Auditointiryhmän asettaminen

1. Auditointiryhmän asettaminen • Metsäneuvoston kokouksessa 22.8.2006 päätettiin perustaa metsäohjelman seurantaan auditointiryhmä. • Auditointiryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt • Kaupunginjohtaja Timo Louna, Keuruu • Professori Mikko Mönkkönen, Jyväskylän yliopisto • Aluejohtaja Heikki Savolainen, Metsähallitus • Ryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Keuruun kaupunki

2. Auditointiryhmän toimeksianto • Auditointiryhmän tehtäväksi määriteltiin ensimmäisen kokouksen pohjalta seuraavat asiat • Arvioida, onko Keski-Suomen metsänohjelman toteutus ja sisältö MMM:n toimeksiannon mukainen • Arvioida metsäohjelmaprosessia ja siihen liittyen päätöksentekoa, eri toimijoiden ja työryhmien roolia • Arvioida ohjelman tavoitteita, mittareita ja seurantaa • Arvioida ohjelman vaikutusta ja nivoutumista ympäröivään yhteiskuntaa. • Tehdä kehittämisehdotuksia metsäohjelman sisällöstä ja metsäohjelmaprosessista

3. Ohjelmaprosessi • Todettiin, että ohjelma on sisällöltään MMM:n ohjeistuksen mukainen • Huomioita • Perinteisenä metsäohjelmana Keski-Suomen metsäohjelma on hyvä, mutta riittääkö se? • Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi on jäänyt vähälle. Tavoitteet paljolti metsäsektorin itsensä asettamia. Ohjelman pitäisi avautua muuhun yhteiskuntaan • Ministeriön rooli tehtäväksi annon jälkeen vähäinen • Ohjelman aikataulutus ja METLA:n tiedon tuotanto • Kansalaismielipiteen ja metsänomistajien mielipiteiden kerääminen vaikeaa, mutta jotenkin se on tehtävä • Vaihtoehtotarkasteluja ei tehty  Tarvitaan menetelmiä ja työkaluja arvioida alueellisia tai toiminnallisia vaihtoehtoja

4. Ohjelmaprosessi • Huomioita • Strategiaryhmällä keskeinen rooli: oliko kokoonpano oikea ja olisiko metsäkeskuksen johtokunnan pitänyt nimittää strategiaryhmä? • Metsäkeskuksen johtokunta hyväksyy metsäohjelman, mutta ei osallistunut aktiivisesti sen laadintaa – sitoutuminen? • Metsäneuvoston todellinen rooli epäselvä • Laadintaprosessiin johtamisjärjestelmä selkeämmäksi • Tarvitaan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia • Työssä ei pidä kaihtaa uusia ja tuoreita ideoita • Vaikutteita pitää saada laajemmin metsäalan ulkopuolelta • Erilaisia maakunnallisia ohjelmia laativien tahojen rooli • Ohjelman laadintaprosessia on elävöitettävä: esim. erilaiset ryhmätyömenetelmät

5. Tavoitteet ja mittarit • Huomioita • Tavoitteiden osalta lähestymistapa on lähinnä kansantalous, ei niinkään yksityismetsätalous tai metsänomistajan metsästään saaman hyödyn lisäys • Ohjelmassa ei perustella, miksi on päädytty tiettyihin tavoitteisiin • Seuranta on puutteellista. Seurantajulkaisu (metsätalouden ympäristökertomus) ei ole samassa linjassa tavoitteiden ja mittareiden kanssa • Metsäkeskukselta vaaditaan erilaisia seurantatietoja, jotka poikkevat toisistaan • Mikä on Keski-Suomen rooli valtakunnan tavoitteiden osalta, esim. puuntuotanto tai metsien monimuotoisuus • Konkreettisia ja teräviä tavoitteita ja mittareita

6. Tavoitteet ja mittarit • Johtopäätökset • Tavoitteiden oltava konkreettisempia, ei esim. ”suotuisa suojelun taso” • Tavoitteet purettava pienemmiksi (toimija- tai aluekohtaisiksi), jotta niihin voidaan sitoutua • Mittarit mietittävä huolella. Mitä halutaan mitata ? Esim. keskiarvona lahopuun määrä (m³/ha) huono mittari, parempi on runsaslahopuustoisten metsien määrä • Tekstin ja tavoitetaulukoiden vastattava paremmin toisiaan • Seurantaraportin liityttävä selkeästi tavoitteisiin. Raportista käytävä ilmi missä onnistuttu, missä epäonnistuttu.

7. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus • Huomioita • Eri metsäkeskukset tekevät metsäohjelmat ”samalla kaavalla”, vaikka todellisuudessa metsätalouden tärkeys ja painotukset poikkeavat • Metsäohjelmasta pitäisi paremmin näkyä metsäsektorin sosioekonominen merkitys; se miten metsäsektori oikeasti vaikuttaa hyvinvointiimme – työn rajaus ? • Mitä on sosiaalinen kestävyys • Tavoitteen tulee olla metsästä saatavan hyvinvoinnin lisääminen – ohjelma on nyt hyvin metsätalouspainotteinen Pohjana jatkossa laaja-alainen klusteriajattelu • Kokevatko ylimaakunnaliset toimijat alueelliset metsäohjelmat omakseen • Ohjelman päivityksessä huomioitava ilmastonmuutos, koulutuksen merkitys, työvoiman riittävyys, Metso2

8. Ohjelman rakenne • Harkittavaksi sellaista vaihtoehtoa, jossa ohjelmaosa olisi tiiviisti esitettynä 1-2 sivulla ja sen lisäksi olisi liiteosa.