Poliittisten puolueiden muuttuminen

1. Poliittisten puolueiden muuttuminen Heikki Patomäki NIGD, Network Institute for Global Democratisation

2. Puolueiden alkuperä ja muuttuminen • Useimmat nykyiset puolueet peräisin yli 100 vuoden takaa • Massaliike  yhdistys  puolue  eduskuntaan ja mahdollisesti hallitukseen • Aiemmin: sisäkkäisten kehien malli • johto – ammattitoimitsijat – aktivistit – jäsenet – äänestäjät • Sisäkkäisten kehien mallin on kuitenkin purkautunut jo pitkän aikaa

3. Demokratian jälkeinen puolue? • Colin Crouch: ”post-demokratia puolue” • aktiivinen jäsenkunta vähenee ja sen merkitys pienenee • maatalouden ja teollisuustyöläisten määrän laskun takia äänestäjäkunta on keskimäärin keskiluokkaistunut (individualistiset konsumeristit) • puolueen johto suuntautuu median välityksellä suoraan äänestäjäkuntaan (mielipidetiedustelut, mediakampanjat etc) • puolueen ytimestä tulee politiikan ammattilaisia, joille ”politiikka” on vain yksi mahdollinen uravalinta • julkisen tuen lisäksi myös yksityinen raha tulee yhä tärkeämmäksi  alttius lobbaukselle

4. Demokratian jälkeinen puolue, osa 2 • Colin Crouch: ”post-demokratia puolue” • puolueen johto ja ammattilaiset verkottuvat poikkikansallisen liikkeenjohtoluokan kanssa  näkemykset yhdenmukaiseksi yksityisen pääoman näkemysten kanssa • yliopistollinen koulutus  hiljaiset episteemiset siirtymät (esim. taloustiede) • aikahorisontti on lyhentynyt ja ohjelmallisuus vähentynyt • vaaleissa on kyse yhä useammin paljolti vain siitä, kuka valitaan hoitamaan yhteisiä asioita (”hyvä tyyppi”) • lisäksi ”globalisaation” mekanismit ja ehdollistamiset

5. Demokratian jälkeinen puolue, osa 3 • lisäksi ”globalisaation” valtamekanismit ja ehdollistamiset • demokraattinen tili- ja vastuuvelvollisuus ei enää toteudu: hallitukset ovat käytännössä vastuussa mm. toisille hallituksille, kansainvälisille järjestöille ja poikkikansallisille sijoittajille • lait ja säädökset valmistellaan käytännössä erilaisissa poikkikansallisissa verkostoissa • ”yhteisten asioiden hoitaminen” typistyy suurelta osin vain annetun uusliberalistisen globalisaatio-ohjelman toimeenpanemiseksi

6. Kapitalistinen maailmantalous • Kapitalismia on aina luonnehtinut tendenssi kohti universalisaatiota ja hyödykkeistämistä • yksityinen omistusoikeus – kapitalistinen ihmiskäsitys • Elämme kapitalistisen maailmantalouden (toistaiseksi?) korkeinta vaihetta • Emansipatorisen politiikan ehto kaikkialla: maailmanpolitiikan re-konstruktio ja maailmantalouden uudelleen säätely • Globaalit hallintajärjestelmät mielekkäitä jos: • ne samalla myös lisäävät moniarvoisuutta ja eri toimijoiden autonomiaa • avaavat tiloja ja paikkoja demokraattiselle maailmanpolitiikalle

7. ”Kansainvälisen” ja kapitalismin jälkeen…? Emansipatorinen maailmanpoliittinen projekti: • globaali turvallisuusyhteisö • turvallistamisen purkaminen • rauhanomaisten muutosten mahdollisuus • institutionaaliset mekanismit  demokratisaatio • globaalin hallinnan demokratisaatio • legitimaatio -- oikeudenmukaisuus • tehokkuus ja järkiperäisyys • globaalidemokraattinen uudelleen säätely • osallistavan autonomian lisääminen • säätely- ja tulonjakomekanismien luominen ja hyödykkeistymisen purkaminen • myös järkiperäisen maailmantalouden ja globaalin turvallisuusyhteisön edellytys • emansipaatio voi seuraavassa tilanteessa edellyttää demokraattista ja moniarvoista (markkina?)sosialismia

8. Uusia globaaleja poliittisia puolueita? • Uudet liikkeet, globaali kansalaisyhteiskunta: • uusia poliittisuuden muotoja ja vaikuttamisen tiloja • Ei enää yhden asian liikkeitä vaan asialista on laajentunut  uusi ohjelmallisuus ja globaalit reformit • Toistuuko modernin teollisuusyhteiskunnan kehitys globaalissa mittakaavassa? • H.G.Wells: The Open Conspiracy (1928/1933) • maailmanlaajuinen liike, rakentaa maailmanvaltion • ei keskitetty organisaatio, vaan massaliike syvällisessä merkityksessä • ”multitude” (vrt. Hardt & Negri) • myöskään ”maailmanvaltio” ei ole välttämättä valtio nykyisessä suvereenien valtioiden mielessä; se voi koostua pikemminkin globaaleista funktionaalisista hallintajärjestelmistä eri alueilla • Globaalissa kansalaisyhteiskunnassa vallitsee tällä hetkellä suuri epäluulo koko puolueideaa kohtaa • mutta kehitys voi kuitenkin olla menossa tähän suuntaan nopeastikin