Kuntien ja kuntayhtymien ja valtakunnalliset tuottavuustavoitteet

1. Kuntien ja kuntayhtymien ja valtakunnalliset tuottavuustavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Kuntamarkkinat 14.9.2011

2. Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden asettaminen • Peruspalveluohjelman ministeriryhmän päätös: Valmistella ehdotus kunnille, kuntayhtymille ja muille palvelujen järjestäjille tarkoitetuista tuottavuuden parantamista koskevista valtakunnallista tavoitteista. • Peruspalveluohjelman ministeriryhmä hyväksyi 16.3.2011. • Seuranta ja arviointi.

3. Tuottavuustavoitteet organisointi • Valtiovarainministeriö on asettanut 22.3.2010 tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän, jonka tehtävänä on seurata ja koordinoida 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyötä, valmistella kunnille ja kuntayhtymille ja muille palvelujen järjestäjille valtakunnallisia tuottavuustavoitteita sekä seurata ja koordinoida kuntien ja kuntayhtymien tuottavuuden parantamista koskevien toimenpiteiden valmistelua ja suunnittelua. Jäseninä kuntien, ministeriöiden, tilastokeskuksen, Suomen Kuntaliiton, VATT:n, THL:n ja kuntayhtymien edustajia. • Asetettu 2.6.2010 alatyöryhmä valmistelemaan ehdotusta tuottavuuden parantamista koskeviksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi hyödyntäen Tilastokeskuksen tuottamaan aineistoa sekä palvelujen laatua, saatavuutta, vaikuttavuutta ja taloudellisuutta koskevaa aineistoa.

4. Raportin sisältörakenne

5. Johtopäätöksiä • Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilaston katvealueet • Laatu, saatavuus, vaikuttavuus ja taloudellisuus • Panostukset laatuun ja vaikuttavuuteen lisäävät kustannuksia (ainakin lyhyellä aikavälillä) • Tarkastelu useasta näkökulmasta, kehäajattelu • Tavoitteiden seuranta ja ohjausvaikutukset

6. Tuottavuustavoitteita • Kuntasektorin toimintamenotavoite • Kuntapalveluja koskevat tuottavuustavoitteet – kehäajattelu syventää ja monipuolistaa • Tuottavuutta parantavat toimenpiteet(henkilöstö, osaaminen ja työhyvinvointi, palvelujärjestelmät, prosessit ja sähköiset palvelut, palveluverkko ja toimitilat, organisaatio ja rakenteet, hankinnat, johtamisjärjestelmä, tuottavuusmittarit)

7. Toimintamenoja koskeva tavoite

8. Toimintamenotavoite – peruspalvelujen tarve kasvussa

9. Tarpeesta johdettu työvoiman kysyntä Työllisten määrän kasvu em. olettamuksilla yht. n. 44 000 henk., jossa lisäystä n. 9,6 prosenttia.

10. Toimintamenojen kehitys vuoteen 2020 Taustalla olevat taustaoletukset toimintamenoerien kehityksestä

11. Toimintamenoja koskeva tavoite • Kuntien, kuntayhtymien ja muiden palvelujen järjestäjien toimintamenot kasvavatreaalisesti vuositasolla enintään keskimäärin 0,4 % eli kumulatiivisesti yhteensä4 % vuoteen 2020 mennessä. • Deflaattoreina Tilastokeskuksen kuntatalouden hintaindeksit osatekijöittäin (henkilöstömenot, ostot ja muut menot)

12. Koulutuspalvelujen, terveyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen tavoitteet

13. Palveluja koskevat tavoitteet - Kokonaisuus hahmotetaan ns. kehätarkastelulla

14. Koulutuspalvelujen tuottavuustavoitteet • Kokonaistarkastelu, joka muodostuu - koulutuspalvelujen kokonaistuottavuudesta - käyttökustannuksista oppilasta kohti - koulutuspalvelujen kehysindikaattoreista (ryhmäkoko, opettajien pätevyys, jatko-opintoihin siirtyneet, koulutuksen läpäisy, tutkinnon suorittaneiden työllistyminen) • Tavoitteena on, että koulutuspalvelujen tuottavuus paranee laatua ja tuloksellisuutta vaarantamatta

15. Sosiaalipalvelujen tuottavuustavoitteet • Sosiaalipalvelujen kokonaistuottavuuskehitys paranee. • Käyttökustannukset suhteessa palveluja käyttävään ikäluokkaan eivät kasva reaalisesti. • Sosiaalipalvelujen kehysindikaattorit kehittyvät positiivisesti (asiakas- ja asukastyytyväisyys, palvelun ja hoidon suunnitelmallisuus, palvelurakenne avo- ja laitoshuollon asiakkaiden osuus).

16. Terveyspalvelujen tuottavuustavoitteet • Terveyspalvelujen kokonaistuottavuuskehitys paranee vuosittain. • Sairaaloiden tuottavuus paranee vuosittain. • Käyttökustannukset asukasta kohti eivät kasva reaalisesti. • Terveyspalvelujen kehysindikaattorit kehittyvät positiivisesti (perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saatavuus, asiakas- ja asukastyytyväisyys, erikoissairaanhoidon vaikuttavuus).

17. Muut tavoitteet

18. Tuottavuutta parantavia toimenpiteitä • Suosituksia kunnille, kuntayhtymille ja muille palvelujen järjestäjille • 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelman kärkihanketyön pohjalta koottu suositukset

19. Esimerkkejä muista tavoitteista • Tuottavuusohjelma, joka sisältää tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit • Henkilöstösuunnitelma, työaikojen järjestelyt ja etätyö, henkilöstörakenne ja –mitoitus, työhyvinvointiohjelma • Asiakkuusstrategia, asiakaslähtöiset palvelujärjestelmät ja sähköiset palvelut • Palveluverkkosuunnitelma ja johtopäätöksineen • Laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen kokoaminen ja kuntarakenteen kehittäminen osana tuottavuustoimenpiteitä • Kustannuslaskennan, kustannusseurannan ja tuotteistamisen kehittäminen • Tuottavuusmittareiden käyttö • Hankintatoimen kehittäminen ja yhteistyön lisääminen • Kunnat, kuntayhtymät ja muut palvelujen järjestäjät asettavat kehysmenettelyssä henkilöstömäärää, toimintamenoja ja ostopalveluja koskevat tavoitteet. • Kuntayhtymille ja muille yhteistoimintaorganisaatioille rahoituskehykset kuntien maksuosuuksille

20. ...muita tavoitteita jatkuu • Jäsenkunnat asettavat kuntayhtymille ja muille yhteistoimintaorganisaatioille toimintamenojen enintään 0,4 % vuotuisen reaalikasvutavoitteen vuoteen 2020 saakka. • Koulutuspalvelujen järjestäjille toimintamenojen enintään 0,4 % vuotuinen reaalikasvutavoite vuoteen 2020 saakka.

21. Hallitusohjelman linjauksia • Käynnistetään yhdessä valtion eri toimijoiden, kuntien ja työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteinen kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiskampanja, jonka yhteydessä luodaan kuntapalvelujen laadun ja vaikuttavuuden arvioimiseksi kestävän kuntatuottavuuden mittaristo. • Kehitetään kuntien kustannuslaskentaa todellisten yksikkökustannusten arvioimiseksi ja avaamiseksi asiakkaille, palvelujen kehittämiseksi ja kustannustietoisuuden lisäämiseksi. • Palvelujen kustannusten ja laadun vertailua sekä läpinäkyvyyttä kehitetään mm. selvittämällä ja edistämällä sitä tukevia käytäntöjä ja kokeiluja.