Dementoituva ikääntynyt

1. Dementoituva ikääntynyt

2. Dementia • tila, jossa henkilön useat älylliset toiminnat ja aivotoiminnat ovat heikentyneet rajoittaen hänen sosiaalista selviytymistään • dementiaa voivat aiheuttaa monet keskushermoston sairaudet, puutostilat, myrkytykset tai lääkkeet • Voi taustastaan riippuen olla ohimenevä, etenevä tai jälkitila

3. Oireet • Muistihäiriö • ominaista vaikeus oppia uusia asioita tai palauttaa mieleen aiemmin opittua • Muut oireet • puheen sisällön köyhtyminen (afasia) • pukeutuminen ja motoristen liikesarjojen suorittaminen (apraksia) • nähdyn merkityksen käsittäminen (agnosia) on vaikeutunut

4. Kyky suunnitella päivittäisiä toimintoja heikentyy • Kyky jäsentää kokonaisuuksia ja ymmärtää vertauskuvallisia ilmauksia on heikentynyt • Etenkin vaikeampaan dementiaan liittyy usein erilaisia käytöshäiriöitä

5. Yleisimmät syyt etenevään tai pysyvään dementiaan • Alzheimerin tauti (osuus keskivaikeista ja vaikeista dementioista on 65–75 %) • Aivoverenkierron häiriöistä johtuva (vaskulaarinen) dementia (20–30 %) • Lewyn kappaletauti (5–10 %). • Aivovammat • Taustalla voi olla myös erilaisia harvinaisia keskushermoston sairauksia; • otsa- ja ohimolohkoon paikallistuva frontotemporaalinen dementia • Pickin tauti • Creutzfeldt–Jakobin tauti • Huntingtonin tauti

6. Dementia numeroina • Dementian esiintyvyys lisääntyy iän mukana. • Suomessa 6,7 % yli 65-vuotiaista sairastaa vähintään keskivaikeaa dementiaa. • Esiintyvyys dementiatyypeittäin • Alzheimerin taudin esiintyvyys yli 65-vuotiailla on 3,6 % • vaskulaarisen dementian 2,7 %. • Esiintyvyys ikäluokittain • Dementian esiintyvyys on 30–64-vuotiailla 0,26 %, • 65–74-vuotiailla 4,2 % • 75–84-vuotiailla 10,7 % • yli 85-vuotiailla 35 %

7. Keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyys Suomessa nykytila ja trendi

8. Diagnosointi • Dementiaan viittaavien oireiden ilmetessä on syytä aina kääntyä lääkärin puoleen oireiden taustan selvittämiseksi

9. Dementia oireiden taustalla voi olla • hoitamaton keskushermoston sairaus • aivo-selkäydinnestekierron häiriöt • Parkinsonin tauti • Aivokasvaimet • Keskushermoston tulehdukset (esimerkiksi borrelioosi, kuppa) • aineenvaihdunnan häiriö (esimerkiksi kilpirauhasen sairaudet) • vitamiinien puutostila (esimerkiksi B12-vitamiinin puutos) • myrkytys • liiallinen lääkkeen käyttö

10. Pseudodementia • Etenkin iäkkäillä henkilöillä vakava depressio voi aiheuttaa dementiaa muistuttavan tilan (pseudodementia), joka usein korjaantuu asianmukaisella masennuslääkityksellä

11. Muistihäiriöitä pahentavia tekijöitä (1) • Sopimaton lääkitys, mm. rauhoittavat lääkkeet • Nautintoaineiden runsas käyttö, erityisesti alkoholi • Hoitamaton infektio • Uni-valverytmin häiriö • Aineenvaihdunnan häiriö • Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen häiriöt • Munuaisten ja lisämunuaisten häiriöt • Maksan ja munuaisten toimintahäiriöt

12. Muistihäiriöitä pahentavia tekijöitä (2) • Hypoglykemia ja hyponatremia • Hapenpuute, sydänperäiset syyt ja krooniset keuhkosairaudet • Matala verenpaine • Ahdistus, depressio, jotkut psyykkiset sairaudet • Yksinäisyys • Liialliset tai liian vähäiset virikkeet • Ravitsemusongelmat

13. Tutkimukset • Huolellinen anamneesi, myös omaiselta • Toimintakyvyn ja kognitiivisen kyvyn heikentymisen sekä käyttäytymismuutosten alku • Neurologinen status • Aivojen kuvantamistutkimus (magneettikuvaus tai tietokonekartoitus)

14. Dementian vaikeusaste • Lievä dementia • Ei pysty enää monimutkaisiin älyllisiä kykyjä vaativiin tehtäviin • Pystyy asumaan kotona • Tarvitsee säännöllistä päivittäistä tukea

15. Keskivaikea dementia • Useimpien muistamista vaativien tehtävien suorittaminen ilman apu ei onnistu • Pystyy asumaan kotona ainoastaan päivittäisen avun ja valvonnan turvin

16. Vaikea dementia • Ei kykene yksinkertaistenkaan päättelyä tai muistamista vaativien tehtävien suorittamiseen ilman apua • On laitoshoidon tarpeessa • Joudutaan auttamaan jatkuvasti päivittäistoiminnoissa • Tarvitsee jatkuvaa valvontaa

17. Alzheimerin tauti • Alzheimerin tauti on hitaasti etenevä aivoja rappeuttava sairaus • Aivojen muistijärjestelmään liittyvät hermosolut ja aivoalueet vaurioituvat. • Nämä hermosolut tarvitsevat toiminnassaan asetyylikoliini välittäjäainetta. • Yksi varhaisimpia tautiin liittyviä muutoksia on asetyylikoliinin määrän huomattava väheneminen tärkeissä hermoverkoissa.

18. Etenee yleensä tasaisesti tiettyjen vaiheiden kautta • Uuden oppiminen vaikeutuu, muistivaikeudet lisääntyvät • Lähimuisti heikkenee ja erityisesti tiettyyn aikaan ja paikkaan liittyvien tapahtumien muistamisessa on häiriötä.

19. Kielelliset vaikeudet • Sanojen hakeminen, kiertoilmaukset • Hahmotusvaikeudet • Keskittymiskyvyttömyys • Aloitteellisuuden puute • Masentuneisuus • Epäluuloisuus • Käytösoireet

20. Tyypilliset käytösoireet • Apatia • Depressio • Ahdistuneisuus • Agitaatiokohtaukset (ahdistuneisuus johon liittyy voimakas liikkeiden levottomuus ) • Unihäiriöt • Vaeltelu • Keräily • Epäasiallinen seksuaalinen käyttäytyminen • Suuruusharhat

21. Vaskulaarinen dementia • Vaskulaarinen dementia (VaD) on yleiskäsite ryhmälle erilaisia dementoivia aivoverenkiertosairauksia, jotka näkyvät aivojen kuvantamistutkimuksissa. • Oirekuvaltaan ja etenemistavaltaan erilainen kuin Alzheimerin tauti.

22. Muisti toimii paremmin • Potilaalla on häiriöitä enemmän suunnitelmallisuudessa, päätöksenteossa, sekä päättely- ja arvostelukyvyssä. • Sairauden alku on usein helposti määritettävissä ja sairaus etenee usein, mutta ei aina portaittaisesti. • Pahenemisvaiheiden välillä saattaa olla pitkiä ajanjaksoja, jolloin sairaus ei etene. • Potilaan oma sairaudentunto säilyy pitkään.

23. Lewyn kappale -tauti • Alkaa keskimääri 60 -65 vuotiaana • Älyllisen toiminnan heikentymistä • alkuvaiheessa voi olla lievää • Oireet tulevat esiin vain väsyneenä • Oivaltamiskyky ja huumorintaju säilyvät pitkään

24. Tyypillisiä oireita: • Jäykkyys ja hitaus • Lepovapina • Oireiden nopea vaihteleminen • Näköharhat • Kaatumiset: heikentynyt kävelykyky ja tasapaino sekä taudille tyypillinen matala verenpaine • Tajuttomuuskohtaukset • Käytöshäiriöt: aggressiivisuus voi ilmetä kiroiluna, huutamisena ja lyömisenä

25. Frontotemporaalinen dementia • Alkamisikä hyvin alhainen - yleensä 45–65 ikävuoden välillä • Kesto vaihtelee 2- 20 vuoden välillä. Keskimäärin 8 vuotta • Iso osa on periytyviä • Usein hankalia käyttäytymismuutoksia: • Toiminta pidäkkeetöntä ja estotonta • Epäsopivaa käyttäytymistä, maanisuutta, holtittomuutta esim. raha-asioissa • Motivaation puute ja aloitekyvyttömyys • Apatia, johon ei kuitenkaan yleensä liity surullisia tai ahdistavia ajatuksia • Alkuvaiheessa muisti hyvä, mutta sanojen hakeminen vaikeutuu ja lopulta puheen tuottaminen loppuu

26. Hoitotyön auttamismenetelmät dementoituneen hoidossa • Valitaan joustavasti tarpeen mukaan • Tuetaan säilyneitä voimavaroja ja kiinnitetään huomio onnistumisiin • Tuetaan kuntouttavalla työotteella nopean laitostumisen ehkäisemiseksi • http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/5527/stadia-1176132198-2.pdf?sequence=1

27. Tarjotaan yksi pieni ruoka-annos kerrallaan, aloitetaan vaikka mielijälkiruoalla. • Tarjoillaan ruokaa ensin jatkuvasti ruokaa kyselevälle. Ruokailujen välillä toistuvaan ruoan kyselyyn tarjotaan mehua, vettä tai pientä välipalaa. • Tarjotaan sosemaista ruokaa nielemisvaikeuksista kärsiville. Muistetaan ruoan miellyttävä ulkonäkö. • Huolehditaan päivittäisestä suun ja hampaiden hygieniasta ja säännöllisistä hammaslääkärillä käynneistä. • Mahdollinen aliravitsemus hoidetaan tarvittaessa esimerkiksi kliinisillä ravintovalmisteilla.

28. Liikkuminen ja turvallisuus • Huolehditaan liikunnasta aiempien liikuntatottumusten mukaisesti omatoimisuutta tukien. • Huolehditaan päivittäisestä liikkumisesta, voimistelusta, tasapainoharjoittelusta ja kävelykoulusta. • Tehdään nivelten liikeharjoituksia. • Huolehditaan, ettei lähdetä väsyneenä liikkumaan. • Yksiväriset lattiat, ei mielellään mattoja, hyvä valaistus, yövalot, tarvittaessa lukittavat ovet ja turvaportit hahmotushäiriöiden ja heikentyneen tasapainon vuoksi.

29. Tarkastetaan lääkkeiden sivuvaikutukset ja yhteisvaikutukset liikuntakykyyn. • Hankitaan mahdolliset apuvälineet. • Kaiteet ja tuet helpottavat istahtamista, nousemista ja laskeutumista. Huomioidaan liikerajoitukset ja virheasennot. • Asianmukaiset silmälasit ja kuulolaitteet heikentyneen kuulo- ja näköaistin vuoksi.

30. Erittäminen • Tuetaan omatoimisuuteen ja käyttämään jäljellä olevia voimavaroja. • Hienotunteinen auttaminen tukee aikuista identiteettiä. • Tarvittaessa ohjataan säännöllisesti WC:hen sairaudesta johtuvan virtsankarkailun vuoksi. Rauhattomuus voi olla merkki inkontinenssista. • Värikäs WC-ovi ja -istuin auttavat löytämään WC:hen ja hahmottamaan istuimen. • Selvitetään inkontinenssin mahdolliset muut syyt, esimerkiksi virtsatieinfektio, diureettien käyttö ja annosteluajankohta. • Ulosteenpidätyskyvyttömyys lisääntyy myös yleensä taudin keskivaikeassa vaiheessa. • Pidätyskyvyttömyydestä ei pidä torua, sillä se lisää ahdistusta ja masennusta.

31. Viestiminen ja orientaatio • Tuetaan sosiaalisten kontaktien säilyttämisessä. • Ryhmässä keskustelun vaikeutuessa pyritään järjestämään häiriöttömiä kahdenkeskisiä keskustelumahdollisuuksia. • Orientaatiota tuetaan kalenterin ja selkeän päivärytmin avulla. Muistin tukena käytetään muistilappuja. • Ympäristö pidetään mahdollisimman tuttuna ja muuttumattomana. Tavarat pidetään samoilla paikoilla.

32. Mielipidettä kysyttäessä tarjotaan selkeät vaihtoehdot, esimerkiksi "tummaa vai vaaleaa leipää?". • Käytetään tuttuja sanoja ja ilmaisuja (etunimi) sekä puhutaan selkeästi, lyhyesti ja aina yksi asia kerrallaan. Puhutaan normaalilla äänellä ja kuin aikuiselle. • Käytetään kuvia ja näytetään konkreettisia esineitä viestimisen tueksi. • Käytetään paljon sanatonta viestintää ja kehon kieltä. Sanallisen ja sanattoman viestinnän tulee olla yhdenmukaista. • Lapsena puhuttu äidinkieli pysyy pisimpään muistissa ja rauhoittaa.

33. Vuorovaikutus ja kohtaaminen • https://wiki.metropolia.fi/download/attachments/44961136/Koulutusmateriaali.pdf?version=1&modificationDate=1333009484000Hoitajan ja muistisairaan ihmisen välisen vuorovaikutuksen tukeminen • http://theseus17-kk.lib.helsinki.fi/bitstream/handle/10024/44556/rasanen_riitta_vehniainen_katja.pdf?sequence=1 • https://www.youtube.com/watch?v=CrZXz10FcVMGladys Wilson and Naomi Feil

34. Peseytyminen ja pukeutuminen • Tuetaan omia voimavaroja selkeällä ohjauksella. • Avustavan henkilön myönteinen asenne ja rauhallisuus sekä tutut toimintatavat auttavat pesu- ja pukeutumistilanteissa. • Hahmottamishäiriöt ja pelokkuus aiheuttavat passiivisuutta ja kieltäytymistä hoitotilanteista. • Kannustus ja kiittäminen parantavat yhteistyöhalukkuutta. • Tottumusten mukaiset peseytymisolosuhteet ja vaatetus lisäävät turvallisuuden tunnetta. • Annetaan mahdollisuus valita pesu- ja pukeutumistilanteessa selkeistä vaihtoehdoista. • Asetetaan vaatteet puettavassa järjestyksessä valmiiksi esimerkiksi sängyn päälle. Annetaan hienotunteista konkreettista apua tarvittaessa.

35. Lepo • Unen tarve on yksilöllinen. Uni- ja valverytmin häiriöt kuuluvat taudinkuvaan. • Kiireettömyys, viesti välittämisestä ja kädestä pitäminen voivat korvata unilääkkeen. • Unilääkkeiden käyttöä pitää harkita tarkkaan. • Tutut ja rauhoittavat rituaalit, kuten rauhallinen musiikki, iltarukous, lukeminen tai lasi lämmintä maitoa ja voileipä saattavat auttaa unettomuuteen. • Selvä ero päivän ja yön valaistuksessa tukee vuorokausirytmin säilyttämistä.

36. Ohjaus • Ohjaus kohdennetaan sairauden alkuvaiheessa ensisijaisesti sairastuneelle. • Annetaan tietoa ja tukea myös omaishoitajalle sairaudesta, mahdollisista käytösoireista ja lääkityksestä. • Tuetaan muistia ylläpitävää toimintaa, monipuolista aivojen käyttöä ja terveellisiä elämäntapoja. • Kiinnitetään huomiota riskitekijöiden hallintaan. • Etsitään yksilölliset selviytymismallit päivittäisissä toiminnoissa.

37. Turvataan kotihoidon jatkuvuus, sairastuneen ja omaisen jaksaminen. • Kotipalvelu, kotisairaanhoito, yöpartiokäynnit tarvittaessa, fysikaalinen kuntoutus, sosiaalipalvelut (ateriapalvelu) • Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta ja ystäväpalvelu • Päivätoiminta • Järjestetään päiväsairaala- tai yöhoito sekä kuntouttavia lyhytaikaishoitoja dementiayksikössä tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Omaiselle taataan huoleton loma-aika. • Dementoituneen ja hänen omaisensa mielekäs arki kotona -opas kotona hoitamiseen http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/5527/stadia-1176132198-2.pdf?sequence=1

38. Apuvälineet ja hoitotarvikkeet, turvajärjestelmät (esimerkiksi kulunvalvonta, turvaliesi, muistiturvatarra). • Sosiaalinen tuki • Hoitotuet, omaishoidon tuki • Korvattavat lääkkeet • Kuljetustuki. • Asuntojen varustamis-, korjaus- ja muutostyöt. • Yhteystiedot, mihin ottaa yhteys ongelmatilanteissa. • Tuetaan omaista myös sairastuneen siirtyessä pysyvään laitoshoitoon, kun kotihoito ei enää onnistu.

39. Tiedotetaan paikallisen Alzheimer- tai dementiayhdistyksen toiminnasta, esimerkiksi omaisryhmistä. Alzheimer-keskusliitto on dementiapotilaiden ja omaisten etujärjestö, jolla on paikallisyhdistyksiä ja dementianeuvojia. • Tiedotusmateriaali • Sopeutumisvalmennuskurssit, omaisten ensitietokurssit, virkistysleirit ym. • http://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/201404090101742_v0.shtml

40. Lääkehoito • Lääkitystä käytetään yleensä sairauden kaikissa vaiheissa. • Varhain aloitettu lääkitys voi vähentää oireita yli vuoden ajaksi. • Lievittää käytösoireita ja siirtää niiden ilmaantumista.

41. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=amhhttp://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=amh

43. Videoita http://vetamix.net/node/6821 http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/pitkat_jaahyvaiset_45188.html#media=45193