yhteisöllisyyden alkuja ja juuria

1. yhteisöllisyyden alkuja ja juuria Espoon kaupunki vapaa sivistystyö/ yhdyskuntatyö/ kansalaispaikka aluesuunnittelija Merva Mikkola 2.6.2009 Helsinki

2. yhteisöllisyyttä tarjotaan vastaukseksi ………… * ehkäisemään inhimillisiä tragedioita * ehkäisemään yksinäisyyttä * lieventämään modernin elämän kovuutta yhteisöä pidetään suojakilpenä kovan maailman ja yksilön välillä esim. perhe, suku, harrastusryhmä, asuinyhteisö – yhteisöllisyys on lievempi muoto varsinaisista kiinteistä yhteisöistä yhteisöllisyys ei ole vanha termi, se ei ole sama kuin kollektiivisuus, vaan sen alkuperä on pikemminkin anglosaksinen, kuin poliittinen yhteisöllisyyden ainekset ovat jälkimodernin yhteiskunnan rakentamisessa – kaupunkisuunnittelussa, lähiyhteisöjen ja asuinyhteisöjen suunnittelussa – sosiaalityössä, kasvatustyössä yhdyskuntatyössä …..

3. yhteisöllisyys käsitteenä Kaikki siitä puhuvat, mutta mitä se oikeastaan on? Georg von Wright (1916 -2003) vapauttaa meidät määrittelyn taakasta: kun joku käsite on riittävän epämääräinen, luovuttakoon sen määrittelystä, mielikuva, hahmo riittää ja kaikilla meillä on joku käsitys yhteisöllisyydestä – Sosiologia on taas sitä, mistä meillä jokaisella on käsitys ( Erik Allardt 1925 -) Jokainen on oman elämänsä ja arkensa asiantuntija – kokija ja tekijä -

4. akateemikko Erik Allardt antaa lähetyskäskyn viimeisellä laudatur –luennolla opettajamme ”voiteli” meidät sosiologit sanoin: Kun menette sinne maailmaan, katsokaa, mitä voitte tehdä suurperheen, jota ei enää ole, suhteen ? (Oliko koskaan?) Pyöritelkää sitä käsissänne … . Onko yhteisö laajennettu perhe? Perhe hoiti ennen tehtäviä, joita nyt katsotaan yhteisön suuntaan. Nykyinen ydinperhe on kovilla, ulkoiset paineet eivät ole vähäiset, kasvata, osaa, menesty, hoida ja huolehdi – pälkähästä ei pääse, tuleeko yhteisö tilalle? - Perhe on pahin ja paras -

5. asiantuntijuus ja tavallinen ihminen • ” Epäluuloisuus asiantuntijoita kohtaan on yksi demokratian peruspilareita ” • Tavallisen ihmisen täytyy olla se lopullinen instanssi, joka korjaa politiikan spesialistien yksipuolisuuden ja itsekkyyden. Demokratia on uskoa tavalliseen terveeseen järkeen ja kokonaisnäkemykseen. Demokratia kuihtuu silloin, kun ihmiset kadottavat luottamuksen itseensä ja arvostelukykyynsä. • ” Meidän on ymmärrettävä, ettemme tarvitse asiantuntijoita ohjaamaan itseämme. Asiantuntijat tarvitsevat meitä ohjaamaan itseään. Erik Dammankirjassaan Tulevaisuus käsissämme 1981)

6. sanoilla on etymologiansa, alkuperänsä ja juurensa - yhteisökäsitteen taustaa - • yhteisyys, yhteisö tulee sanasta communion – oma tulkintani on ollut, että se tarkoittaisi ehtoollista, yhteistä ateriaa – • näin päästäisiinkin oikotietä asian ytimeen – • jotain yhteistä, jotain konkreettista, käsin tuntuvaa ja siitä nousevaa tunnetta • yhteisellä aterialla tapahtuu ja koetaan • yhteinen ateria on hyvän arjen perusta (martat)

7. yhteisö, josta puhumme koskee aina ihmisiä • yhteisyyttä tavoitellessa tavoitellaan jotain inhimillistä, humaania – • sanotaan, että meillä on yhteisöllisyyden tarpeita, yhteen liittymisen tarpeita – • jo lähtien selviytymisestä, perustarpeiden tyydyttämisestä olemme ” tarvitsevia ” • itsensä toteuttamisen tarpeet lasketaan usein listan viimeiseksi, mutta onko näin?

8. uskonnollinen yhteisö esimerkkinä laestadiolaisesta kodista • suurperhe, rauhanyhdistykset, oma lehti • suviseurat – oma kokemus, Suomessa 100 000 • pakotetut säännöt / omaksutaan tai koetaan pakkopaidaksi • toimii kahteen suuntaan – erotaan, pysytään • Dome Karukosken elokuva – • kadehdimme yhteisöllisyyttä, suurta perhettä • itse sain suuren perheen, jota en kadu, mutta pakenin sääntöjä, ahdistuin, perheessä ei yhtään laestadiolaista, sen sijaan pidetään yhtä – jotain hyvää ja jotain vältettävää, oma valinta • myös naisen kohdalla oma valinta, milloin lapsia – tai ollenkaan lapsia -

9. - yhteen kuuluvuuden tunnetta, välittämisen ilmapiiriä - viihtyvyyttä ja antaa samalla merkitystä elämään myönteinen yhteisöllisyys lähtee paikoista • yhteiset pihat, mahdollisuus katsella, tähyillä maisemaa, seurata vuodenaikoja, istahtaa - • esim. Espoon Leppäviita, on penkkejä, Monikonpuro, joka virtaa alueen halki, kevyen liikenteen väylä • kaikille pihamaata, on penkkejä ja puuportaikkoja seurata vettä ja pääskysten kisailua- • tehdään yhteistyötä viranomaisten kanssa, aiheet ja kohteet ovat loputtomia: esteettömyys, oikea hiekoitus, niitto, kukkien hoito, luistinradat, pallokentät ja rantalaiturit - • tärkeätä on sukupolvien kohtaaminen, ei vain lapsiperheet, kaikille sijaa – päiväkodit, koulut ja palvelutalot yhteistyössä ( Örebro)

10. Arki – yhteiskunnallisen elämän, yhteisöllisen ja poliittisen toiminnan näyttämö Monipolvisen keskustelun ja sanaston traditio, arki fuusioituu yhdeksi horisontiksi gadamerilaisittain kaikille tuttu arki - paikkana, kehyksenä ja rakennelmana • daily life, varddagsliv- la bona vita quotidiana – la vie quotidienne - • Husserl, Habermas, Elämysmaailma, Lifeworld – Heidegger – Mitwelt, Umwelt – Mistä tahansa arkielämän kysymyksestä, jota halutaan ratkoa yhdessä, tulee esityslistoille vietynä myös poliittinen – sosiaalipoliittinen jne. yhteinen asia, bodily politics/olosuhteet, toimeentulo, sukupuoli, kohtelu –arkipäivän sosiaalipolitiikka (A.Heller Everyday Life1981) Pohjoismainen Uusi Arki hanke, Hyvä arki - osuuskunta – kokeilut BYGGA OCH BO, ekologinen ja yhteisöllinen asuminen (Horelli, Cronberg ja Vepsä)

11. Yhdyskuntatyö: osatavoitteet kohti yhdyskuntatyötä • ihmisten välisen vuorovaikutuksen lisääminen (kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen) • ihmisten vaikuttamis-mahdollisuuksien lisääminen (lähidemokratia) • ja asuinympäristön kehittäminen • (yhteissuunnittelu, MRL, Sofy )

12. Yhteiskunnallisen muutostyön periaatteet – Socialt Arbete- en tankeram Harald Swedner 1983 • 1) Empatiaperiaate (Alfred Schutz) • 2) Liittymisperiaate (Alfred Wolff) • 3) Tietoiseksi tekemisen periaate (Paolo Freire) • 4) Kenttä – ja palauteperiaate (Elton Mayo, Kurt Lewin) • 5) Mobilisaatioperiaate (Orlando Fals Borda) • 6) Osallistumisperiaate (T.R.Batten) • 7) Kamppailuperiaate (Saul Alinsky) • 8) Emansipaatioperiaate (Jürgen Habermas)

13. yhteisöllisyys – vuoropuhelua historiamme ja itsemme kanssa - horisontit yhdistyvät - Hans – Georg Gadamer (1900 -2002) sosiologi ja filosofi selittää, että kaikella ymmärtämisellämme on ESIYMMÄRRYS se syntyy ennakkoluuloistamme, ennakkokäsityksistämme NÄIN käymme vuoropuhelua historian ja mielikuviemme välillä: aineksia yhteisöllisyyteen löytyy alkuseurakunnasta, settlementtiliikkeestä, diakoniatyöstä, erilaisista poliittisista ja uskonnollisista liikkeistä ja utopioista, Mahatma Ghandi ja Martin Luther King ovat kansalaisuuden, kansalaisyhteiskunnan ja rauhan liikkeen edelläkävijöitä keinoina kansalaistottemattomuus, väkivallaton vastarinta, – ihmisen tietoisuuden nostaminen - vallasta ja valtarakenteista (Toynbee Hall Lontoossa. Obama teki yhdyskuntatyötä Chicagossa, jossa sijaitsee yksi maailman tunnetuimmista setlementeistä

14. Vapauttava pedagogia - Paolo Freire (1921-1997)kasvatusfilosofi Brasilia - muutoksen menetelmä - vapauttava pedagogia- vapauttava teologia tiedostamiskasvatus CONSCIENTIZAÇĂO tiedostamisen käsiteperhe EMPOWERMENT; DISEMPOWER, ENCOURAGEMENT; SOCIAL ANIMATION, TRANSFORMATION Freire toimi Etelä-Amerikassa alistettujen kansojen lukutaidon kehittämiseksi – totalitaarisia hallituksia vastaan • alkuperäiskansojen lukutaito, oman kielen ja kulttuurin tunnistaminen lähtokohtana – kaksoistrategia - • katolinen kirkko kulki rinnalla ja rinnalle syntyi myös vapauttava teologia, meillä Elina Vuola väitteli aiheesta ( Vuola 1991 Köyhien Jumala) • yhteisöllisyyden rakennustavat lähtevät ihmisoikeuksista, tasa-arvosta, • Kieli on avain omaan tiedostumiseen, oman kulttuurin tunnistaminen ja esille tuominen - kriittinen tieto – tietoa tulee analysoida, Alkuperäiskansojen sortoa vapauttamaan rakentunut liike on siirtänyt oleellisia osia toiminta-ajatuksistaan ja tavoistaan länsimaihin demokratian edistämiseen erilaisissa yhteiskunnissa ja yhteisöissä ( Freire 2005, Sorrettujen pedagogiikka)

15. valtarakenteet, kuri ja hallintajärjestelmät näkyville - genealogia haastaa näkemään - mitä emme aina huomaakaan Michel Foulcault työstää teoksessaan Tarkkailla ja rangaista suom. 2001 valtajärjestelmät näkyviksi – siinä hän tuo tuodaan näkyville valtataistelut näennäisen kunniallisissa ja uskottavissa instituutioissa vapauttavasta retoriikasta huolimatta erilaiset ” kuri –ja kontrollijärjestelmät ovat keskuudessamme – Nykyinen kontrollijärjestelmä on vain hienovaraisempi. Sosiaalitieteen keskeinen tehtävä on nostaa tämän yhteiskunnallisen kurin repressiiviset, ihmisarvoa alentavat ja väestöryhmiä marginalisoivat mekanismit esille - ( Baert 2005 s.165 Contemporary Disciplinary Regime Foucaultin teoksesta (Discipline and Punish 1975)

16. Vastavuoroinen symmetria – kansalaisyhteiskunnan ihannetila Reciprosical Symmetry and Civil Society , Agnes Heller 1990 modernissa yhteiskunnissa • uuden järjestelyn nimi on vastavuoroinen symmetria – kaikilla tasoilla- aina perheistä poliittiseen päätöksentekoon, kulttuurien, kansojen ja maiden suhteisiin: • ”One is Born Equal, but Becomes Unequal ” syrjintä, poissulkevat mekanismit, exclusive politics, disempowering circles • Monarkian ”luonnonlaki” on esimerkki asymmetriasta. Totalitarismi taas esimerkki karismaattisten miehisten johtohahmojen vetovoimasta ja palvelemisesta (Heller 1990 s.148) • monarkian jäänteitä demokratioiden hallinnossa, hallitsemistavoissa hierarkiat, autoritaarisuus, auktoriteettiusko, ” herranpelko” poliittiset eliitit ja hovit uusi käsite,. vapaaehtoinen servituutti, johtajasta tehdään kuningas, vaikka civil servant, palvelija/virkamies ( Crafstman, Sennett 2009)

17. vastavuoroisuus ja vaihto • antropologi Malinowski puhuu velvollisuuksista toinen toisiaan kohtaan: • annetaan jotain toinen toisilleen – • tämä edellyttää jatkuvaa kumppanuutta • ja siihen liittyvät sosiaaliset siteet – • se on palveluiden ja tavaroiden vaihtoa, joka perustuu luottamukseen. • Pitkä vaihdon ketju on tae siitä, että tasapaino saavutetaan ajan saatossa. (Gouldner 1965 s,11)

18. lievä yhteisöllisyys riittää ? – yksilölle tilaa ja vapauttayhteisö on subjektien elämää eikä kukaan ei ole silloin väline tai objekti puhutaan kevyestä yhteisöllisyydestä - nuoret sukkuloivat kevyesti yhteisöstä toiseen - sitoutuminen heikkoa ( Lähteenmaa) Oma kokemus on, että yhteisöllisyyteen naiset antavat tietyn siivun ajastaan ja ottavat osan itselleen ja omilleen (fokusryhmähaastattelut, Kivenlahden kaverikammari 1997) tämä itsesäätely voi olla hyvä ohjenuora - oppia sanomaan ei, säästämään itselleen omaa aikaa ja rauhaa – Oma itse, identiteetti ja yksilöityminen, suojaa yksilöä : yhteisö voi viedä mennessään, yksilö on suojaton itseään vastaan – yhteisö ei voi tiedostua, ei eksistoida, silloin se olisi totalitaarinen ja sillä olisi dominanssi yksilön vapautta vastaan ( Agnes Heller) Carl Jung ja Martin Heidegger alleviivaavat yksilöitymisen tärkeyttä - ” Vain yksilöt eksistoivat, tiedostuvat” Johtopäätös: Yhteisöstä puhuttaessa ei pidä luopua omasta itsestä, subjektiudesta, minästä. Ainoastaan vapaat ihmiset voivat olla toimivia yhteisön jäseniä ja tämä vaatii taas käsityksen omasta minästä ja sen itsearvoisuudesta – I EXIST, I MATTER ympyrä sulkeutuu – yhteisöllisyys onkin yksilöiden yhteistä elämää -

19. yksilö tiedostuu – yhteisöllisyyden edellytykset kollektiivisuus ja yhteisöllisyys sekoittuvat mielikuvissa tai puheissa, mutta ne ovat eri asioita ” Only individuals can indeed choose themselves because they alone,are ”existers” (Heller 1990, s.117) • Hellerin mielestä kollektiivinen tietoisuus on repressiivistä, sillä siinä kollektiivi auktorisoi yksilön omaatuntoa ja vapautta – ” poliittinen” tietoisuus eli tiedostaminen on yksilön prosessi. (ibid s.118)

20. Yksilön tiedostuminen – leikkauspiste yhteisöllisyyteen? yhteisöpuhe - laaja käyttöalue, tarjotaan vastauksena- sulkeeko yhteisöllisyys yksilön? uusyhteisöllisyys? ( yhteisökeskustelu Heikki Lehtosen avaamana v.1990) oma aineisto vuosilta 1996-1998, fokusryhmät, oma kokemus yhdyskuntatyöstä Miten yhteisöllisyys rakentuu? Poliittinen päätös? lopputulema ja seurausta ihmisten yhteisestä toiminnasta? kansalaisuuden suhde? toivoa ihmisyydestä, mielikuvia, elämyksellisyyttä, kokemuksellisuutta paikka, yhteisöllisyyden paikka, abstrakti ja konkreetti – taloja, huoneita, rakenteita ja tunnetta LIEVÄ YHTEISÖLLISYYS – oma tila ja vapaus jää

21. Ihanneyhteisö on mielikuva ja malli • Ihanne kertoo siitä, mitä halutaan, mitä tavoitellaan, mistä on joku käsitys, mielikuva • mennään kohti sitä, joka on ihanne, eikä siitä, mistä aita on matalin. • Ihanneyhteisö hengittää ulos ja sisään • dissensus eli yhteinen hyväksyntä jäsenen olla eri mieltä, koska yhteisö ei perustu kenenkään dominanssiin - tehtäviä ja vastuuta jaetaan - • saa vaikutteita ulkoa ja arvostaa itseään – • konfliktin kestävä - ei hylkää, vaikka se tai sen jäsenet epäonnistuisivat John Rawls 1981Oikeudenmukaisuusteoria

22. dissensus– oikeus olla erimieltä - aidon dialogin haasteita hakemassa ” There is an agreement of the disagreement ” – A PRODUCTIVE DISSONANCE Kaikki samanarvoisia, kaikki erilaisia – erilaisuudesta voimaa - dissensus – perustellusti eri mieltä • the Power to Think and the Desire to Rebel • NO theory, no ready - made system, no book has ever been written, will save the world. I cleave to no system. I am a true seeker”: Mikhail Bakunin 1814 – 1876, anarkismin isä Levinas, P.Williams, J-F Lyotard, Foucault Fanon, Kristeva, Irigaray, The ethics of dissensus calls into question notions of citizenship, rights and democratic community (Ewa Ziarek 2009)

23. Yhteisöllisyyden ainekset eivät rakennu itsestään - Yhteisöt muotoilevat itse tyylinsä ja tapansa ja sisältönsä yhteisöjä ei voi siten ” laittaa ulkopäin” tai määrätä: yhteisöllisyyden rakennusaineksia on kuitenkin hyvä tietoisesti rakentaa toimintakehyksen rakentuminen kansalaisyhteiskunnan perustalle on demokraattinen - Jürgen Habermas puhuu herruudesta vapaasta keskustelusta – Jürgen Habermas (s.1929...) • ihmiskäsitys kontra ihmiskuva (Rauhala) • demokratiakäsitys – käyttäjädemokratia, asukasdemokratia • tavoite – eli päämääräkeskustelu esim. hyvä elämä, hyvä arki • maailman parannuksesta on kyse. • elinolosuhteisiin ja ympäristöön voi vaikuttaa: yhteisöä ajatellessa tarvitaan ajattelun työkaluja, mietintää ja pohtimista – yhteisö on toimintaa, mutta myös abstrakti ajatusrakennelma – ( EDIFICE /Agnes Heller 1990 ) Espoo 29.5.2009 m.m