1 / 32

Ellinghamin diagrammit

Prosessi- ja ympristtekniikan osastoEetu-Pekka Heikkinen, 2011. Tavoite. Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellingham-diagrammeja. Prosessi- ja ympristtekniikan osastoEetu-Pekka Heikkinen, 2011. Tasapainopiirrokset. Tasapaino- eli stabiilisuuspiirroksetKuvaavat graaf

neena
Download Presentation

Ellinghamin diagrammit

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


    1. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011 Ellinghamin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2011 Teema 1 - Luento 2

    2. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellingham-diagrammeja

    3. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011 Tasapainopiirrokset Tasapaino- eli stabiilisuuspiirrokset Kuvaavat graafisesti eri faasien keskinäisiä stabiilisuuksia olosuhteiden funktiona Koostumus-lämpötila-piirrokset ”Tasapaino- tai faasipiirrokset” Potentiaali-potentiaali-piirrokset E-pH-piirrokset (Pourbaix) Vapaaenergiapiirrokset (Ellingham) Vallitsevuusaluekaaviot (Kellogg)

    4. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011 Kellogg- ja Ellingham-diagrammien vertailua Ellingham Useiden eri metallien muodostamia yhdisteitä Vain yhdenlaisia yhdisteitä samassa tarkastelussa Kellogg Vain yhden metallin muodostamia yhdisteitä (yleensä) Erilaisia yhdisteitä samassa tarkastelussa

    5. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011 Mikä on Ellinghamin diagrammi? (Yleensä) Puhtaille yhdisteille laadittu kuvaaja, jossa yhdisteiden ?Gf:t on esitetty lämpötilan funktiona Vain yhden tyyppisten yhdisteiden tarkastelu kerrallaan Esim. oksidit, nitridit, karbidit, sulfidit, jne. y-akselina on potentiaalisuure (RTlnai) ? Happi-, rikki- ym. potentiaalipiirrokset

    6. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011 Vapaaenergiapiirrokset (Ellingham-diagrammit)

    7. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011 Vapaaenergiapiirroksen laatiminen oksideille Kirjoitetaan yhdisteiden muodostumis-reaktiot yhtä happimoolia kohden m Me + O2 (g) = n Mem/nO2/n Haetaan reaktioille ?G0R:n arvot Piirretään muodostumisreaktioiden Gibbsin energiat lämpötilan funktiona Puhtaille aineille ?G0R = R?T?lnpO2 Ei-puhtaille aineille on huomioitava ykkösestä poikkeavat aktiivisuuden arvot Kuvaajassa alin reaktio on spontaanein ja sitä vastaava yhdiste stabiilein

    8. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011 Vapaaenergiapiirroksen laatiminen oksideille Oksidien stabiilisuuksia vertailtaessa on niiden muodostumisreaktiot kirjoitettava samaa happimäärää kohden Sama pätee myös muita yhdisteitä tarkasteltaessa

    9. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011 Mitä Ellinghamin diagrammista voidaan lukea? Yhdisteiden stabiilisuuksien vertailu eri lämpötiloissa Kaasufaasin tasapainokoostumukset alkuaineen ja sen muodostaman yhdisteen ollessa tasapainossa tietyssä lämpötilassa Yhdisteiden muodostumisreaktioiden ?H, ?S ja ?G Tarvittaessa voidaan laatia kuvaajia myös ei-puhtaille aineille

    10. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011

    11. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011

    12. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011 Apuasteikot Apuasteikkojen laatimisesta löytyy aineistoa kurssin www-sivulta Luennolla keskitytään siihen, miten apuasteikkoja luetaan

    13. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011 Tasapainohapenpaine Hapen osapaine, jolla metalli ja sen muodostama oksidi ovat tasapainossa keskenään Jos hapen osapaine systeemissä on suurempi kuin tasapainohapenpaine ? Metalli pyrkii hapettumaan (kuluu happea) Jos hapen osapaine systeemissä on pienempi kuin tasapainohapenpaine ? Oksidi pyrkii pelkistymään (vapautuu happea)

    14. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011 Apuasteikot

    15. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011 Apuasteikot

    16. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011

    17. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011 Termodynaamisten suureiden lukeminen kuvaajasta Kuvaajissa on esitetty muodostumis-Gibbsin energiat lämpötilan funktiona Ts. G = f(T) Määritelmän mukaan G = H - T?S Suoran yhtälö, jossa: H on vakiotermi ja -S on kulmakerroin Kuvaajasta voidaan lukea likiarvot muodostumisentropialle ja -entalpialle HUOM! Taustalla oletus, että H:n ja S:n arvot eivät riipu lämpötilasta (Ei ole täysin oikein!)

    18. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011 Yhdisteen muodostumisreaktion entalpianmuutos Yhdisteen muodostumisentalpia on ko. yhdistettä kuvaavan suoran vakiotermi Ellinghamin diagrammissa Ts. G = f(T) :n saama arvo, kun T = 0 K ?Gf = ?Hf - T? ?Sf = ?Hf - 0? ?Sf = ?Hf Jos ?Hf < 0, reaktio on eksoterminen eli lämpöä vapauttava Jos ?Hf > 0, reaktio on endoterminen eli lämpöä sitova

    19. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011 Olomuodon muutokset vapaaenergiapiirroksissa Yleisesti: Skaasu > Ssula > Skiinteä Lähtöaineen sulaessa tai höyrystyessä Lähtöaineiden entropia kasvaa Reaktioentropia (SR = STuotteet - SLähtöaineet) pienenee Vapaaenergiakäyrän kulmakerroin (= -SR) kasvaa Tuotteen (yhdiste) sulaessa tai höyrystyessä Tuotteiden entropia kasvaa Reaktioentropia kasvaa Vapaaenergiakäyrän kulmakerroin pienenee

    20. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011 Olomuodon muutokset vapaaenergiapiirroksissa Metallin sulaminen ? kulmakerroin suurenee Metallin höyrystyminen ? kulmakerroin suurenee Yhdisteen sulaminen ? kulmakerroin pienenee Yhdisteen höyrystyminen ? kulmakerroin pienenee

    21. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011

    22. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011 Aktiivisuuksien huomiointi vapaaenergiapiirroksissa Ellinghamin diagrammi voidaan laatia myös tapauksissa, joissa tarkasteltavat alkuaineet tai yhdisteet eivät ole puhtaita (a < 1) Ykkösestä poikkeavat aktiivisuudet huomioidaan y-akselina olevan RTlnpO2 -termin lausekkeessa

    23. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011 Aktiivisuuksien huomiointi vapaaenergiapiirroksissa Alkuaineen aktiivisuus laskee ? Vapaaenergiakäyrä nousee ? Yhdiste epästabiilimpi Yhdisteen aktiivisuus laskee ? Vapaaenergiakäyrä laskee ? Yhdiste stabiilimpi

    24. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011 Vapaaenergiapiirrokset muille kuin oksidisille yhdisteille Luennolla on käytetty esimerkkinä oksidien vapaaenergiapiirrosta, koska se on metallurgiassa selkeästi yleisimmin käytetty Vastaavia piirroksia voidaan laatia myös muille yhdisteille kuten sulfideille, sulfaateille, karbideilla, karbonaateille, nitrideille, nitraateille, klorideille, fluorideille, jne.

    25. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011 Tasapainorikinpaine = Rikin osapaine, jolla metalli ja sen sulfidit ovat keskenään tasapainossa Sulfidien syntyreaktiot kirjoitettava aina samaa rikkimäärää kohden Apuasteikot kuvaavat Rikin osapainetta (pS2) kaasussa (fokuspiste S) Kaasun pH2/pH2S-suhdetta (fokuspiste H) Sulfidit

    26. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011

    27. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011 Karbidien syntyreaktiot kirjoitettava aina samaa hiilimäärää kohden Apuasteikot kuvaavat Hiilen aktiivisuutta (aC) kaasussa (fokuspiste C) Kaasun (pCO)2/pCO2-suhdetta (fokuspiste ?) Kaasun pCH4/(pH2)2-suhdetta (fokuspiste CH4) Karbidit

    28. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011

    29. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011 Kloridien syntyreaktiot kirjoitettava aina samaa kloorimäärää kohden Kloridit

    30. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011 Nitridien syntyreaktiot kirjoitettava aina samaa typpimäärää kohden Apuasteikot kuvaavat Typen osapainetta (pN2) kaasussa (fokuspiste A) Kaasun (pNH3)2/(pH2)3-suhdetta (fokuspiste N) Nitridit

    31. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011

    32. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011 Teema 1 / Kotitehtävä 2 Deadline: 26.9.2011

    33. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, 2011 Teema 1 / Kotitehtävä 2 Deadline: 26.9.2011

More Related