Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi (kl.2011) - harjoitukset pääaineopiskelijoille

1. Kvantitatiivisenaineistonkeruujaanalyysi (kl.2011)-harjoituksetpääaineopiskelijoille Mira Kalalahti Käyttäytymistieteiden laitos Mira.kalalahti@helsinki.fi Teollisuuskatu 23 (PL26) 00014 Helsingin yliopisto

2. Tutkimusidea • Henkilökohtainen kiinnostus, mahdollisuus oppia uutta • Kasvatustieteellisyys (koulutus, oppiminen) • Aiheen merkityksellisyys • Aiheen tutkittavuus • Mitoitus kurssin puitteisiin Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi

3. Teoria • Lyhyesti ja arkikielisesti ilmaistuna teoria voidaan ajatella eräänlaiseksi perspektiiviksi johonkin ilmiöön; tiivistykseksi siitä, miten ko. ilmiö voidaan nähdä. • Tutkimuksessa puhutaan usein teoreettisesta viitekehyksestä, teoriakatsauksesta tai teoriataustasta. Tässä merkityksessä teoriaa käytetään luomaan pohjaa tutkimukselle; osoittamaan tutkimuksen "paikka" muiden tutkimusten joukossa ja suuntaamaan tutkimuksen tekemistä. • Teorian tulisi myös kytkeytyä tutkimusongelmaan, eli teorian ja empirian välillä tulisi olla looginen jatkumo. Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi

4. Tutkimusongelma • Tutkimusongelmassa esitetään mahdollisimman selkeästi ja tarkkarajaisesti mitä tutkimuksessa tutkitaan: millaisiin ongelmiin tai kysymyksiin pyritään löytämään vastauksia. • Pääongelma on usein yleisluonteinen kysymys, joka ilmaisee tutkimuksen punaisen langan. Täsmentäminen ja analysointi tuottaa alaongelmia tai -tutkimuskysymyksiä, joiden selvittäminen antaa edellytykset vastata pääongelmaan. • Tutkimusongelma muotoillaan yleensä kysymysmuotoon. Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi

5. Tutkimusongelma • Auttaa tutkimusprosessin aikana fokuksen pitämisessä • Rajaa mahdolliset tutkimusmenetelmät • Kertoo lukijalle, mitä tarkkaan ottaen tutkitaan Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi

6. Operationalisointi • Usein käyttäytymistieteellisissä tutkimuksissa tarkastellaan abstrakteja käsitteitä (älykkyys, onnellisuus, tasa-arvo). • Tutkijat määrittävät käsitteet eri tavoilla: Käsite tulee määritellä analyyttisesti niin että sitä voidaan mitata. • Tätä kutsutaan operationalisoinniksi, jossa abstraktit käsitteet puretaan auki kyselylomakkeen kysymyksiksi. • Abstrakteista käsitteistä luodut mittarit ymmärretään yleensä kysymys- tai väittämäpatteristoiksi. Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi

7. Likert-asteikollinen muuttuja • Asenteita mitataan usein Rensis Likertin (1932) kehittämällä asteikolla, joka järjestää vastaajat "samanmielisyyden" määrän mukaan. Likert-asteikon vastausvaihtoehdot ovat 'täysin samaa mieltä', 'jokseenkin samaa mieltä', 'jokseenkin eri mieltä', 'täysin erimieltä'. Vastausvaihtoehtoihin voidaan lisätä vaihtoehtoja, jolloin asteikko voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: 'täysin samaa mieltä', 'jokseenkin samaa mieltä', 'ei samaa eikä eri mieltä', 'jokseenkin eri mieltä', 'en osaa sanoa', 'en halua sanoa'. Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi pääaineopiskelijoille

8. Analysointivaiheessa 'en osaa sanoa (eos)' ja 'en halua sanoa' vaihtoehdot voidaan määritellä puuttuvaksi tiedoksi. • Mieti, missä 'en osaa sanoa' -vaihtoehdon paikka on Likert-asteikolla. Jos 'en osaa sanoa' -vaihtoehto on mukana, onko mittaustaso edelleen järjestysasteikko? Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi pääaineopiskelijoille