RWN – Russian Women as Immigrants in ´Norden´: Finland, Norway, Sweden.

1. MUUTTOLIIKE VENÄJÄLTÄ HYVINVOINNIN JA SUKUPUOLEN NÄKÖKULMASTA (RWN) Aino Saarinen Aleksanteri-insituutti, 26.2.2009 RWN – Russian Women as Immigrants in ´Norden´: Finland, Norway, Sweden. Gender Perspectives on Everyday Life, Social and Cultural Justice and Citizenship and Participation Aino Saarinen; Jana Sverdljuk; Kerstin Hägg

2. RWN • P-mainen Barents 1991 --- 2004 • Tutkijaryhmä monikansallinen (suomalainen, norjalainen/ukrainalainen; ruotsalainen) • Monitieteinen (sosiologia, yhteiskunta-filosofia; politiikan tutkimus • ”Toiseus”? P-mainen hallinto (regiimi)? • ”Naisystävällinen” – myös muuttajanaisille? • ”PRISMAT” • Arkielämä (työ, perhe, kumppanuus) • Sosiaalinen oikeudenmukaisuus (perusturva) ja kulttuurinen kunnioitus (uusi); ihmisoikeudet (uusi) • Kansalaisuus ja osallistuminen (UNDP-GEM: 5 P-maata = 5 kärkimaata)

3. MUUTTO - GLOBAALI MEGATRENDI • EU; Lisääntyminen, moninaistuminen, naisistuminen 1990-lta • Suomi uusi muuttomaa, 3% (Norja 8%, Ruotsi 12%) • 1) humanitaariset muuttajat (valtio); avioliittomuuttajat (kansalaiset); työmuuttajat (talouselämä, ay-liike); 4) muut (mm paluumuuttajat) (valtio) • NL/Venäjältä muuttaneet (lähes 50 000) Suomessa suurin ryhmä (Norjassa 15., Ruotsissa 25.) • Kaikissa näissä maissa naiset enemmistönä venäläisistä; monet muuttavat lasten kanssa • Suomi: 1990-alku: paluumuuttajat; 1990-puoliväli: avioliittomuuttajat; 2000-puoliväli: myös työmuuttajat • Venäjä = muuttomaa: sieltä/sinne/siellä muutetaan; kauttakulku

4. RWN - aineistot • Haastattelut, kaksisuuntaisesti • Muuttajahaastattelut: 1) yksittäinen, 2) ryhmissä, 3) asiantuntijoina (67) • Natiivit: 1) hallinto; 2) kansalaisyhteiskunta (21) • Tilastot • Normatiivinen aineisto: lainsäädäntö, poliittiset ohjelmat • Kansalaisuus-, ulkomaalaislait; kotouttamis- ja yhdenvertaisuuslait (integraation puolesta, syrjintää vastaan); EU – dynamiikka • Hallitusohjelmat; erityisohjelmat; toteutumisen arviointi

5. Pohjoismainen malli, ”naisystävällisyys” • Naismuuton kasvaessa samanaikainen keskustelu P-maista ”naisten paratiisina” (EU-jäsenyysäänestykset) • Onko ”paratiisi” - ”läheltä”, samankaltaisesta mallista tuleville naisille? Kokemukset ”toiseudesta”? • Toteutuvatko muuttajien tavoitteet – vakaus ja hyvinvointi, no lasten näkökulmasta • Makrojaksotus (vrt. Venäjä): Suomessa lama, työttömyyden kasvu naismuuton kasvaessa (no itäisillä + pohjoisilla alueilla), hyvinvointivaltion rapautuminen? Norjassa työvoimapula; hyvinvointivaltion ”sopeutuminen” (globalisaatio) • Vastaanottaja: 1990-l työttömyysasteesta 2000-l työllisyysasteeseen • Universaalien sos oikeuksien purkaminen; vai: naistyövoimaa (hoiva) p-maisen mallin säilyttämiseen? Pm keskustelu 2000-lla..

6. Taloudelliset oikeudet; marginalisoituminen • P-maissa ven-mmn tilanne moniaineksinen, ristiriitainen; marginalisoituminen (no. Suomi) • Koulutettuja, ammatillisesti kokeneita, työmotivoituneita, kuin ”me”; harvoilla koulutusta ja ammatti-kokemusta vastaavaa työtä; työsuhteiden lyhyys, katkoisuus, osittaisuus, kausittaisuus, siirtyily työstä toiseen (prekariaatti?) • Ajallis-paikallinen tekijä: perifeerisille, taantuville alueille lamakautena • Kotouttamislaki (1999); jättää syrjään avioliittomuuttajat; vrt. pm hallinto: kahden perheenelättäjän malli – ristiriita jatkuu; Arajärven selvitys 2009…

7. Vertailu • N-liitto: n-asema työmarkkinoilla vakiintunut; äiti-työntekijä-sopimus • 2/3 m-ansioista; kaksois-kolmoistaakka (mies = ”perheenelättäjä”, ei kotityövelvoitteita) • Venäjä 1990-lla: talouden regressio (-50% BKT-sta); työttömyys; köyhyyden naisistuminen; millainen eri kausina*? • Pysyikö äiti-työntekijä-sopimus ”voimassa”? * Jaksotus: Cook: non-negotiated lib; contested lib; negotiating lib within the elite

8. Sosiaaliset oikeudet; henkilöllinen riippuvuus • Heikko tal asema – ongelma: perusturva on mutta pm sosiaalietuudet ansiosidonnaisia • Ulkomaalaislaki: avioliittomuuttajat (enemmistö) – kumppanin vastattava elinkustannuksista; ei omia tuloja, ei vastaavia sosiaalietuuksia = henkilöllinen riippuvuus; ristiriidassa pm hallinnon kanssa • Toinen erityisryhmä: varttuneet muuttajat (paluumuuttajat): tänne Venäjältä saatu työeläke minimaalinen (50-55v eläkeikä); täällä ei työuraa – ei työeläkettä; 65 v vanhuuseläke, tietyin ehdoin • TOISAALTA: osa pm-mallia: tuki yksinhuoltajille; ”enemmän sosialismia”; ”valtio suojelee äiteinä” • Muista: sos tulonsiirtojen lasku, yh-aseman heikkeneminen 1990-lta

9. Vertailu • N-liitto: ”valtiopaternalismi” – sos.dem + kons-korporatiivinen; turvaverkot • Venäjä: liberalismi - hyvinvointipalvelut rapautuneet; sosiaaliset etuudet rapautuneet köyhyyden naisistuminen; köyhien joukossa no yksinhuoltaja-naisia? • Muutto ”lasten tulevaisuuden vuoksi” • Muista: liberalisoinnin eri vaiheet (Cook) • Nyt: uusi vaihe? Valtion paluu? Ja/tai: hyvinvointikulujen yksityisen maksukyvyn kasvu?

10. Kulttuuriset oikeudet; ”toiseus” • Uusi ainesosa kulttuurisesti ”homogeenisessa” pm-hallinnossa • Yhdenvertaisuuslaki (2005); silti syrjintä yleistä (EU) • ”He” – kulttuuriset valtastrategiat: a) ulossulkeminen = erilaisuus; b) vähättely = alempiarvoisuus - halventaminen; ”ryssittely” • Avioliittomuuttajien suuri määrä, liikkuva prostituutio - ”huorittelu”; ”kunnialliset ja työtä tekevät naiset ” vs. ”itätytöt” • Häirintä työelämässä, kouluissa, yksityisessä piirissä; koskee jopa tyttöjä ja vanhuksia! • Johtaa osaltaan taloudelliseen marginalisoitumiseen ja edelleen sosiaalis-henkilölliseen riippuvuuteen

11. VERTAILU • Nl-Venäjä: kulttuurinen moninaisuus; venäläinen ”ylemmyys”? • Eteläisiin etnis-uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat tulijat: kokemuksia syrjinnästä (terrorismi-tekijä) • ”Epäkriittisen solidaarisuuden” ongelma: muuttajien homofobia ja rasismi (vrt. tilanne NL-Venäjällä)

12. Ihmisoikeudet; ”lusiminen” • Uusi ja tärkeä osa pm-hallintoa; pm paikka globaalissa yhteisöissä; YK:n ihmisoikeuksien toimeenpano; humanitaarinen muutto • Ulkomaalaislaki; Kotouttamislaki; Yhdenvertaisuuslaki, kaikki tärkeitä • Erityisryhmä: avioliittomuuttajat; haavoittuvaisia; oleskelulupa sidoksissa parisuhteeseen ”marginaali- ja puolikansalaisuuden” välimaastossa (4 v); yksi muoto henkilöllistä riippuvuutta; ”Linnoitus-Eurooppa” • Lähisuhdeväkivalta; ”lusittava” kunnes pysyvä, omakohtainen oleskelulupa • Vähän tietoa oikeuksista; vähän palveluja (pohjoisessa); oikeusvaltion oltava aktiivinen haavoittuvaisten ryhmien suojelussa -”vahvat venäläisnaiset” – vrt. Pmaat aktiivisesti toimeenpanemassa YK:n anti-vv ohjelmia 1990-l • Suomi: ei vv-mainintaa Ulkomaalaislaissa; toisin: Ruotsi ja Norja

13. Vertailu • NL-Venäjä: ratifioineet YK:n ao päätökset, sopimukset; deklaratiivista politiikkaa? • Lainsäädäntöä ei reformoitu riittävästi; lähisuhde-vv ei yleisen syytteen alainen; vain ”karkea hakkaaminen” käynnistää prosessin • 15000 naista kuolee vuosittain; väestötasolla 20 x pm tasoon verrattuna • Seksuaalinen (työ)häirintä --- naiskuvan seksuaalistuminen (”kauniit sääret”) • 1990-lta autonomisia kriisikeskuksia, 1990-l-puolivälistä lähtien myös julkisia yksiköitä; vähän turvakoteja, kaukana normeista • ihmisoikeus– ja oikeusvaltiokysymykset NL-Venäjällä yleensä

14. Poliittiset oikeudet;valta - avainkysymys? • UNDP-GEM: 5 P-maata = 5 kärkimaata • MIPEX-indeksi 2007: P-maat ”mallimaita”; muodolliset – tosiasialliset oikeudet? • Vaalilaki: valtiollinen äänioikeus+vaalikelpoisuus = täyskansalaisuus (5 v); 2. mm nyt eduskunnassa? • Kunnallinen äo+vk: 2 v – parhain Mipex osa-alue Suomessa; 2000-lla: 15-20% mm-sta äänestänyt • Helsinki = metropoli, mm-keskittymä; mm (+taustaista) 1/85 valtuutettua (1,2%); lautakunnat 6-7 (2%); mm-väestöä lähes 10% • ”Muuttokuja” ja sen ”portit”; poliittinen kansalaisuus esiin viimeksi, jos lainkaan, hallitusohjelmissa ja erityisohjelmissa ohjelmissa • Valta/vaikutusvalta; edustuksellinen/osallistuva; perusjako modernissa demokratiassa; ohjelmissa ei puhetta vallasta, vain vaikutusvallasta, osallistumisesta, kuulemisesta

15. Osallistuminen • Valtiollinen valta tärkeää valtiokeskeisessä pm-hallinnossa; ”vieraantuminen” äänioikeuden odotuksen myötä • Missä ven mmn omaa toimintaa? • Sporadisia aloitteita taloudellisen kansalaisuuden vahvistamiseksi, työsyrjinnän vähentämiseksi; sosiaalisen kansalaisuuden vahvistamiseksi ”osallistuvaa ”oikeusneuvontaa” lisäämällä • Vaikeinta: toimia kulttuurista halventamista vastaan (prostituutio-leima) • Yksityiset verkostot; ”oveni aina avoin” väkivallasta kärsiville • Omia järjestöjä etelässä, ei niinkään pohjoisella maaseudulla • Transkulttuurinen vuorovaikutus; ystävyysseurat, ruokakurssit, ”martat”

16. Vertailu • N-liitto: puoluevaltio; naisten pseudoinkluusio (1/3) (kiintiöt) • Venäjä: johdettu demokratia; duuma: naisia n 10%; hallitustaso: pari naista nyt rekrytoitu vailla edustuksellista valtuutusta (strategisista elimistä) • Politiikka Venäjällä ”miehistä”, ”likaista”, ”rahakasta” – ei sovi ”naiselliselle naiselle” • P-maissa: ei kuitenkaan vastakohtaa naiseuden ja vallan välille • Itse-ekskluusiota? sosiaalisen ja kulttuurisen leimaamisen sisäistäminen vs. ”belonging”

17. Kolmoishaaste ”naisystävälliselle” pm-hallinnolle? • Taloudellis-sosiaaliset oikeudet • Kulttuuriset oikeudet • Poliittiset oikeudet: kansalaisvalmiudet – integroitava kotouttamisen ensi askeliin; osuutta vallasta määrätietoisesti lisättävä ”yli” pelkän kuulemisen • LISÄKSI • Ihmisoikeudet: Ulkomaalaislain uusiminen; väkivaltakysymys • Avioliittomuuttajien integroiminen • KESKUSTELUA?

18. KIRJALLISUUTTA • Stephen Castles & Alastair Davidson: Citizenship and Migration: Globalisation and the Politcis of Belonging. Palgrave 2000 • Kappale 3: Immigration, Minority Formation and Racialization, 54-83) • Nancy Fraser: Justice Interruptus: Critical Reflections on the Post-socialist Condition. Routledge 1997 • Osa 3/7: Multiculturalism, Antiesssentialism, and Radical Democracy, 173-188) • MIPEX – Migration Integration Policy Index. British Council & Migration Policy Group. Brussels 2007 • Johdanto; Suomi, Norja, Ruotsi • Aino Saarinen: Kolmoishaaste. Maahan-muuttajanaiset ja poliittinen kansalaisuus. Naistutkimus-Kvinnoforskning 1/2009, 6-19

19. KIRJALLISUUTTA… • Minna Latvala: Puolison armoilla. Työttömyysturvan tarveharkinta. Topsos – Sosiaalivakuutuksen ammatillinen lisensiaatintutkimus. Sosiaalipolitiikan laitos, Turun yliopisto 2007. • Pentti Arajärvi: Maahanmuuttajiern työllistyminen ja kannaustinloukut. Sisäasiainministeriön julkaisuja 2/2009. • Tuomas Martikainen & Marja Tiilikainen (toim.): Maahanmuuttajanaiset: Kotoutuminen, perhe ja työ. Väestön-tutkimuslaitoksen julkaisusarja D 46/2007. • Maija Jäppinen, Johanna Hurtig & Maritta Törrönen (toim.I: Arjen polkuja ja kohtaamisia. Venäläistaustaiset maahanmuuttajat ja palvelujärjestelmä Kaakkois-Suomessa. Helsingin yliopisto, Palmenia 2007.