Millaista ”käännettä” historiateoriassa nyt haudotaan?

1. Millaista ”käännettä” historiateoriassa nyt haudotaan? Historiateorian kysymyksiä Luento 10 Kl. 2014 Matti Peltonen Helsingin yliopisto

2. Kaksi uutta kirjaa esillä…. • Philosophy of History After Hayde White. Ed. Robert Doran (Bloomsbury 2013) (ilm. tammikuun 6, 2013); • Presence: Philosophy, History, and Theory for the Twenty-First Century. Ed. Ranjan Ghosh & Ethan Kleinberg (Cornell University Press, 2013) (ilm. marrask. 12, 2013)

3. Uusi ”käänne” tekeillä 2000-luvun alussa? Ehdokkaita ovat: • Practice Turn (käytännöllinen käänne), luopuminen diskurssien ylivallasta. • Spatial Turn (tilallinen käänne), vähän vaisumpi ehdotus tilan (space) tärkeydestä yhteiskunnassa. • Presence Turn (läsnäolon käänne), ”merkityksellistämisen” ylivaltaa vastaan.

4. Miksi ”tekstianalogia” oli uskottava (ainakin Amerikassa)? • Hayden Whiten konteksti Kylmän Sodan vaiheessa, jossa politiikan ja talouden tutkimus oli tahrinut kätensä; uutta tiedettä peliin! (Harry Harootunian); • Valistuksen ja tieteen epäonnistuminen (myös kontinentaali filosofia) erit. Natsi-Saksan valossa) (Gabrielle Spiegel); • Historian ja totuuden etnistäminen multikulttuurisessa yhteiskunnassa (valkoisen miehen tarina on vielä yhtä hyvä kuin muidenkin!)

5. (Menneisyyden) läsnäoloon havahtuminen 2000-luvun alussa • teemanumero History and Theory-lehdessä 2006; • Hans Ulrich Gumbrecht: Production of Presence: What Meaning Cannot Convey (2004); - lähtökohdat: Martin Heidegger, Jacques Derrida (siis vanhat tutut naamat!) - näkymättömissä toistaiseksi tässä keskustelussa Paul de Manin avaus 1996 tekstin ”materiaalisuudesta” (liittyykö edes?)

6. Kirjallisuudentutkimuksen materiaalisuus keskustelu myös merkityksellistämistä vastaan/ohitse. • Taustalla Paul de Manin postuumi esseekokoelma Aesthetic Ideology (1996), jossa käytti käsitettä ”materiality”. • way of seing, ”as the poets do it”; • ”the materiality of the letter”; • ”the materiality of actual history”. • Katso: Material Events: Paul de Man and the Afterlife of Theory. Ed.Tom Cohen et al (2001)

7. Nyt (helmikuussa 2014): • Marraskuussa 2013 ilmestyi monitieteellinen artikkelikokoelma Presence: Philosophy, History, and Cultural Theory for the Twenty-First Century (ed. Ranjan Ghosh & Ethan Kleinberg) • Ethan Kleinberg on History and Theory-lehden päätoimittaja. • Teemoja historia, valokuva, runous, kulttuurinen kohtaaminen (läsnäolo) • Esiin nostetut historiateoreetikot hollantilaisia (F. R. Ankersmit, Eelco Runia, jopa Johan Huizinga mainitaan)

8. Läsnäolon teoreetikot historiantutkimuksen piirissä • F. R. Ankersmit ja hänen ”historiallisen kokemuksen” käsitteensä (esitteli jo ennen presence-keskustelua); • Historiantutkija ja psykoanalyytikko Eelco Runia (aihepiiristä useita artikkeleita); • Kulttuurihistorioitsija Johan Huizinga (tässä yhteydessä vain triviaalisti esillä legitimoimassa hanketta?).

9. Onko lähtökohdassa selvä jatkuvuus? • Klassinen historismi ei hyväksynyt lainkaan historiallisten tapahtumien tulkitsemista (selittämistä); • Tropologia kyseenalaisti samaten menneiden tapahtumien tulkinnan fiktioina, joiden totuudellisuutta ei voi koetella; • Läsnäolon teoreetikot hylkäävät ”merkityksellistmisen” yksipuolisena ja inhimillistä kokemusta latistavana ”läntisenä” ajattelumallina.

10. Henkilökohtainen kommentti läsnäolo-keskustelun lähtökohtaan • Mitä merkitsee ”tympääntuminen” merkityksellistämiseen? • Missä menee raja tietämisen ja ei-tietämisen välillä? Tuleeko tieto vasta siitä kun merkityksellistäminen tapahtuu kielen kautta? • Mieleen tulee Walter Benjaminin essee ”Mimeettisestä kyvystä” ja hänen käsitteensä ”ei-aistimellisesta samanlaisuudesta” – kieli samastetaan mimeettisyyden käsitteen kautta kuvaan, musiikkiin tai vaikkapa tanssiin.

11. Mitä ajattelimme ”historiallisesta kokemuksesta” ennen presence-keskustelua? • satunnaisena esimerkkinä Alan Megillin artikkelikokoelma Historical Knowledge, Historical Error (2008, esipuhe tammik. 2006); • Loppuluku ”Against Current Fashion”; • Menneisyyden suora ja elämyksellinen kokeminen tuolloin arkiajattelun käsite, kustantajien kirjamainosten teema;. • Megillin mielipiteen mukaan historiallinen kokemus ”toiseuden” (eron tai rajan) kokemuksena mielekkäämpi käsitys. (vrt. freudilaisuuden toistamisen/työstämisen erottelu (acting out/working through).