1 / 15

Latinalaisamerikkalaisen kristinuskon monet kasvot

FT Minna Opas Turun yliopisto. Latinalaisamerikkalaisen kristinuskon monet kasvot. Punaiset langat. Suuntaukset: Katolisuus Protestanttisuus (helluntailaisuus) Alkuperäiskansojen kristinuskot Afrokaribialaiset/-brasilialaiset uskonnot Sekulaarisuus Teemat: Politiikka ja talous

mateja
Download Presentation

Latinalaisamerikkalaisen kristinuskon monet kasvot

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. FT Minna Opas Turun yliopisto Latinalaisamerikkalaisen kristinuskon monet kasvot

  2. Punaiset langat • Suuntaukset: • Katolisuus • Protestanttisuus (helluntailaisuus) • Alkuperäiskansojen kristinuskot • Afrokaribialaiset/-brasilialaiset uskonnot • Sekulaarisuus • Teemat: • Politiikka ja talous • Maailmanlopunodotus • ’Välittäjähahmot’

  3. Käsitteistöä Kristinusko, kristitty Protestantit - katoliset evangélico (esp.) crente (por.) VS. evangelical (eng.)

  4. Kristinuskon saapuminen Katolinen kristinusko saapui mantereelle v. 1492 Fransiskaanit, jesuiitat, dominikaanit ”Suurilla Antilleilla, joitakin vuosia Amerikan löytämisen jälkeen, samanaikaisesti kun espanjalaiset lähettivät inkvisitiokomissioita tutkimaan oliko alkuperäisasukkailla sielua vai ei, nämä samat alkuperäisasukkaat hukuttivat kiinni ottamiaan valkoihoisia selvittääkseen pitkällisen tarkastelun avulla mätänivätkö näiden ruumiit [eli olivatko he ihmisiä].”(Lévi-Strauss 1973: 384.)

  5. Protestantit Latinalaisessa Amerikassa • Katolisten hegemonia 1940-luvulle saakka • Kolme protestanttisuuden aaltoa: • 1800: ns. vanhat kirkkokunnat • 1800/1900: uskonlähetykset (faith missions) • 1950: helluntailaiset • Räjähdysmäinen kasvu: • Esimerkiksi brasilialaisista • WW II – 99% katolisia, nyt 63% • WW II – 1% protestantteja, nyt 22% • Näistä 2/3 helluntailaisia

  6. Karismaattisen kristillisyyden nousu • 1990-luvulla kolmessa vuodessa avattiin/perustettiin Rio de Janeirossa • 700 helluntailaista kirkkoa • 240 afro-brasilialaista temppeliä (lähinnä umbanda) • 1 roomalais-katolinen seurakunta • Helluntailaisia kirkkoja Brasiliassa • Assembleia de Deus (Assemblies of God) • Brasil para o Cristo (Brazil for Christ) • Deus é Amor (God is Love) • Igreja Universal do Reino de Deus (Universal Church of the Kingdom of God)

  7. Mikä helluntailaisperäisissä liikkeissä viehättää? • Köyhyys, urbanisaatio, sairaudet ja marginalisaatio • Fyysinen ja sielullinen parantaminen – sosiaali- ja terveydellinen apu (eksorsismi), Jumalan sana • Ulos köyhyydestä – menestysteologia • Yhteisöllisyys • R. Andrew Chesnut (2003): • Pneumasentrisyys • ”Uskonnon talous”

  8. Katoliset – Vapautuksen teologia • 60-luvulta lähtien • Paavi Johannes XXIII vaati köyhien ja sorrettujen asettamista etusijalle • Vapautuksen teologian ”isä” GustavoGutiérrez • Teología de la liberación • 1968 Latinalaisamerikkalaisten piispojen kokous Kolumbiassa • 70-luvun lopussa yli 80 000 perusyhteisöä yksin Brasiliassa • Politisoituminen: CamiloTorres (Kolumbia), arkkipiispa Romero (El Salvador) • Inkulturaatio-oppi

  9. Katoliset – Vapautuksen teologia taipuu • Johannes Paavali II:n valinta 1978: muutos mielipiteissä • Maailmalla: • Neuvostoliiton hajoaminen 1991 • Sandinistien häviö Nicaraguassa 1990 • Perussa Juan Luis CiprianiAyacuchon piispaksi (kardinaaliksi v. 2001) • Yhteiskunnallisten/kirkollisten intressien muutos taloudesta, luokasta ja työstä yksilön vapauteen ja (seksuaali)moraaliin • Monet perusyhteisöt hajosivat - suuntaus helluntailaisuuteen

  10. Katoliset - CCR • Katolinen karismaattinen liike (CatholicCharismaticRenewal, CCR) • 1967 ”DuquesneWeekend” – L-A: 70-luvun alussa • Piispat ja papisto vastustivat aluksi (huom! Bergoglio), myöhemmin institutionalisointi • Helluntailaisuus: • Yhtäläisyyksiä: hengen lahjat, uskolla parantaminen • PadreMarcelo Rossi • Eroja: Neitsyt Marian ja paavin merkityksen korostaminen • CCR eteni keskiluokasta ”alaspäin” – helluntailaisilla päinvastainen suunta • Paavi Fransiscuksen merkitys

  11. Kristinusko ja politiikka • Uskonto kiinteästi osana latinalaisamerikkalaisia valtataisteluja • Ei selkeää linjaa siitä, kuka kenenkin puolella • Chesnut: ’The Catholic Church has chosen the poor, but the poor chose the Pentecostals’ • Esim. Brasiliassa tänä päivänä poliittiset puolueet niin katolisilla (CCR) kuin helluntailaisilla (IURD) • Väkivaltaisuuksia myös nykyään: tapaus Nossa Senhora Aparecida • Brasiliassa Evangelical Parliamentary Front pyrkii teokratiaan

  12. Neitsyt Marian merkitys Elina Vuola 2010: Jumalainen nainen. Neitsyt Mariaa etsimässä (Otava) Maria nähty: Negatiivisessa valossa: naisten alisteisuus, hauraus, seksuaalikielteisyys Positiivisena voimavarana: itsekin nainen ja äiti eli ymmärtää; läheinen kuin sisar tai ystävä mutta toisaalta Jumalan äiti, jolla valtaa ja voimaa; välittäjä ihmisten ja (miespuoliseksi ajatellun) Jumalan välillä Mariassa yhdistyvät ihmisyys ja jumaluus – ruumiillisuus merkkinä Myös välittäjä kolonialistisen kristinuskon ja alkuperäiskansojen uskontojen välillä Nuestra Señora de Guadalupe (Meksiko)

  13. Milleniarismi, messianismi ja utopiat • Eivät pelkästään kristinuskon mukanaan tuomaa ainesta • Maya kalenteri, inkojen myytit • Kuitenkin koloniaalisella ajalla ja sen jälkeen huomattavan yleistä • Tupi-Guarani – Maailmanpahuutta (terra sem mal) • Juan Santos Atahuallpa • Baniwa & Sophie Muller (NTM) • Alan ”Damián” García • ’Jumalan sanan’ saapuminen • Haitin maanjäristys 2010

  14. Kristinusko ja sekularisaatio • Onko Latinalainen Amerikka muuttumassa sekulaariksi? • José Casanova (2006): sekularisaation kolme ulottuvuutta • Uskonnollisten uskomusten ja käytänteiden väheneminen • Uskonnon muuttuminen yksilökeskeiseksi • Sekulaarien ja uskonnollisten instituutioiden ja normien erkaneminen toisistaan

  15. Lähteitä Elina Vuola (1991): Vapautuksen teologia Elina Vuola (2010): Jumalainen nainen. Neitsyt Mariaa etsimässä David Stoll (1990): Is Latin America Turning Protestant? Philip Jenkins (2007): The Next Christendom R. Andrew Chesnut (2003): Competetive Spirits José Casanova (2006): Rethinking Secularization

More Related