Tutkijana kentällä

1. Tutkijana kentällä Maisterikoulun metodipaja 27.4.2007 Meri Kulmala Aleksanteri-instituutti

2. Tutkijana kentällä – luennon rakenne • Etnografinen tutkimusote • Laajennettu tapaustutkimus • Kenttätyön vaiheet • Kentälle pääsy/ meno • Kentällä olo – luennon pääpaino tässä • Kentältä poistuminen • Eettiset kysymykset läpileikkaavina • Oma kenttätutkimus Sortavalassa esimerkkinä

3. Etnografinen tutkimus • Kenttätutkimus: tutkija viettää pidempiä aikoja kentällä, tutkittaviensa keskellä, yhteisössä • Voidaan suunnata huomio yhteisön johonkin tiettyyn ryhmään • Vieraaseen paikkaan meneminen, havaintojen tekeminen tutkimusmatkailijan silmin • Mikrotaso • Arkielämän käytännöt, tutkittavien näkökulma ja toimijuus ja niiden ymmärtäminen keskiössä • Suppea tutkittavien joukko – syvä analyysi

4. Etnografinen tutkimus • Antropologinen - sosiologinen • Juuret antropologiassa – Malinowski (1922): elämää Trobriand-saarilla • Sosiologinen etnografia: Chicagon koulukunta 1920-luvulta • Kaupunkielämä ja sen alakulttuurit • Perinteisesti ymmärretty, että antropologi menee pitkäksi aikaa vieraaseen kulttuuriin, kun taas sosiologi tekee omassa yhteiskunnassaan vieraillen tutkimuskohteessa -> ei välttämättä tällainen jako • Kuvaustapa ja tutkimuskysymykset erilaisia – lähtökohtana tieteenalan omat teoriat

5. Etnografinen tutkimus • Eettiset kysymykset keskeisiä • Tutkitaan ihmisiä – miten kertoa tarpeeksi tutkimuksesta antamatta sen vaikuttaa liikaa aineistonkeruuseen; miten tutkimus vaikuttaa tutkittaviin ja miten voi toimia aiheuttamatta heille haittaa tutkimuksesta

6. Etnografinen tutkimus • Monenlaisia aineistoja – kaikki aistit käytössä • (Osallistuva) havainnointi – tutkija voi eriasteisesti osallistua tutkimansa yhteisön toimitaan • Haastattelut • Erilaiset dokumentit • Kenttäpäiväkirja • Valtava aineisto – paljon kannattaa kirjata ylös, vaikka ei tietäisi onko sille kaikelle käyttöä • Toisaalta varoitellaan siitä, että kirjaa kaiken ylös -> relevanssi tutkimuskysymyksen mukaan • Kuvauksia, ei tulkintoja (?) • Analyysivaiheessa koodaus, kategorisointi

7. Etnografinen tutkimus • Etnografisen tutkimuksen yleistettävyys • Syviä kuvauksia yhteisöistä, ilmiöistä mutta kuinka yleistettäviä? • Tapaustutkimus esimerkki jostain laajemmastakin kuin vain kyseisestä yksittäistapauksesta – paikallinen selittäminen: tutkittavan ilmiön käsitteellinen yleistäminen laajempaan ilmiöön (esim. Alasuutari 1993)

8. Laajennettu tapaustutkimus (Burawoy 1998) • Tavoitteena osallistuvan havainnoinnin keinoin paikantaa arkielämää sen paikallisen rajat ylittävässä ja historiallisessa kontekstissa • Teorian kehittäminen edelleen yksittäisen tapauksen kontekstin kautta: henkilökohtaisen osallistuminen taustalla laajemmat tavoitteet -> teorioiden, käsitteiden ja tiedon tuottaminen, joiden avulla voimme ymmärtää maailmaa • Liikkuminen ajassa ja paikassa: siirtyminen mikrotasolta makrotasolle, yksittäisestä yleiseen, arkipäiväisestä laajempiin teemoihin • Paikallinen, kansallinen, globaali – paikkaan ja tilanteeseen sidotun tiedon yhdistäminen laajemmin yhteiskunnallisiin ilmiöihin

9. Laajennettu tapaustutkimus (Burawoy) • Laajentuminen (extending out) • 1) havainnoijasta osallistujaksi • 2) ajassa ja paikassa • 3) yksittäisistä tapauksista yleisiin toimintamalleihin • 4) teorian kehittäminen • Refleksiivisyyden malli: yleistettävyys verrattuna positiivisiin tutkimuksiin • 1) interventio (vs. reaktiivisuus) • 2) prosessi (vs. reliabiliteetti) • 3) strukturaatio (vs. toistettavuus) • 4) teorian rekonstruktio (vs. edustettavuus)

10. Laajennettu tapaustutkimus (Burawoy) • Refleksiivisyys yhdistää tutkijan ja tutkittavan, paikallisen tiedon ja yhteiskunnallisen tilanteen, tilanteen ja paikan, arkitiedon ja akateemisen teorian • Tapausta verrataan myös muihin vastaaviin tapauksiin (erilaiset case-studyt): yleiset toimintamallit erityisissä tapauksissa • Van Velsen (1967) • Tietyn tapauksen toimijat, heidän väliset suhteet ja verkostot identifioidaan ajassa ja paikassa (eri asemissa olevat informantit, joiden luokse voidaan palata) • Normit ja todellinen käyttäytyminen (normien manipuolointi) • Wedel (1998)

11. Kentälle pääsy/ meno • Sisäänpääsy voi olla haasteellista • Avoimet/suljetut kohteet • Tutkimusluvat • Laitokset tms. vs. julkinen tila • Tutkimuslupa vieraassa maassa • Paikallinen yliopisto taustaorganisaationa, Suomen akatemian rahoituksen kautta Venäjän tiedeakatemia • Avaininformantit • Usein mahdollistavat sisäänpääsyn • Venäjälle tyypillistä henkilökohtaisten suhteiden merkitys • Omassa tutkimuksessa sekä hallinnossa että järjestökentällä

12. Kentälle pääsy/ meno • Tutkittavien suostumus • Aiemmat käynnit kentällä, joiden aikana tutkimuksesta informointi ja tutkittavien suulliset suostumukset osallistua tutkimukseen • Osalta kirjallinen suostumus • Osalta suostumus vasta varsinaisen kenttätyön aikana (vrt. lumipalloefekti ja laajennettu tapaustutkimus) • Tutkimuksen luottamuksellisuuden kertominen • Tutkittavien oikeus kieltäytyä, keskeyttää osallistumisensa tutkimukseen

13. Kentälle pääsy/ meno – kentällä olo • Tutkittavien informointi aina tärkeää, mutta eri tapoja eri tilanteissa – omia kokemuksia/ käytäntöjä • Haastattelut • Tutkimuksen esittely – tutkimuskysymysten esittäminen usein tapauskohtaista • Riippuu myös haastateltavan asemasta, roolista • Aina kysyttävä lupa nauhoitukseen ja tehtävä selväksi nauhan jatkokäyttö -> erilaisia reaktioita, joita kunnioitettava • Havainnointi • Yleisötilaisuudet – ei lupia tai suostumuksia • Kokoukset, tapahtumat yms. – lupa/ kutsu järjestäjältä ja kaikkien läsnäolijoiden informointi

14. Kentällä olo • Kentän määräävyys • Tutkimuskysymykset muotoutuvat kentältä käsin • Lumipalloefekti (vrt. laajennettu tapaustutkimus) • Tutkimusprosessin abduktiivisuus, prosessinomaisuus • Ennen kentälle menoa joitakin teoreettisia esioletuksia, tutkimuskysymyksen rajausta, ehkä myös kentän tuntemusta – ei kuitenkaan valmista tutkimusasetelmaa, jonka pätevyys testataan kentällä (deduktiivisuus) • Kentällä olo varsinaisesti määrää, mitkä lopulliset kysymykset ovat -> mahdollisesti uudenlaiset teoreettiset lähtökohdat

15. Kentällä olo • Tutkimusprosessin abduktiivisuus • Toisaalta analyysi alkaa jo kentällä, ohjaa aineiston keruuta ja auttaa kysymään oikeita kysymyksiä – haastattelurunko saattaa muuttua tai painottua eri tavoin kuin alussa, samoin havainnoitavat asia -> etnografisen tutkimuksen ja kvalitatiivisten aineistojen joustavuus verrattuna esim. survey-tutkimukseen • Varsinainen analyysivaihe kuitenkin systemaattisempaa: keinoja ’testata’ hypoteeseja (esim. ryhmien välinen vertailu, poikkeustapaukset) • Mahdollisesti myös kentälle paluu täsmäkysymyksin -> aineiston keruu, hypoteesien muodostus, analyysi ja teorian muodostus ovat toisiinsa kietoutuneita vaiheita

16. Kentällä olo • Aineistojen moninaisuus • Osallistuva havainnointi • Kokoukset, tapahtumat, koulutukset, seminaarit, julkiset tilaisuudet • Muistiinpanot joko paikanpäällä tai jälkikäteen – mahdollisuuksien ja tilanteen mukaan • Haastattelut • Päätoimijoiden teemahaastattelut, keskustelut heidän kanssaan: tietyt teemat kaikille, tietyt teemat toimijaryhmittäin • Haastattelujen nauhoitus ja litterointi sekä muistiinpanot

17. Kentällä olo • Aineistojen moninaisuus • Epäviralliset keskustelut • Haastattelujen ja havaintojen täydentäminen keskusteluilla, lisäkysymyksillä – kentällä olo mahdollistaa • Erilaiset dokumentit • Viralliset dokumentit: mm. lainsäädäntö ja tilastot • Järjestöjen ja hankkeiden esitteet ja julkaisut • Eri mediat: mm. paikallislehdet, televisio

18. Kentällä olo • Yhdistämällä eri aineistoja monet asiat loksahtavat isompiin kokonaisuuksiinsa • Pidempi kentällä olo mahdollistaa asioiden yhteyksien löytämisen, vastaukset saattavat löytyä itsestään • Kuitenkin kentän tuntemus nopeuttaa näitä prosesseja ja auttaa reagoimaan nopeammin esim. haastattelutilanteessa • Etnografisen tutkimuksen etu on se, että aineistoa varmasti kertyy, mutta sen haltuun ottaminen voi olla vaikeaa

19. Kentällä olo • Kenttäpäiväkirja • Kirjoittamisen tärkeys, mutta myös uuvuttavuus • Raakamuistiinpanot paikanpäällä tai mahdollisimman pian, muistiinpanojen puhtaaksi kirjoittaminen • Valikoivuus kuitenkin tutkimusproblematiikan mukaan, osa esianalyysia • Tapahtumat, keskustelut, havainnot • Mitä tulee selvittää jatkossa, ketä tavata jne. • Omat ajatukset sekä tuntemukset ja tunteet myös tärkeitä kirjata ylös • Erilaiset kysymykset, joita nousee esiin – jo tulkintaa ja analyysiä -> Hyvin henkilökohtainen – kuka lukee?

20. Kentällä olo • Tiedon paikantuneisuus • Yhteiskunnallinen konteksti • Paikallinen konteksti • Hiljainen tieto • Tutkija ei ole ruumiillistumaton, objektiivinen tarkkailija, vaan hänen ikänsä, sukupuolensa, etninen taustansa, sosiaaliluokkansa, aiemmat kokemuksensa, maailmankatsomuksensa yms. vaikuttavat siihen, mitä hän näkee ja tietää tutkimuskohteestaan; kaikki tieto on osittaista, paikallista, väliaikaista ja ajallista (ks. esim. Haraway 1991; Salmenniemi 2007) – kysymykset, vastaukset ja tulkinnat sidoksissa tutkijaan • Refleksiivisyys: omien lähtökohtien tunnistaminen mahdollistaa objektiivisen otteen tutkimuskohteeseen

21. Kentällä olo • Sukupuoli • Sukupuolinäkökulma kenttään, tutkittavien sukupuoli ja sen merkitys • Feministinen tutkimus: valtarakenteet, hallitsevat normit; miten tietoa tuotetaan • Tutkijan sukupuoli – rajoittava vai mahdollistava? • Eri toimijoiden kanssa erilaisia kokemuksia: viranomaiset, poliitikot, järjestöjen edustajat, suomalaiset toimijat • Vasta 20 v. sitten alettu kiinnittää huomiota • Usein pohditaan, mutta ei raportoida -> tarvitaan systemaattista tietoa

22. Kentällä olo • Tutkijan rooli/ identiteetti • Tuleminen osaksi yhteisöä – tutustuminen tutkittaviin • Kentän sisäiset ristiriidat • Tutkijan roolin ymmärtäminen • Tutkijan roolin unohtuminen ja siitä muistuttaminen • Tutkijan neutraliteetti • Oman kentällä olemisen oikeutus • Hyötynäkökulma: itse hyötyy tutkittavistaan, mutta mitä he minusta (vrt. hanketoimijat) • Osallistumisen aste • Auttaminen – eettinen palkinto

23. Kentällä olo • Kenttätyön intensiivisyys • Tutkittavien arjen ymmärtäminen ja oman arjen rakentaminen • Ajankäyttö, tutkimuksen kokonaisvaltaisuus • Kenttätyön raskaus • Vaikeita aiheita, tarinoita • Vieras kulttuuri, vieras kieli • Esim. venäläinen aikakäsitys erilainen – kentällä olo pidempään mahdollistaa monet tapaamiset • Tapaamisten yhtäkkisyys, siirtyminen • Pitkät päivät

24. Kentällä olo • Pienen tutkimuspaikkakunnan edut • Sisälle pääsyn helppous, helpompi päästä osaksi yhteisöä • Ihmiset tuntevat toisensa - lumipalloefekti • Tavoittamisen helppous • Organisaatioiden avoimuus • Ihmiset ovat kiinnostuneita ”ulkopuolisesta”, joka ’pysyy’ heidän keskuudessaan (vrt. esim. hanketoimijat) • Välimatkat • Kustannukset

25. Kentällä olo • Pienen tutkimuspaikkakunnan vaikeudet • Intensiivisyys, tutkija koko ajan osa yhteisöä, ei mahdollista ”piiloutua” • Ihmiset tuntevat toisensa • juorut, tarinat – eettiset kysymykset: missä määrin uskoa, missä määrin voi käyttää tutkimuksessa • kentän sisäiset konfliktit – tutkija saattaa joutua osaksi niitä • tutkijan tulee olla varovainen ja harkitsevainen omissa sanoissaan, toisaalta avoimuus • esim. haastattelujen litterointi muualla

26. Kentältä poistuminen • Irrottautuminen voi olla vaikeaa: kentän ”jättäminen” • Kentällä annetut lupaukset pidettävä • Kentälle paluu kenttäpäiväkirjan ja muun aineiston muodossa • Tunnesidonnaisuus • Raskaus • Etnografian kirjoittaminen • Tutkittavien tunnisteiden peittäminen, tutkittavien suojaaminen • Usein ratkaistavissa teoreettisin käsittein • Huom! pienen paikkakunnan kohdalla todella ongelmallista • Tutkimustulosten esittäminen tutkituille

27. Lisää kenttätyöstä, kentällä olosta • Syksyllä 2007 luentosarja ”Naisena ja naistutkijana itäisen Euroopan kentillä” • Kirjallisuutta: • Kohtaamisia rajoilla (2005). Toimi. Hirsiaho, A. & Korpela, M. & Rantalaiho, L. SKS, Tampere. • Burawoy, Michael (1998): The Extended Case Study Method. Sociological Theory, vol. 16, 1/1998. 4-33. • Erilaiset kvalitatiivisen tutkimuksen metodioppikirjat, esim. • Silverman, D. (2006): Interpreting Qualitative Data. Sage, London. • Qualitative Research Practice (2004). Ed. by Seale et all. Sage, London. • Eri etnografiset tutkimusjulkaisut • Arja Kuula (2006): Tutkimusetiikka. Vastapaino, Tampere.