180 likes | 315 Views
AMMATILLISTEN OPETTAJIEN OPINTOPÄIVÄT 5.10.2008 AIKUISEN OPPIMISEN HAASTEET Hanna Ilola. Aikuisuus? Aikuinen?. Ikä? Roolit? Hallinnolliset määritelmät? Kehitystehtävien läpikäynti?. Aikuisiän yleispiirteitä . Useiden eri tutkijoiden mukaan aikuisuutta määrittävät seuraavat piirteet:
E N D
AMMATILLISTEN OPETTAJIEN OPINTOPÄIVÄT 5.10.2008 AIKUISEN OPPIMISEN HAASTEET Hanna Ilola
Aikuisuus? Aikuinen? • Ikä? • Roolit? • Hallinnolliset määritelmät? • Kehitystehtävien läpikäynti?
Aikuisiän yleispiirteitä Useiden eri tutkijoiden mukaan aikuisuutta määrittävät seuraavat piirteet: itsenäistyminen toimeentulon hankkiminen vastuullisuus ihmissuhteissa vanhemmuus sosiaalinen kanssakäyminen yhteisön ja yhteiskunnan kanssa yksilölliset päämäärät muutosten hyväksyminen valmistautuminen eläkeikään
Aikuisuus ja oppimisvaikeus Kehitystehtävä-ajattelu: miten oppimisvaikeus vaikuttaa kehitystehtävien saavuttamiseen? Kriisi- ja siirtymävaihe-ajattelu: miten oppimisvaikeus vaikuttaa kriiseistä ja siirtymävaiheista selviytymiseen?
Oppimisvaikeus ja… itsenäistyminen toimeentulon hankkiminen vastuullisuus ihmissuhteissa vanhemmuus sosiaalinen kanssakäyminen yhteisön ja yhteiskunnan kanssa yksilölliset päämäärät muutosten hyväksyminen valmistautuminen eläkeikään koulutus työ
Määrittelyä Illeriksen mukaan • matalasti koulutetut • vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat • erityistä tukea tarvitsevat • haavoittuvat, riskiryhmät
Matalasti koulutetut 1 • Koulun aikaisin lopettaneet aikuiset • ei muodollista pätevyyttä • osa pärjää hyvin työmarkkinoilla • enemmistön työolosuhteet epävarmoja • osalla ei kosketusta työmarkkinoihin
Matalasti koulutetut 2 • Aikuiset joilla on vahva koulutus taustalla • ammattialan ongelmat • alat, jotka ovat vähentäneet työvoimaa • ”hävinneet ammatit” • työntekijän taidoille ei ole käyttöä
Matalasti koulutetut 3 • Nuoret aikuiset joilla ei ole milloinkaan ollut työpaikkaa • nuorella saattaa olla paljon taitoja • usein sosiaalisen kompetenssin puutteita • eivät pysty säilyttämään työpaikkaa
SUBJEKTIIVINEN AMBIVALENSSI • SAMAAN AIKAAN EIVÄT HALUA • KIELTEISET KOKEMUKSET • IDENTITEETIN PUOLUSTAMINEN • INDIVIDUALISMI: KOULUTUS RAJOITTAA HALUAVAT OPPIA, PÄTEVYYTTÄ KOULUTUSTA
Minkälaisia ovat tutkintotavoitteiseen työvoimakoulutukseen osallistuvien lukemisen ja kirjoittamisen taidot ja vaikeudet? • lukivaikeuksisia 11.1 % tutkimusjoukosta, kun kriteereinä käytettiin lukiseulan teknisen lukemisen ja sanelukirjoituksen osatestien standardoituja pistemääriä. Lukivaikeuksisia olivat ne, joilla osatestien standardoidun summamuuttujan pistemäärä oli yhden keskihajonnan verran koko otoksen keskiarvon alapuolella. • kompensoituminen • fonologisen prosessoinnin vaikeuksien pysyvyys • naisten osuus lukivaikeus-henkilöistä oli 62.2 % • aiemmissa tutkimuksissa korostettu poikien suurempaa osuutta, toisaalta esim. Finkin tutkimuksessa ei kompensoituneessa lukivaikeudessa ollut sukupuolten välisiä eroja • yleisesti naiset menestyivät seulonnassa miehiä paremmin
Minkälaisia ovat tutkintotavoitteiseen työvoimakoulutukseen osallistuvien lukemisen ja kirjoittamisen taidot ja vaikeudet? (jatkuu) • eniten lukivaikeuksia oli tekniikan ja liikenteen (12.6 %) sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousaloilla (18.5 %) • lukivaikeuksisia oli kaikissa ikäryhmissä • tässä tutkimuksessa lukivaikeuksisten ja myös muiden aikuisten oli hankala arvioida omia lukemisen ja kirjoittamisen taitojaan. Yli puolet lukivaikeuksista kertoi kokeneensa oppimisen vaikeuksia, mutta niin kertoi myös kolmasosa muista vastaajista.
Työvoimapoliittinen koulutus ja lukivaikeus • Lukivaikeus ja heikot lukemisen ja kirjoittamisen taidot on syytä ottaa vakavasti työvoimakoulutuksessa. Eroja lukivaikeuksisten määrässä on koulutusaloittain. Koulutusala kytkee kokonaisuuteen myös sukupuoleen liittyvät ohjaukselliset haasteet. Aikuisten naisten lukivaikeuksia ja niiden seurannaisvaikutuksia on tarpeen tutkia enemmän. • Lukemisen ja kirjoittamisen perusvalmiuksien kehittämiseen on panostettava työvoimakoulutuksessa. Lukivaikeus kannattaa asemoida osaksi holistista ohjausmallia. • Kielteiset oppimisorientaatiot ovat haaste elinaikaisen ja –ikäisen oppimisen tukemiselle. Lukivaikeuksisten kohdalla on syytä pohtia myös selviytymisstrategioiden kehittämisen käytäntöjä. • Koulutus- ja työurien monet siirtymävaiheet ovat sekä riski että mahdollisuus lukivaikeuksisille ja muille opiskelijoille. Siirtymävaiheiden ohjaukseen täytyy kehittää uusia toimintamalleja. • Työvoimakoulutukseen osallistujilla on keskeyttämisiä taustallaan. Tämä on sekä pedagoginen että ohjauksellinen haaste.
Lukivaikeus työelämässä 1 • vaikeuden ilmenemismuoto ja konkreettiset työtehtävät • kirjallisen ilmaisun työläys • lukemisen hitaus • vieraiden kielten käyttämisen vaikeus • epävarmuus omasta tuotoksesta • uusien asiakokonaisuuksien hahmottaminen
Lukivaikeus työelämässä 2 • laajoihin materiaaleihin perehtyminen • pöytäkirjat, yhteenvedot, muistiinpanot jne. • kielellisen muistin vaikeudet • vierasperäiset sanat, koodit jne. • osallistumattomuus täydennyskoulutukseen
Kuka selviytyy? (Goldberg et al.) • tietoisuus omasta ongelmasta, mutta ei ylikorostuneesti • ”paikka elämässä” on löytynyt • aktiivinen toiminta lähiympäristössä • joustavuus ratkaisuissa (useita koulutuksen aloituksia, työpaikan vaihtoja jne.)
Kuka selviytyy? • realistinen ja konkreettinen tavoitteenasettelu • välittävä ja hyväksyvä lähipiiri • tietoisia stressinlieventämiskeinoja käytössä