineet ovat suositeltavampia kuin käsien pesu saippualla ja vedellä. Alkoholihuuhteen käyttö vaatii vähemmän aikaa, niitä on helpompi asetella työskentelyn kannalta mielekkäisiin paikkoihin, ne ovat tehokkaampia kuin vesi ja saippua ja ne kuivattavat ihoa vähemmän.
42. Toimenpiteitä, jotka edistävät käsihygienian toteutumista Tee hyvästä käsihygieniasta yksikkösi laatukriteeri
Varmista, että käsidesinfektioaineet ovat helposti kaikkien saatavilla
Käytä erilaisia annostelijoita tarpeen mukaan; dispensopakkaukset, pumppupullot, taskupullot, seinätelineet, sängynpäätytelineet jne.
43. Toteutumisen varmistaminen Tarkkaile ja kirjaa käsihygienian toteutumista potilastyössä
Anna palautetta käsihygienian toteutumisesta henkilökunnalle
Tarkkaile käsidesinfektioaineen kulutusta ja suhteuta kulutus 1000 hoitopäivään
Tarkkaile tekokynsien käyttöä laitoksessasi
44. Käsineiden käyttö Käytä käsineitä kun on riski kontaminoitua eritteillä
Poista käsineet potilaan hoidon jälkeen
Käytä samoja käsineitä vain yhden potilaan hoidossa
Vaihda käsineet, mikäli siirryt saman potilaan hoidossa likaisesta puhtaaseen
Älä pese tai desinfioi käsineitä Käsineiden käyttö vähentää henkilökunnan riskiä saada potilaalta infektio, estää mikrobiflooran siirtymistä henkilökunnasta potilaaseen ja ehkäisee käsien kontaminoitumisen mikrobiflooralla, joka voisi siirtyä toiseen potilaaseen.
Käsineitä on käytettävä aina kun on riski kontaminoida kädet eritteillä.
Käsineet tulee riisua potilaan hoidon jälkeen tai kun siirrytään likaisesta paikasta puhtaaseen potilaan hoidon aikana.
Käsineet ovat potilaskohtaisia
Käsineitä ei saa pestä, desinfioida eikä käyttää uudelleen.
Ennen käsineiden pukemista ja käsineiden pois oton jälkeen kädet desinfioidaan.
Käsineiden käyttö vähentää henkilökunnan riskiä saada potilaalta infektio, estää mikrobiflooran siirtymistä henkilökunnasta potilaaseen ja ehkäisee käsien kontaminoitumisen mikrobiflooralla, joka voisi siirtyä toiseen potilaaseen.
Käsineitä on käytettävä aina kun on riski kontaminoida kädet eritteillä.
Käsineet tulee riisua potilaan hoidon jälkeen tai kun siirrytään likaisesta paikasta puhtaaseen potilaan hoidon aikana.
Käsineet ovat potilaskohtaisia
Käsineitä ei saa pestä, desinfioida eikä käyttää uudelleen.
Ennen käsineiden pukemista ja käsineiden pois oton jälkeen kädet desinfioidaan.
45. Tämä ohje on saatavissa A4 kokoisena osoitteesta: www.ktl.fi/siroTämä ohje on saatavissa A4 kokoisena osoitteesta: www.ktl.fi/siro
48. Kuinka usein desinfioit kätesi jos kosket potilaan ehjää ihoa esim. verenpaineen mittaus? Aina
Usein
Joskus
En koskaan
49. Aina
Usein
Joskus
En koskaan Kuinka usein desinfioit kätesi jos kosket potilaan ehjää ihoa esim. verenpaineen mittaus?
50. Arvioi kuinka usein käytät käsidesinfektioainetta potilaan tai kontaminoitujen ympäristöpintojen koskettamisen jälkeen? 25%
50%
75%
90%
100%
51. 25%
50%
75%
90%
100% Arvioi kuinka usein käytät käsidesinfektioainetta potilaan tai kontaminoitujen ympäristöpintojen koskettamisen jälkeen?
52. Mitä käsihygieniamenetelmää sinä käytät? Vesi-saippua pesu
Vesi-saippuapesu ja käsien desinfektio
Käsien desinfektio Käytä vesi-saippua pesua ennen desinfektiota vain silloin kun kädet ovat näkyvästi likaantuneet tai mahdollisesti kontaminoituneet eritteillä. Käytä vesi-saippua pesua ennen desinfektiota vain silloin kun kädet ovat näkyvästi likaantuneet tai mahdollisesti kontaminoituneet eritteillä.
53. Vesi-saippua pesu
Vesi-saippuapesu ja käsien desinfektio
Käsien desinfektio Mikä menetelmä on tehokkain bakteerien tappaja?
54. Mikä menetelmä on tehokkain bakteerien tappaja? Vesi-saippua pesu
Vesi-saippuapesu ja käsien desinfektio
Käsien desinfektio
60. Tähän mennessä ei ole raportoitu sellaisia mikrobeja, jotka olisivat alkoholille vastustuskykyisiä.Tähän mennessä ei ole raportoitu sellaisia mikrobeja, jotka olisivat alkoholille vastustuskykyisiä.
64. Monet potilaat voivat saada MRSA:n tai VRE:n henkilökunnan käsien välityksellä.
Monet potilaat voivat saada MRSA:n tai VRE:n henkilökunnan käsien välityksellä.
66. Potilaan ympäristön pinnat kontaminoituvat herkästi mikrobeista. Sieltä ne voivat levitä hoitohenkilökunnan käsien välityksellä muihin potilaisiin.
Potilaan ympäristön pinnat kontaminoituvat herkästi mikrobeista. Sieltä ne voivat levitä hoitohenkilökunnan käsien välityksellä muihin potilaisiin.
68. Huolellisenkin käsien pesun jälkeen hoitohenkilökunnan kynsien alle jää mikrobeja. Todisteta kertyy jatkuvasti lisää myös siitä, että tekokymmet voivat toimia patogeenien lähteenä. Gram-negatiiviset patogeenit ovat tavallisempia sellaisten työntekijöiden sormenpäissä, joilla on tekokynnet, sekä ennen että jälkeen käsien pesun. Huolellisenkin käsien pesun jälkeen hoitohenkilökunnan kynsien alle jää mikrobeja. Todisteta kertyy jatkuvasti lisää myös siitä, että tekokymmet voivat toimia patogeenien lähteenä. Gram-negatiiviset patogeenit ovat tavallisempia sellaisten työntekijöiden sormenpäissä, joilla on tekokynnet, sekä ennen että jälkeen käsien pesun.
69.