Maaseudun kehittämisohjelma 2014 – 2020

1. Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 Tilannekatsaus toukokuu 2014

2. Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen ja alueiden käytön osalta MAASEUDUN KEHITTÄMINEN

3. Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla • edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla. • monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista. • lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa.

4. Maaseutuohjelman tavoitteet • Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät. • Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat. • Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat. • Maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat. • Maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu. • Maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään ja arvostuksiin tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia.

5. Ohjelmaan valitut toimenpiteet • Koulutus ja tiedonvälitys • Neuvonta • Investoinnit fyysiseen omaisuuteen • Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen • Palveluiden ja kylien kehittäminen • Ympäristökorvaukset • Luonnonmukainen tuotanto • Luonnonhaittakorvaukset • Eläinten hyvinvointi • Yhteistyö ja innovaatiot • Leader

6. Ohjelman sisältö • Nykytilan analyysi + SWOT • Tarpeet • ohjelman läpäisevinä tavoitteina ympäristö, ilmasto, innovatiivisuus • Strategia • tavoitteet, valitut toimenpiteet, rahoituksen kohdentaminen ja painotukset • Toimenpiteet • Seuranta ja arviointi • Rahoitussuunnitelma • Indikaattorisuunnitelma • Toimeenpanon järjestelyn kuvaukset • Kansallinen maaseutuverkosto • Todennettavuus ja valvottavuus

7. Maaseutuohjelman julkinen* rahoitus Toimenpide milj. euroa Koulutus ja tiedonvälitys 80 Neuvonta 34 Investoinnit fyysiseen omaisuuteen 1 035 - josta kokonaan kansallinen lisärahoitus 656 Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen 402 - josta kokonaan kansallinen lisärahoitus 67 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen 80 Ympäristökorvaukset 1 586 Luonnonmukainen tuotanto 326 Luonnonhaittakorvaukset 3 734 - josta kokonaan kansallinen lisärahoitus 1 924 Eläinten hyvinvointi 458 Yhteistyö ja innovaatiot (sis. EIP) 160 Leader 300 Tekninen apu 70 Yhteensä 8 265 * Lisäksi yksityiset panostukset esim. investointeina ja talkootyönä

8. Ohjelman varat toimenpiteittäin Julkinen rahoitus yhteensä 8 265 miljoonaa euroa * Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta 656 milj. euro ** Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta 67 milj. euroa *** Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta 1 924 milj. euroa

9. Ohjelman varat toimenpiteittäin; osa jaettuna alatoimenpiteisiin Julkinen rahoitus yhteensä 8 265 miljoonaa euroa * Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta 656 milj. euro ** Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta 67 milj. euroa *** Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta 1 924 milj. euroa

10. Neuvonta1/3 Tarpeet • Osaamisenlisääminen • Neuvonnallaedistetäänuseidenohjelmantavoitteidentoteutumista • Kaudella 2007–2013 hyviä kokemuksia erilaisista kansallisista neuvontahankkeista Uutta • Neuvonta on kokonaan uusi toimenpide ohjelmassa Vuoden 2014 aikana • Neuvojien valinta ja alkukoulutus

11. Neuvonta 2/3 • Neuvojien valinta (kilpailutus hankintalain mukaisesti) • Neuvojat hyväksytään koko ohjelmakaudeksi • Lisävalinta tehdään vuosittain • Neuvojat koulutetaan (alku- ja täydennyskoulutus) • Viljelijä valitsee tarvitsemansa neuvonnan aihealueen ja neuvojan Mavin listasta • Korvaus maksetaan neuvojalle • Neuvontaa tarjotaan laajasti • täydentävät ehdot • viherryttämistuki, ympäristökorvaukset, kasvinsuojelu, luomu • ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sopeutuminen • energiasuunnittelu • eläinten hyvinvointi ja terveydenhoito • innovaatiot

12. Neuvontaa rahoitetaan eri lähteistä • Ohjelman kautta EU-osarahoitteisena • Neuvonta uutena toimenpiteenä ohjelmassa • Asiantuntijapalvelun hankkiminen tukikelpoisena kustannuksena yritystuissa • Ohjelman kautta kansallisesti rahoitettuna • Liiketoiminnan suunnittelu maatalousinvestoinneissa • Kokonaan kansallisesti rahoitettuna • Neuvonnan valtionavut • Metsäneuvonta

13. Maaseutuohjelman toimenpiteet, joilla voidaan edistää ympäristöasioita Koulutus ja tiedonvälitys • Ympäristöosaamisen kehittäminen Neuvonta • Neuvontaa myös ympäristöasioista • Ympäristösitoumuksen mukauttaminen Investoinnit • Lannan prosessointi, varastointi • Säätösalaojitus • Kosteikkojen perustaminen • Luonnonlaitumien peruskunnostus Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen • Tuote- ja palvelukehitys, innovaatiot, työmahdollisuudet: esim. lannan tuotteistamisen kehittäminen, ympäristöyrittäjyys Luonnonmukainen tuotanto Ympäristökorvaukset • Ympäristösitoumukset ja -sopimukset Luonnonhaittakorvaukset • Tukikelpoisuus pysyville laitumille Eläinten hyvinvointikorvaukset • Laiduntamisen edistäminen Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen • Esim. yhteisölliset ympäristötoimet, uusiutuva energia, virkistyspalvelut, luontoreitistöt, asuinympäristö, maisemanhoitosuunnitelmat Yhteistyö • Yhteishankkeet, esim. verkostojen luominen, kehittämishankkeet sekä käytäntöön kytkeytyvä tutkimus, innovaatioiden, uusien käytäntöjen tai tekniikoiden käyttöönotto, pilottihankkeet Leader • Paikallisten Leader-ryhmien kautta toteutettavat ympäristöhankkeet

14. Ympäristökorvaukset 1/3 • Keskeinen ympäristötoimenpide maaseutuohjelmassa. • Sisältää toimenpiteitä useimpiin nykytila-analyysissä tunnistettuihin ympäristötarpeisiin. • Aiempaan nähden kohdentamista ja sujuvoittamista. • Laajemmat toimenpidekokonaisuudet, toiminnallisesti samankaltaisten asioiden yhdistäminen, sitoumusmenettelyn vahvistaminen ja sopimusmenettelyn vähentäminen, kiinteät kustannukset, ”paperitoimenpiteitä” jätetty pois • Pääosa toimenpiteistä kohdennettu viljelykasvin, lohkon ominaisuuksien tai lohkon sijainnin. • Talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä, suojavyöhykkeissä ja luonnonhoitopeltonurmissa sekä happamille sulfaattimaille tarkoitetuissa toimenpiteissä on käytössä kohdentamisalueet.

15. Ympäristökorvaukset 2/3 • Ympäristösitoumus koostuu kaikille sitoutuneille pakollisesta ravinteiden tasapainoisen käytön tilakohtaisesta toimenpiteestä • Lisäksi valinnaisia lohkokohtaisia toimenpiteitä, joita toteutetaan ehtojen mukaan ilman erillistä suunnitelmaa. Korvaus on kiinteä ja maksetaan vain toteutusalalle. Talviaikaisen kasvipeitteisyyden korvaus määräytyy suhteutettuna tilan koko alaan. • Korvaus maksetaan vain perustason ylittävistä vaatimuksista. Korvauslaskelmissa on huomioitu, ettei suorien tukien viherryttämistuen vaatimuksista voi maksaa korvausta

16. Ympäristösitoumuksen valinnaiset lohkokohtaiset toimenpiteet Ympäristökorvaukset ja perustason vaatimukset • Geenipankkisäilytyksen toimenpiteet Alkuperäiskasvien viljely Alkuperäiskasvien varmuuskokoelmat Alkuperäisrotujen perimän säilytys Ympäristösopimukset - Vähennetty lannoitus yksivuotisilla puutarhakasveilla - Lietelannan sijoittaminen peltoon - Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen - Valumavesien hallinta - Ympäristönhoitonurmet - Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys - Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla - Peltoluonnon monimuotoisuus - Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu - Kosteikkojen hoito - Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito - Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot - Alkuperäisrotujen kasvattaminen Ravinteiden tasapainoinen käyttö > edellytys lohkokohtaisten toimenpiteiden valinnalle Perustaso: Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytöstä Perustaso: Täydentävät ehdot (=lakisääteiset hoitovaatimukset ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset), maatalousmaan säilyttäminen • Viherryttämistukeen kuuluvista vaatimuksista ei makseta ympäristökorvauksia

17. Ympäristökorvaukset 3/3 • Ympäristösopimukset vastaavat aiemman ohjelmakauden erityistukisopimuksia, mutta korvauksen määrä on kiinteä €/ha. • Sopimukset ovat ympäristösitoumuksesta erillisiä. • ELY-keskuksen harkintamahdollisuutta ohjelman tavoitteita edistävien kohteiden hyväksymisessä on laajennettu. • Myös sopimuksiin on tulossa sähköinen haku • Yhdistyshakijoilta on poistettu toimintaryhmän lausuntovaatimus • Geenipankkisäilytys on uusi toimenpidekokonaisuus, tuensaajana kansallisten geenivaraohjelmien koordinaattorit. • Geenipankkitoimenpiteet eivät ole pinta-alaperusteisia.

18. Ei-tuotannolliset investoinnit • Kosteikkoinvestoinnit • Perinnebiotooppien ja luonnonlaitumien alkuraivaus ja aitaaminen • ELY-keskuksille aiempaa suurempi harkintamahdollisuus kohteen valinnassa. Tavoitteena ottaa käyttöön yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. • Investoinnin jälkeen on tehtävä ympäristökorvauksiin kuuluva viisivuotinen ympäristösopimus alueen hoidosta.

19. Luonnonmukainen tuotanto • Luomu on nyt oma toimenpiteensä, jossa kaksi sitoumustyyppiä: Luonnonmukainen tuotanto ja luonnonmukainen kotieläintuotanto • Sitoumus voidaan rajata koskemaan avomaanvihannesviljelyä. • Luonnonmukaisen kotieläintuotannon sitoumus sisältää kasvinviljelyn. Kotieläintuotannon loppuessa sitoumus muutettava luonnonmukaisen tuotannon sitoumukseksi. • Luomutiloilla on mahdollista sitoutua useimpiin ympäristökorvausten ehtoihin. • Samoista toimista ei kuitenkaan makseta kahta kautta. • Suorien tukien viherryttämistuen vaatimukset eivät koske luomutiloja. • Hallinnoidaan jatkossakin ELY-keskuksessa.

20. Luonnonhaittakorvaukset 1/2 Tarpeet • Epäsuotuisilla alueilla toimivien tilojen toimintakyvyn turvaaminen ja kilpailukyvyn edistäminen • Maatalousalueiden lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen (perinnebiotoopit, luonnonlaitumet ja muut peltojen ulkopuoliset maatalousvaikutteiset kohteet) • Maaseutumaisemanylläpitäminenjaedistäminen Uutta • Uudet yhteiset ilmastoon ja maaperään liittyvät kriteerit raja-arvoineen. • Hienosäädöllä rajataan ulos ne alueet, jotka ovat voittaneet haitan taloudellisin tai investointien kautta. Koko Manner-Suomi epäsuotuista aluetta. • Yksivuotinen, viljelijämääritelmä yhtenäistyy suorien tukien kanssa. • Degressiivisyyseli korvaustaso alenee tietyn rajan jälkeen.

21. Luonnonhaittakorvaukset 2/2 • Edistää maanviljelysmaiseman säilymistä turvaamalla maataloustuotannon jatkumisen epäsuotuisassa ilmastossa. • Tuensaaja on aktiiviviljelijä asetuksen (EU) N:o 1307/2013 (suorat tuet) 9 artiklan mukaisesti • Koostuu osarahoitteisesta osasta ja kansallisesta lisärahoituksesta. • Korvaustasot eriytetty: • Vuoristoalue / ei vuoristoalue • Kasvinviljelytila / kotieläintalous

22. Eläinten hyvinvointikorvaukset TarpeetSuomalaisten tuotantoeläinten ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja hyvinvoinnin edistäminen • Naudat ja siat • Ehtoja muokattu toimeenpanokokemusten perusteella • Terveydenhuolto poistettu komission tulkintojen vuoksi • Uutta lampaiden, vuohien ja siipikarjan ehdot • Nykyinen sitoumusten 5-vuotisuus muuttuu 1-vuotiseksi • Sitoumuksen vuosittainen jatkaminen • Ehtoina tuotantoeläinten pito-olosuhteisiin, virikkeisiin, ulkoiluun ja kivunpoistoon liittyviä ehtoja • Eläinsuojelulainsäädännön uudistaminen käynnissä • Tukijärjestelmä auttaa viljelijää sopeutumaan kiristyviin vaatimuksiin

23. Maatalouden investointituet Tarpeet Tavoitteena parantaa maatalouden rakennetta ja luoda edellytyksiä maatilojen elinkelpoisuuden ja kilpailukyvyn kehittämiselle sekä tuotannon nykyaikaistamiselle. Toimenpide • Tukikohteita voivat olla mm. tuotantorakennusten rakentaminen, laajentaminen ja peruskorjaaminen sekä näihin liittyvien koneiden ja laitteiden hankinta, tuotannossa tarvittavien, uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämpökeskusten ja bioenergialaitosten rakentaminen, lannan käsittelyä, säilytystä ja käyttöä edistävät investoinnit, salaojitus ja säätösalaojitus sekä muut rakennusten arvoa säilyttävät, ympäristön tilaa, eläinten hyvinvointia, työympäristöä ja tuotantohygieniaa edistävät investoinnit. • Ei suuria muutoksia nykyiseen järjestelmään verrattuna. Yksittäisiä muutoksia mm. tukikohteissa, hyväksyttävissä kustannuksissa ja tukitasoissa, tuen enimmäismäärissä sekä tukiehdoissa. • Valintakriteerit ovat jatkuvasti käytössä; taloudellisten vaikutusten ohella huomioidaan mm. investoinnin/rakentamisen muu elinkaariedullisuus, energia- ja ympäristövaikutukset sekä eläinten hyvinvointi. • Tukimuotoina avustus, lainan korkotuki sekä lainatakaus.

24. Maatalouden aloitustuet Tarpeet Aloitustuen tavoitteena on maataloustuotannon jatkuvuuden turvaaminen edistämällä nuorten yrittäjien tilanpidon aloittamista Toimenpide • Tilanpidon aloitustukea voi saada enintään 40-vuotias hakija, joka ryhtyy ensimmäistä kertaa tilanpidosta vastaavaksi maatalousyrittäjäksi • Tukimuotoina avustus, lainan korkotuki ja varainsiirtoverovapaus • Tukiaika voi olla enintään viisi vuotta myös korkotuen osalta • Tukea on haettava ennen tilanpidon aloittamista • Nykyiseen järjestelmään verrattuna muutokset mahdollisia tukitasoissa ja -ehdoissa, yksityiskohdat vielä valmistelussa

25. Maaseudun yritystuet 1/2 Tarpeet • Tavoitteena on monipuolistaa maaseutualueiden elinkeinorakennetta, saada aikaan uutta markkinalähtöistä yritystoimintaa sekä parantaa yritysten liiketoimintaedellytyksiä ja kehittää niiden kilpailukykyä ja uudistumista. Sitä kautta tavoitellaan kannattavaa kasvua, työpaikkoja ja toimeentuloa. • Tuen saajia voivat olla mikroyritykset, pienet yritykset, keskisuuret yritykset mukaan lukien maatilat (”Annex I” -maataloustuotteet). Uutta • Tukea myös elintarvikkeiden jalostukseen (”Non-Annex I”) mikroyrityksille ja pienille yrityksille sekä maatiloille, jolloin sovelletaan valtiontukisääntöjä. Myös maataloustuotteiden myyntikunnostukseen, kun tuotteet markkinoidaan suoraan asiakkaille (suoramyynti) tai toimitetaan paikalliseen vähittäismyyntiin (lyhyet jakeluketjut). • Tavoitteena on vahvistaa paikallistuotantoa hallituksen luomu- ja lähiruokaohjelmien tavoitteiden mukaisesti.

26. Maaseudun yritystuet 2/2 Muu kuin annex I -yritys, pieni ja mikrokokoluokka: • Uuden yrityksen perustaminen. Edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelma, jonka toteutumisen perusteella tuki maksetaan vähintään kahdessa erässä kertakorvauksena. (max 30 000 euroa / yritys) Ei myönnetä hakijalle, joka saa nuoren viljelijän aloitustukea eikä hakijalle, joka saa tukea starttirahajärjestelmän kautta (TEM). ii) Toimivan yrityksen kehittäminen (yritystoiminnan uusiutuminen) Edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelma, jonka toteutumisen perusteella tuki maksetaan. iii) Innovatiiviset kokeilut (asiakas- ja markkinalähtöisyys) Edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelma, jonka toteutumisen perusteella tuki maksetaan. Max 10 000 / yritys /kausi Jäsenmaan määriteltävä maaseutualue, jolla tuki mahdollinen.

27. Maaseudun kehittämishankkeet 1/2 • Hanketyypit: 1) kehittämishanke ja 2) yleishyödyllinen investointi • Paikalliset, alueelliset, alueiden väliset, valtakunnalliset, kansainväliset hankkeet (Leaderin kautta) Koulutus ja tiedonvälitys • Ammatillinen koulutus, maa- ja metsätalousala sekä pk-yrittäjät kohderyhmänä • Voi sisältää yrityksille räätälöityjä osia, tila- ja yritysvierailut • Tiedonvälityshankkeissa demonstraatiot mahdollisia • Valtiontukisäännöt huomioitava, mm. tukitasot • Leader-toimenpiteenä voi olla laajempi sisältö

28. Maaseudun kehittämishankkeet 2/2 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen • Maaseudun palvelumallien kehittäminen ja uudistaminen, kokeilut, pilotoinnit • Kylien kehittämishankkeet, monipuoliset mahdollisuudet • Pieninfrastruktuuri – pienimuotoiset investoinnit mm. tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi, mutta ei laajakaistojen runkoverkkoja • Suunnittelu, toteutus, investoinnit • Julkisen tuen enimmäistaso 100 prosenttia. Jos yrityksiä mukana hankkeessa, tukitaso alhaisempi

29. Yhteistyö 1/2 • Parantaa maaseudun elinkeinojen kilpailukykyä ja uudistumista sekä vauhdittaa biotalouden kehittymistä koko talouden kestävän kehityksen veturiksi. • Toimenpide tukee ohjelman kaikkia prioriteetteja ja kaikkia maaseudun toimialoja. • Tuettavalla hankkeella tulee olla hallinnosta vastaava koordinaatiotaho esim. koulutus- tutkimus- tai neuvontaorganisaatio tai tuottajien organisaatio. Tavoitteina mm. • Parantaa markkinaviestintää, tuotteiden ja palveluiden kehitystä. Rakentaa uusia yhteyksiä maaseudun yrittäjien ja tutkimuksen välille sekä arvoketjussa ja kansainvälisten yhteyksien kehittymistä. Jos hankkeeseen liittyvällä tutkimuksella vähintään 3 kumppania eri maissa, voi hakea HORIZON 2020 -rahoitusta. • Synnyttää uusia klustereita mm. biotalousalalle, tuottajayhteistyön ja lyhyiden markkinaketjujen kehittyminen. Maaseudun uusien palvelutuotteiden kehitys. • Parhaan käytettävissä olevan tiedon tuottaminen ja välittäminen elinkeinotoiminnan ja ympäristötoimenpiteiden tarpeisiin nopeasti ja tehokkaasti. Toteuttaa pilotteja ja demonstraatioita, joiden avulla uusia toimintatapoja voidaan testata ja esitellä. • Synnyttää lisäarvoa tuottavia innovaatioita, tuotteita ja palveluita. Voi valmistella yhteishankkeena mm. innovaatiosuunnitelmaa > innovaatioryhmä.

30. Yhteistyö 2/2EIP ja innovaatioryhmät • Voidaan perustaa erityisiä maaseudun innovaatioryhmiä, jotka toteuttavat maatalouden** tuottavuutta ja kestävyyttä edistävää eurooppalaista innovaatiokumppanuutta (EIP). **maatalous tässä yhteydessä kattaa myös metsätalouden ja niiden tuotteiden jalostuksen. • Ryhmä koostuu tutkimuksen, neuvonnan, asiantuntijoiden, viljelijöiden, metsänomistajien sekä ao. innovaatioon liittyvien markkinatoimijoiden edustajista. Ryhmä toteuttaa alueellaan tai teemansa mukaisesti suunnittelemaansa innovaatioon tähtäävää hanketta enintään 3 vuoden ajan. • Valintaryhmä käsittelee hakemukset hyväksyttävyys- ja valintakriteereiden mukaisesti. Ryhmien valinta käsitellään ohjelman seurantakomiteassa. • Mikäli suunnitelmaan sisältyy investointi, tuen määrittelyt investointitoimenpiteen mukaisesti, mutta tuki korotettu. Uutta • Yhteistyö-toimenpide kattaa kaikki ohjelman tavoitteet • Pilotti- ja demonstraatiohankkeet ja uusien klustereiden tuki • Kansainvälinen yhteistyö EU:n alueella • Tuottajayhteistyön, markkinoinnin jne. kehitys mahdollista • Tutkimusyhteistyö mahdollista, kun kytkeytyy tiiviisti hankkeeseen • Hankkeita saa kytkeä yhteen muiden rahastojen hankkeiden kanssa

31. Leader 1/2 Tarpeet paikallisen kehittämisen vahvistaminen, sosiaalisen pääoman vahvistaminen, paikallisen elinkeinoelämän edistäminen Tavoite vahvistaa ja kehittää alhaalta ylös -periaatteen mukaisesti paikallisia yhteisöjä ja yrityksiä elämänlaadun ja hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä elinkeinojen parantamiseksi • Leader-toimintatavan rahoitus vähintään 5 % maaseuturahaston kehyksestä • Mahdollisuus toteuttaa suoraan prioriteetteja • Mahdollisuus teemahankkeisiin strategisuuden lisäämiseksi - pienten toimijoiden auttamiseksi • Toimintamallien uudistuminen, yhteisöjen ja yritysten tukeminen, kokeilut • Maaseutuväestön koulutuksesta Leader-ryhmillä kasvava vastuu • Uusi Leader-brändi.

32. Leader 2/2 • MMM/valintakomitean ja ulkopuolisen arvioitsijan palaute hakijoille strategialuonnoksista 31.10.2013. • Entistä enemmän panostetaan nuoriin, elinkeinojen kehittämiseen. Myös kansainvälisyys korostuu. • Aluemääritykset ja niiden yhteensovitus alueellisen suunnitelman kanssa, kuntien sitoutuminen, hallituksen kolmikanta jne. • Kalatalouden paikallinen toiminta sovitetaan yhteen. Kaupunkien paikallinen toiminta lähinnä ESR-rahoituksella. • Virallinen haku käynnistyi 25.4.2014, kun ohjelma oli toimitettu komissioon. Haku päättyy 10.6.2014. • MMM:n valintapäätös ryhmistä, sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt Suomen ohjelman.

33. Alueelliset maaseudun kehittämisen strategiat ja suunnitelmat • ELY-keskukset valmisteluvastuussa • Laaja alueellinen valmistelu 2012 ja 2013 • Korostuneesti esillä alueen maaseudun potentiaali ja vahvuudet, mutta myös kehittämistarpeisiin etsitään keinoja. • Kehittyvät yhteistyökuviot • Keskeiset yhteistyön alueet: • Älykäs erikoistuminen alueella, osaaminen • Biotalouden kehitys yli sektorirajojen • Yritysten kehitys ja yritysympäristö • Saavutettavuus, palvelut, osallisuus ja hyvinvointi

34. Uutta alueellisissa ja paikallisissa toimissa kaudelle 2014–2020 • Sähköinen asiointi ja hakuprosessin etenemisen tarkastelu kauden alusta alkaen • Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt • Kertakorvaus, kiinteämääräinen korvaus (lumpsum/flatrate) • Toimenpiteet kattavat laajempia kokonaisuuksia • Innovaatio-, kansainväliset ja muut yhteistyöhankkeet sekä tutkimusyhteistyö oleellisena osana ohjelmaa • Koordinaatio- ja valtakunnalliset hankkeet lisäämässä vaikuttavuutta • Maatalouden investoinnit nykyistä laajemmin ohjelmaan • Täydentävyys muiden rahastojen kanssa alueilla ja valtakunnallisesti maaseudun kehittämiseksi • Tekninen apu jatkuu kuluvan kauden reaalisella tasolla • Maaseutuverkoston työ jatkuu. Yksikkö osana Maaseutuvirastoa Seinäjoella.

35. Ennakkoehdot 1/2 • Jäsenvaltioiden on arvioitava voidaanko ennakkoehtoja soveltaa ohjelmien erityistavoitteisiin ja täyttyvätkö sovellettavat ennakkoehdot • Yleisasetuksen ennakkoehdot: • Hallinnolliset valmiudet syrjinnän torjuntaan, sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen ja vammaisten oikeuksien huomioimiseen • Julkisten hankintojen unionin lainsäädännön tehokas soveltaminen • Valtiontukien unionin lainsäädännön tehokas soveltaminen • Järjestelyt YVA:n ja SYA:n tehokkaaseen soveltamiseen • On olemassa tilastopohja ja tulosindikaattorijärjestelmä ohjelman tehokkuuden ja vaikutusten arviointiin

36. Ennakkoehdot 2/2 • Maaseutuasetuksen ennakkoehdot: • riskien ehkäiseminen ja riskien hallinta: kansalliset ja alueelliset riskiarvioinnit (huomioidaan ilmastonmuutokseen sopeutuminen) • hyvä maatalous- ja ympäristökunto määritellään kansallisessa lainsäädännössä ja täsmennetään ohjelmassa sekä lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin sovellettavat vähimmäisvaatimukset ja muut asiaa koskevat kansalliset toimenpidevaatimukset täsmennetään ohjelmassa • on toteutettu toimia energiatehokkuuden parantamiseksi, veden hinnoittelupolitiikkaan ja kustannuksiin, uusiutuvan energian tuotannon ja jakelun edistämiseksi • on laadittu kansallinen ja alueellinen suunnitelma nopeita internet-liittymiä koskevien unionin tavoitteiden saavuttamiseksi

37. Ennakkoarviointi • Ennakkoarviointiraportti sisältää myös ohjelman laadintaan ja sisältöön kohdistuvan ympäristöarvioinnin, jossa tuodaan esiin ohjelman toteuttamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset.  (Laki ympäristövaikutusten arvioinnista • Arvioinnin tekijä MDI Public Oy 6/2012–2/2014. • Arviointi suosittaa, että: • Maaseudun kehittämisohjelmassa tulee käsitellä sekä maatalouden että maaseudun kehittämisen näkökohtia ottaen huomioon alueelliset erot. • Rahoituksen pääpaino on säilyttävissä toimenpiteissä, mutta ohjelmakauden aikana tulee panostaa myös maaseudun uudistumiseen. • Byrokratian keventämisen tavoite on olennainen osa ohjelman toimeenpanoa ja hallinnointia.

38. Arviointisuunnitelma • Kuvaa, minkälaisia vaikuttavuusarviointeja tehdään ohjelmakauden aikana. • Miten arviointiprosessi on organisoitu • Miten vaikuttavuusindikaattoreihin saadaan aineisto • Miten arvioinnin tulokset jaetaan ja hyödynnetään

39. Maaseutu.fi/maaseutu2020 Muista myös uutiskirje Liiteri