Nimet säädöksissä

Nimet säädöksissä Säädösseminaari Kotuksessa 29.2.2012 Terhi Ainiala Helsingin yliopisto terhi.ainiala@helsinki.fi

Lähtökohtia • Nimet/nimien kohteet keskeisiä säädöstekstien ymmärrettävyydelle • Nimen kohde on voitava tunnistaa, jotta nimi voidaan ymmärtää. ”Mistä/kenestä puhutaan?” • On valittava sellainen nimi/yksilöintikeino, joka voidaan olettaa tunnistettavaksi • Hypoteesina ajatus siitä, että (monet) nimet eivät säädösteksteihin juuri kuulu • Kuitenkin nimiä esiintyy: mitä, millaisia, missä?

Tutkimuskysymyksiä • Millaisten kohteiden nimiä säädöstekstit sisältävät? • Henkilönnimet, paikannimet, virastojen ja laitosten nimet, lakien ja muiden säädösten nimet jne. • Millaisia nimet ovat: kokonaisia (virallisia) vai lyhenteitä? • Miten näitä nimiä käytetään, missä kohdin tekstejä ne sijaitsevat? • Nimien rajat: mitkä ilmaukset säädösteksteissä määritellään propreiksi? • Iso alkukirjain ei välttämättä nimisyyden tae • Nimi voi alkaa pienelläkin alkukirjaimella

Tutkimusesimerkkejä • Lakien nimet • Virastojen, laitosten ym. nimet • Henkilönnimet ja paikannimet

Lakien nimet • Tyypillisimpiä nimiä laeissa: toisten lakien nimet • Millaisia ne ovat, ja kuinka pitkiä ne voivat olla? • Lakien nimet: vakiintunut ”epävirallinen” nimi ja virallinen nimi • Alkolukkolaki = Laki alkolukolla valvotun ajo-oikeuden kokeilemisesta • Päivähoitolaki = Laki lasten päivähoidosta • Soralaki = Maa-aineslaki • nimet • Millä tavoin lain nimi (”nimike”) lyhenee ja epävirallistuu? • Vakiintuneen nimen läpinäkyvyys?

Virastojen yms. nimet • Lukuisia virastoja, laitoksia, yhdistyksiä yms. mainitaan: • Ajoneuvohallintokeskus, Eduskunnan kirjasto, Elintarviketurvallisuusvirasto, Elintarvikevirasto, Elokuvatarkastamo, Helsingin kauppakorkeakoulu, Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti, Suomen Punainen Risti, Euroopan Unioni, Yhdistyneet Kansakunnat, Yleisradio Oy • Kuinka usein ja miten näihin viitataan? • Nimet toisinaan pienellä alkukirjaimella: • Laki ilmatieteen laitoksesta • Laki kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (1976) • Toisinaan isolla: • Laki Metsäntutkimuslaitoksesta • Laki Kotimaisten kielten keskuksesta (2011) • Horjuntaa: • Laki Kansaneläkelaitoksesta (2004) • Asetus kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta (1991)

Kuluttajavirasto: 12 osumaa • Laki Kuluttajavirastosta • Asetus Kuluttajavirastosta • Laki palvelujen tarjoamisesta • Laki valmismatkaliikkeistä • Asetus valmismatkaliikkeistä • Laki kuluttajaneuvonnasta • Valtioneuvoston asetus työ- ja elinkeinoministeriöstä • Laki rajat ylittävästä kieltomenettelystä • Asetus kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamisesta markkinoinnissa • Rekisterihallintoasetus • Valtion virkaehtosopimus • Kuluttajansuojalaki

Paikannimet • Paikannimiä • Maakuntien nimiä: Ahvenanmaa, Kainuu ym. • Maiden nimiä: Islanti, Norja, Ruotsi, Tanska; pohjoismaat (useimmiten pienellä), Tsekki, Viro, Latvia, Liettua, Unkari, Puola, Slovakia, Slovenia • Kuntien, kylien, luonnonpaikkojen, kansallispuistojen nimiä

Laki Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta 30.12.2004/1430 • Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: • 1 § • Kansallispuiston perustaminen • Länsi-Lapin edustavimman tunturijakson sekä tähän liittyvien, luonnontilaisina ja erämaisina säilyneiden metsä- ja suoalueiden ja niillä esiintyvien eliölajien suojelemiseksi sekä retkeilyä, tutkimusta ja opetusta varten perustetaan luonnonsuojelulain (1096/1996) mukainen Pallas-Yllästunturin kansallispuisto. • 2 § • Sijainti ja rajat • Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon kuuluu noin 102 000 hehtaaria valtion omistamia alueita, jotka sijaitsevat Enontekiön, Kittilän, Muonion ja Kolarin kunnissa. Kansallispuiston rajat on merkitty punaisella viivalla tämän lain liitteenä olevaan karttaan.

3 § • Rauhoitussäännökset • Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon sovelletaan, mitä luonnonsuojelulain 13–15 §:ssä säädetään rauhoituksesta lukuun ottamatta 14 §:n 1 momentin 8 kohtaa. • 4 § • Paikallisten asukkaiden oikeudet • Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on niillä, joiden kotipaikka on metsästyslain (615/1993) 8 §:ssä tarkoitetussa kunnassa, oikeus luonnonsuojelulain rauhoitussäännösten estämättä metsästää kotikunnassaan puiston alueella mainitun lainkohdan perusteella. Metsästys ei kuitenkaan ole sallittua tunturien paljakka-alueilla eikä puiston reittien, palvelurakenteiden eikä Ylläksen ja Pallas-tunturin matkailukeskusten läheisyydessä olevilla alueilla. Metsästykselle sallitut alueet on merkitty rasterilla tämän lain liitteenä olevassa kartassa. • Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, on Kittilän kunnan Raattamanja Rauhalan kylissä vakinaisesti asuvilla henkilöillä oikeus 1 momentin mukaisesti metsästää kansallispuiston siinä osassa, joka kuntajaon muuttamisesta Kittilän ja Muonion kuntien välillä annetulla valtioneuvoston päätöksellä (566/2003) on siirretty Kittilän kunnasta Muonion kuntaan. (2.6.2006/431) • Onkimisesta, pilkkimisestä ja muusta kalastuksesta kansallispuistossa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. Pallasjärvessä, Keimiöjärvessäja Aakenustunturin Pyhäjärvessä ovat myös kalaston hoitoon liittyvät toimenpiteet sallittuja. Kalaston hoidon järjestämisestä määrätään tarkemmin luonnonsuojelulain 19 §:n nojalla laadittavassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Kalastus ei kuitenkaan ole sallittua Pallasjärvessä esiintyvän taimenen kutuvesissä, vesissä, joissa on luontainen purotaimenkanta eikä vesissä, jotka ovat tunturinieriän esiintymisalueita. Kalastukselta kielletyistä alueista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Henkilönnimet • Henkilönnimiä säädösteksteissä ei lainkaan • (säädösten allekirjoittajien nimiä lukuun ottamatta) • Tekstit suunnattu suurelle yleisölle, henkilönnimien käyttö edellyttäisi henkilöiden laajaa tunnettuutta ja pysyvyyttä (mahdotonta) / lakien nopeahkoa muuttamista • Henkilöt säädösteksteissä eivät ”henkilöityjä” • Henkilöt säädösteksteissä viranomaisia yms. (virka-)asemansa ja roolinsa puolesta • Nimikkeitä nimien sijaan • tasavallan presidentti, tasa-arvovaltuutettu

Annettavaa • Nimistöntutkimukselle • Nimen määrittely, nimen ”rajat” • Laitosten ja virastojen läpinäkyvät nimet eivät prototyyppisiä propreja (horjuvuus ison ja pienen alkukirjaimen välillä) • Ymmärrettävyyden tutkimukselle • Nimien ja muiden yksilöivien ilmausten käyttö: ymmärrettävyyttä helpottamassa vai hankaloittamassa?

Kiitos! • Saa mielihyvin toimittaa kommentteja, kysymyksiä, ideanpoikasia myöhemminkin! • terhi.ainiala@helsinki.fi

Nimet säädöksissä