190 likes | 412 Views
hitsausteknisen koulutuksen muuttuminen vuosikymmenten aikana. Tuula Lepistö Saija Martinmäki. Työn kuvaus. Tarkoituksena oli selvittää hitsauskoulutuksen kehittymistä vuosikymmenten aikana.
E N D
hitsausteknisen koulutuksen muuttuminen vuosikymmenten aikana Tuula Lepistö Saija Martinmäki
Työn kuvaus • Tarkoituksena oli selvittää hitsauskoulutuksen kehittymistä vuosikymmenten aikana. • Perehdyttiin erilaisiin koulutusmahdollisuuksiin Suomessa ja yritysten vaatimuksiin hitsarien suhteen. • Mietittiin myös seikkoja, joiden avulla hitsausalan kiinnostavuutta voitaisiin kehittää.
Hitsauksen tulo Suomeen • Hitsauksen tuloa Suomeen joudutti Venäjän ja Japanin välinen sota vuonna 1904 • Tiettävästi ensimmäinen hitsaaja Suomessa oli Albert Nyman • Ruotsista korkeapainehappea teräspulloissa • Hitsausta käytettiin aluksi varsinkin korjaustöissä • Kaasuhitsaus yleiseen käyttöön Suomessa vasta vuonna 1915 • Hitsaus-sana käyttöön vuonna 1925, aiemmin puhuttiin uuttamisesta
Hitsaustekniikoiden kehitys maailmalla ja Suomessa • Nykyaikaisen hitsaustekniikan historia alkaa 1800-luvun loppupuolelta • Ennen pajahitsausta • Vastushitsaus ensimmäinen hitsausprosessi, jossa käytettiin hyväksi sähköä • Vuonna 1885 patentti hiilikaarihitsaukselle • Merkittävä saavutus päällystetty hitsauspuikko • Kaasulla hitsattiin ensimmäistä kertaa 1900-luvun alussa
Vuonna 1930 sai amerikkalainen tutkijaryhmä patentin jauhekaarihitsaukselle • Yhdysvalloissa kehitettiin TIG-hitsaus, MIG/MAG-hitsaus sekä täytelankahitsaus • Kuonahitsaus ja kitkahitsaus keksittiin Venäjällä 1950-luvulla • Hitsausrobotit tulivat käyttöön 1970-luvulla • Täysin uusia hitsausprosesseja ei ole keksitty pitkään aikaan • Ensimmäinen hitsausmenetelmä Suomessa puikkohitsaus
Hitsauksen opetuksen alkuvaiheet Suomessa • Hitsaajien koulutuksen aloitti AGA vuonna 1919 • Ensimmäiselle kurssille ilmoittautui 11 oppilasta ja tämän kurssin pantua opetustoimen alulle oli 1920-luvulla koulutusmäärä noin 80 hitsaria vuodessa • Vuonna 1921 aloitettiin valmistuvien insinöörien hitsausopetus AGA:n toimesta Tekniska Läroverket:ssä Helsingissä
AGA:n hitsauskoulussa järjestettiin hitsauskurssi jo valmistuneille insinööreille sekä eri teollisuuslaitosten konepajojen päälliköille vuonna 1923 • Pian alettiin järjestää myös erikoiskursseja • Myös ESAB on kouluttanut hitsareita, mutta varsinainen koulutus on lopetettu vuosia sitten
Nykypäivän hitsauskoulutus • Hitsariksi voi valmistua joko ammattikoulusta, aikuiskoulutuskeskuksesta tai työpaikan kouluttamana • Hitsareille järjestetään pakollisia tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutuksia • Suojavarusteet kehittyneet • Hitsarin on pystyttävä todentamaan ammattitaitonsa • Pätevyyskoe
Ammattikoulu • Valmistuu tuotantotekniikan mekaanikkoja • Voivat viimeisenä vuotenaan erikoistua joko hitsaukseen tai levytöihin • Koulutusohjelman muuttaminen ei tapahdu hetkessä • Yrityksiltä tulevia toiveita ei pystytä ammattikoulussa kovin helposti toteuttamaan • Ammattikoulussa hyvien oppilaiden määrä on laskenut vuosi vuodelta ja valmistumisprosentti on pienentynyt
Aikuiskoulutus • Koulutustaustaltaan hitsauskoulutukseen hakeutuvat henkilöt korkeammin koulutettuja kuin ennen • Ikähaitari aikuiskoulutuksessa on suuri, 18 - 64 vuotta • Aikuiskoulutukseen hakeudutaan työvoimatoimiston kautta ja myös yritykset ostavat opetuspalveluita kouluttaakseen omaa henkilöstöään • Aikuiskoulutuksen painopisteet eivät ole viimevuosina muuttuneet
Ammattikorkeakoulu ja yliopisto • Parikymmentä vuotta sitten teknillisissä oppilaitoksissa ei voinut erikoistua hitsaustekniikkaan • Suomessa hitsausinsinöörien pätevöityskoulutus aloitettiin vuonna 1989 • Henkilöstön korkeatasoinen kouluttaminen on tärkeä lenkki mm. yrityksen laadun varmistamisessa • Hitsausalalla toimivien henkilöiden pätevyyskoulutus on yhtenäistetty Euroopassa EWF:n toimesta • Vuonna 1991 valmistuivat ensimmäiset hitsausteknikot Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta
Työpaikat • Hitsarin pätevyysvaatimusten suhteen on olemassa erilaisia käytäntöjä yritysten välillä • Työvoimapulaa ei haastateltujen yritysten näkökulmasta ole • Alussa helpompia hitsaustöitä, joiden avulla kartoitetaan hitsarin osaaminen • Oppisopimustoimintaa jonkin verran • Yleensä nuoret halukkaita oppimaan automatiikkatehtäviä, vanhemmat jämähtäneet entisiin työtapoihin • Ongelmia työpiirustustenlukutaidossa
Oppisopimuskoulutus • Yleinen käytäntö hitsauspuolella myös se, että hakeudutaan oppisopimuskoulutukseen ammattikoulun jälkeen • Oppisopimuksen osapuolina koulunsa päättänyt opiskelija ja työntekijää tarvitseva yritys • Koulutus kestää yleensä noin vuoden ja siinä harjaannutaan suorittamaan yrityksen tarvitsemia hitsaustekniikoita • Raahen oppisopimustoimisto sijaitsee ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen alaisuudessa
Kehittäminen • Mainetta huonontanut opettajien, opinto-ohjaajien ja vanhempienkin nuorille antama negatiivinen tai vanhentunut kuva metallialasta Julkisuuskuvan parantaminen Tiedotuksen parantaminen
Ammattikoulun valmistumisprosentti metallipuolelta on 35% Työelämäyhteyksien kehittäminen • Edelleen paljon kehittämistä hitsauksen automatisoinnin puolella • Tuotannon rakenne poikkeaa kilpailijoista • Hyvät työttömyyskorvaukset houkuttelevat jäämään mieluummin kotiin kuin hakemaan töitä tai hankkimaan koulutusta
Perus- ja pätevöityskoulutuksen ohella hitsausalalla tarvitaan maassamme entistä enemmän täydennyskoulutusta • Hitsarien ohella koulutusta tarvitsevat myös työnjohtajat ja merkittävä osa alan opettajakunnasta • Vuonna 2007 toimintansa aloittanut yritys IW-training laajenee tänä keväänä kattamaan koko maata • Suomen ensimmäinen yksityinen ”hitsauskoulu”
Yhteenveto • Hitsaustekniikat eivät ole juurikaan muuttuneet vuosien varrella, eikä kokonaan uusia tekniikoita olla keksitty pitkään aikaan Koulutuksessakaan ei ole tapahtunut suuria muutoksia • Kehitystä on tapahtunut lähinnä menetelmien parantamisessa, hitsauslisäaineissa ja suojavarustelussa