1 / 17

ULTRA ÄÄ NI

ULTRA ÄÄ NI. Joni Vesterback, m85768. ULTRA ÄÄ NI. Ultra ää ni-tutkimuksissa mitataan kaikua Tekniikka perustuu samaan tekniikkaan kuin esim. kaukoluotain My ö s mm. lepakot ja delfiinit k ä ytt ä v ä t korkeataajuista ää nt ä kommunikoidakseen ja navigoidakseen

olathe
Download Presentation

ULTRA ÄÄ NI

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. ULTRAÄÄNI Joni Vesterback, m85768

  2. ULTRAÄÄNI • Ultraääni-tutkimuksissa mitataan kaikua • Tekniikka perustuu samaan tekniikkaan kuin esim. kaukoluotain • Myös mm. lepakot ja delfiinit käyttävät korkeataajuista ääntä kommunikoidakseen ja navigoidakseen • Taajuusalue: 2.5MHz – 15MHz • Kaksi menetelmää mitata ultraäänellä: • Pulssi ultraääni • Doppler ultraääni

  3. Laitteisto Ultraäänilaitteeseen kuuluu 5 osaa: • 1.Pulssi generaattori, joka luo sähköpulssin. • 2.Muuntaja, joka muuttaa sähkön mekaaniseen liikkeeseen (energiaan, eli ääniaalloiksi) ja takaisin. • -Koostuu matriisista, jossa on pietsosähköisiä puikkoja

  4. Laitteisto • 3.Vastaanotin, joka tunnistaa heikot signaalit ja vahvistaa niitä. • -Vastaanotin ja lähetin usein sama • 4.Näyttö, johon kuuluu ”ohjaimisto”. • 5. Muisti, joka tallentaa otetut kuvat, tai videon.

  5. Doppler ultraääni • Doppler ultraääni tutkimuksissa mitataan palavan signaalin taajuusero lähtevään signaaliin. • Toisin kuin tavallisessa ultraäänessä, doppler ultraääni-tutkimuksissa lähetetään koko ajan vakiotaajuista signaalia. • Palavan signaalin taajuus on sama kuin lähtevän, ellei signaali ole osunut johonkin liikkuvaan, kuten esim. sydän tai verisuonessa veri.

  6. Doppler ultraääni • Koska doppler ultraääni vaatii taajuuden muutosta, soveltuu doppler ultraääni vain liikkuvien kohteiden kuvaamiseen. • Näitä ovat mm. sydän ja verisuonet • Jos mittauksista halutaan mahdollisimman hyviä, täytyy anturin olla mahdollisimman samansuuntainen kuin kohteen kulku suunta. • Doppler ultraäänestä on vielä kolme menetelmää: • Väri doppler • Power doppler • Spektri doppler

  7. Väri doppler (Doppler ultraääni) • Väri doppleri on oiva tapa mitata mm. veren virtausta. • Yleensä tässä käytetään sinistä merkitsemään taajuuden pienentymistä ja punaista taajuuden kasvamista. • Väridoppleri menetelmällä saadaan myös tietää kohteen liikkumis suunta

  8. Väri doppler, esimerkki Kuvassa seurataan vatsa-aorttaa

  9. Power doppler (Doppler ultraääni) • Power doppler näyttää herkemmin veren virtauksen, mutta ei sen suuntaa. Vasemman puoleinen kuva otettu tavallisella ultraäänellä Oikeassa kuvassa nähdään veren kulkua maksaan

  10. Spektri doppler (Doppler ultraääni) • Spektri doppleri näyttää käyrän, toisin kuin muut ultraääni tekniikat. • Käyrässä näkyy y-akselilla kuljettu matka ja x- akselilla aika.

  11. Spektri doppleri, esimerkki Kuvan alempi osa spektri doppleria

  12. Tavallinen ultraääni • Tuotetaan yleensä pulsseissa • Pulssien toistotaajuus on noin 1-10kHz • Kuitenkin niin, että seuraava pulssi lähtee vasta kun edellinen on palannut • Menetelmän avulla tuotetaan kuva laskemalla sen kulkema aika. • Toimii koska tiedämme kuinka pitkän matkan pulssi kulki ja koska ääni kulkee eri nopeuksilla riippuen elimestä.

  13. Tavallinen ultraääni • Kuvat ovat yleensä 2D-kuvia • Voidaan saada realiaikaisia kuvia, eli 3D-kuvia toistamalla pulssia tarpeeksi usein. • Pulssi ultraääni ei sovellu liikkuvien kohteiden kuvaamiseen, kuten verisuonet. • Näihin käytetään jotain doppler menetelmää. • Monissa tapauksissa kannattaa yhdistää doppler ja tavallista ultraääntä.

  14. Tavallinen ultraääni, käyttö • Sen sijaan tavallista ultraääntä käytetään: • Kipujen, paisumien ja tulehdusten aiheuttajien paikantamiseen ja tilannearviointiin • Syöpä tutkimuksiin • Ultraääntä voidaan myös käyttää apuna leikkauksissa ja neulalla näytteenotossa.

  15. Hyvät puolet • Ultraäänen hyviin puoliin kuuluu sen mukavuudet: • Useimmissa tapauksissa ei tarvitse pistää mitään kehoon sisään • Ei tarvitse juoda mitään aineita • Ultraääneen ei myöskään liity mitään haittavaikutuksia ihmisille • Ei minkäänlaista säteilyä • Ultraäänitutkimuksia voi tehdä samalle ihmiselle vaikka kuinka monta kertaa

  16. Huonot puolet • Kuvat voivat olla epäselviä, ja harhaanjohtavia, jos niitä ei osaa tulkita • Lihavia potilaita voi olla vaikea kuvata, koska ääni vaimenee rasvassa • Luustoa voi tutkia vain pinnalta, koska ääni ei läpäise luuta hyvin

  17. Lähteet http://www.columbiasurgery.org/pat/cardiac/anatomy.html http://www.columbiasurgery.org/pat/cardiac/anatomy.html http://www.radiologyinfo.org/en/info.cfm?PG=genus http://www.dosits.org/science/ssea/1a.htm http://www.poliklinikka.fi/?page=1102789&id=1985374 http://www.satshp.fi/portal/page?_pageid=117,92902&_dad=wportal&_schema=WPORTAL

More Related