220 likes | 337 Views
Eye Tracking the Visual Search of Click-Down Menus. Byrne, Michael D., Anderson, John R., Douglass, Scott, and Matessa, Michael , in Proceedings of CHI99, Addison Wesley, 1999, pp. 402-409. Antti Aaltonen. Silmänliikeseminaari, XX.10.2000. Sisältö. Johdanto 1 kalvo Koeasetelma 5 kalvoa
E N D
Eye Tracking the Visual Search of Click-Down Menus Byrne, Michael D., Anderson, John R., Douglass, Scott, and Matessa, Michael, in Proceedings of CHI99, Addison Wesley, 1999, pp. 402-409 Antti Aaltonen Silmänliikeseminaari, XX.10.2000
Sisältö Johdanto 1 kalvo Koeasetelma 5 kalvoa Laitteisto 1 kalvo Tulokset 6 kalvoa Johtopäätökset 1 kalvo Plussat 1 kalvo Miinukset 2 kalvoa 17 kalvoa
Paperin motivaatio Pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: • Millaista vuorovaikutus on valikoissa? • Kuinka hyvin laskennalliset kognitiiviset mallit ACT-R ja EPIC pystyvät ennustamaan valikkovaihtoehdon valinta-aikaa? Johdanto
EPIC • Paras EPIC-malleista ennustaa, että • 50% silmänliikkeistä tapahtuu ylhäältä alaspäin peräkkäin. • 50% liikkeistä tapahtuu satunnaisesti. • Oikean vaihtoehdon ohi voidaan hypätä, koska oletetaan että käyttäjä näkee monta (1-3) vaihtoehtoa kerrallaan. • Hiiren liike alkaa vasta kuin oikea vaihtoehto on löydetty. Johdanto
ACT-R • Ennustaa, että valikkovaihtoehdon etsinnässä • silmän liikkeet tapahtuvat vain ylös-alas suunnassa • oikean vaihtoehdon yli ei voi hypätä • kaikkia vaihtoehtoja ei käydä lävitse • hiiri seuraa sakkadisia silmänliikkeitä Johdanto
Koeasetelma1 • Replikoi (osin) E. Nielsenin (1991) tekemän kokeen, jossa tutkittiin valikkovaihtoehdon valinta-aikaa. • Eroja: • Pituus 6, 9 tai 12 vaihtoehtoa. • Suuremmat välit vaihtoehdoilla. • Sekä kirjain- että numerovaihtoehtoja. Koeasetelma
Koeasetelma2 Target: 7 Koeasetelma
Koeasetelma2 Target: 7 9 3 7 1 4 2 Koeasetelma
Koeasetelma3 • Henkilö etäisyys 30” monitorista. • Merkin koko 13 pikseliä. • Vaihtoehtojen väli 26 pikseliä. • Vaihtoehtojen väli suurempi kuin Nielsenillä. Koeasetelma
Koeasetelma4 • 36 harjoitustehtävää • 108 tehtävää per koehenkilö • 2 kohdetyyppiä (numero/kirjain) • 2 ”distractor” tyyppiä (numero/kirjain) • 6 valintaa 6 vaihtoehdon valikossa • 9 valintaa 9 vaihtoehdon valikossa • 12 valintaa 12 vaihtoehdon valikossa Koeasetelma
Koeasetelma5 • 11 koehenkilöä • Perustutkinto-opiskelijoita. • Kaikilla normaali näkökyky. • Kaikki käyttäneet valikkoja aikaisemmin. • Motivaattorina rahapalkkio, jonka suuruus riippui suoritusajasta. Koeasetelma
Laitteisto • ISCAN RK726/RK520 • VOG — seuraa sarveiskalvoheijastetta ja pupillin keskustaa. • Päähän kiinnitettävä optiikka. • Polhemuksen magneettinen pään seuranta. • Näytteenottotaajuus 120 Hz . Laitteisto
Tulokset: Valinta-aika Nielsen, 1991 Byrne et al., 1999 Vaihtoehdon sijainti vaikuttaa valinta-aikaan. Tulokset
Tulokset: Fiksaatiot1 • 6 vaihtoehtoa: sijainti ei vaikuta fiksaatioiden määrään. • 9 tai 12 vaihtoehtoa: parhaiten sopiva regressio: 0.2 sijainti + 2.5 fiksaatiota Tulokset
Tulokset: Fiksaatiot2 • Ensimmäinen fiksaatio osuu suurimmalla todennäköisyydellä johonkin kolmesta ensimmäisestä vaihtoehdosta. 6 9 12 Tulokset
Tulokset: Fiksaatiot3 • Haku ennemminkin ylhäältä alaspäin kuin satunnaista. • Kaikkia vaihtoehtoja ei käydä haun edetessä lävitse. • Käyttäjien välillä eroja. Tulokset
Tulokset: Hiiriliikkeet1 • Yleensä enemmän kuin yksi liike per valinta. • Sijainnilla vain vähäinen vaikutus hiiren liikkeiden lukumäärään. • Kasvukerroin 0.03 Tulokset
Tulokset: Hiiriliikkeet2 • Jos valittava vaihtoehto on valikon loppupuolella niin ensimmäinen liike jää yleensä lyhyeksi. • Käyttäjien välillä eroja. Tulokset
Johtopäätökset • Vaikka ACT-R & EPIC sopivatkin Nielsenin dataan niin tarkempi tutkiskelu paljastaa, että kumpikaan niistä ei mallinna vaihtoehdon hakua tarkasti, koska: • 1. fiksaatio osuu lähes aina johonkin kolmesta ensimmäisestä vaihtoehdosta. • Haku tapahtuu (ei tosin pelkästään) ylhäältä alas, mutta harvoin satunnaisesti. • Jotkut valikkovaihtoehdot ohitetaan. • Ohitetut vaihtoehdot löydetään yleensä peruuttamalla. • Haku on ”kohinaista” ylhäältä alaspäin suuntautuvaa vaihtoehdon etsintää. Johtopäätökset
Plussat • Arvioi laskennallisten mallien ”hyvyyttä”. • Tutki myös hiiriliikkeitä valikoissa. • Tarkempi ja rajatumpi koeasetelma kuin Aaltonen et al. (CHI’98). • Tuloksia voi validoida (osittain) Nielsenin tuloksia vasten. Plussat
Miinukset1 • Testiasetelmasta olisi voinut kertoa enemmän & tarkemmin. • Testin kulkua ei kuvattu tarkasti. • Vähän koehenkilöitä – vain 11kpl. • Testitehtäviä vähemmän kuin Nielsenillä (108 vs. 1440 per henkilö) • Ei replikoinut Nielseniä täydellisesti (ts. korvasi 3 vaihtoehdon valikot 12 vaihtoehdon pituisilla valikoilla) Miinukset
Miinukset2 • Tulosten esittäminen pääasiassa graafista — numeroarvoja olisi ollut mukava nähdä. • Vähän viitteitä edellisiin tutkimuksiin. • Hiirifiksaatiota ei määritelty. • Ei mitään fiksaatioiden (katse-/hiiri-) kestoista • Lyttäsi EPIC-mallia (osin) turhaan. • Ei ekologisesti validi — ts. oikeissa ohjelmissa on harvoin yhden merkin/kirjaimen pituisia vaihtoehtoja. Miinukset