Auditoinnin vaikutuksista

1. Auditoinninvaikutuksista Laadunvarmistusjärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Helsinki 12.4.2012 Riitta Pyykkö

2. Kokonaisvaikutuksista • Toisinaan vaikea erottaa auditoinnin vaikutuksia muista (esim. uusi yliopistolaki, organisaatiomuutokset, osallistuminen muihin arviointeihin) • Vakiinnuttanut laadunvarmistuksen käytännön toiminnaksi, integroinut sen muuhun toimintaan ja toiminnanohjausjärjestelmään • Ulkoiset arvioinnit nähdään entistä merkittävämpänä toiminnan kehittämisen välineenä • Auditointi ja muu arvioinnit hyödyttävät toisiaan ← kansainvälisen systemaattisen arvioinnin merkitys yhä keskeisempi

3. Laatutyön kehitys: järjestelmätaso • Itsearvioinnit ja koko laatutyö integroitu kiinteämmin johtamiseen ja toiminnanohjaukseen; muutoksia tehty rinnan • Organisaatiouudistukset mahdollisuus toimintatapojen kehittämiseen • Käytäntöjä yhtenäistetty, vastuita määritelty aiempaa tarkemmin • Dokumentoinnin määrää useimmiten vähennetty • Tiedon tarkoituksenmukaisuuteen ja saatavuuteen kiinnitetty huomiota • Kehittämistyössä monet hyödyntäneet benchmarkkausta

4. Laatutyön kehitys: sidosryhmäyhteistyö • Vahvistettu ja monipuolistettu yhteistyötä, tehty vuorovaikutteisemmaksi • ”Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvostot” yms. • Kumppanuusmäärittelyt ja -sopimukset • Neuvottelukuntatoimintaa lisätty ja tuotu lähemmäs käytäntöä, koulutusohjelmatasolle • Alumnitoimintaa vahvistettu ja monipuolistettu

5. Miten laatukulttuurinähdään? • ”Toimintaa läpileikkaava ajattelu” • Laatutyö keinona oman työn ja työyhteisön jatkuvaan ja systemaattiseen parantamiseen • ”virheiden etsimisen sijaan keskitytään kehittämiseen ja oppimiseen” • ”organisaatiokulttuuri, jossa tiedon jakaminen, organisaation oppiminen ja hyvien käytänteiden levittäminen ovat itsestään selvyyksiä” • Edellyttää sekä vahvaa johtajuutta että organisaation sisällä vallitsevaa luottamuksellisuutta ja avointa viestintää • Perustan muodostaa yhteinen ymmärrys siitä, mitä on hyvä laatu

6. Miten kulttuuri on muuttunut? • Strategiat aiempaa tavoitteellisempia; tavoitteiden seuranta vakiintuneempaa • Prosessimainen lähestymistapa auttanut toiminnan kokonaisuuden hahmottamisessa, tehnyt kehittämiskohteiden etsinnästä aktiivista • Eri yksiköiden laatukulttuurin eroavaisuudet vähentyneet: alojen eroavaisuudet otetaan huomioon, mutta yhteisten tavoitteiden ja toimintamallien puitteissa • Toiminnanohjauksen ja laatujärjestelmän läpinäkyvyys lisääntynyt, ohjaukselliset elementit vahvistuneet • Henkilöstön koulutus lisääntynyt

7. Arviointien tulevaisuus • Kehittävä arviointi koetaan edelleen suomalaisia korkeakouluja palvelevaksi • Myös muita arviointeja tarvitaan: itse organisoituja ulkoisia arviointeja, ohjelma-akkreditointeja, KKA:n teema-arviointeja, laatuyksikköarviointeja jne. • Kansallinen ja kansainvälinen benchmarkkaus hyödyllistä • Kakkoskierroksella päädytty edelleen KKA:han: auditointiprosessi tuo jatkuvuutta ja systemaattisuutta, tukee korkeakoulun toimintaa, antaa kehittämisimpulssin • KKA:n ”laatuleima” merkityksellinen korkeakoululle, mutta korkeakoulujen ulkopuolella vielä huonosti tunnettu