PELIRIIPPUVUUS

1. PELIRIIPPUVUUS S.1.2. sosiaalityö ja riippuvuusongelmat 4.5.2007 Jenni Mäki 57919 Tomi Turunen 66682

2. Peliriippuvuuden määrittelyä Peliriippuvuus on psyykkisen riippuvuuden muoto. Se saattaa syntyä, kun pelihimo ja pelaaminen korreloivat keskenään liikaa. Luokitellaan psykiatriassa käyttäytymis- ja hillitsemishäiriöihin. Riippuvuus saattaa ajaa yksilön taloudelliseen ja henkiseen epätasapainoon. Peliriippuvuus voi syntyä mm. uhka- ja rahapeleihin tai tietokone- ja videopeleihin. Ongelmallisuuden aste vaihtelee paitsi yksilöittäin myös ajallisesti. Peliongelmaiset harvoin tiedostavat voittamisen satunnaisluonteen vaan uskovat voivansa vaikuttaa pelionneensa. (Wikipedia 2007, Tilastokeskus 2006)

3. Riippuvuuden syntyminen Pelaamisesta haetaan elämään jännitystä ja riskinottoa Seuran ja ajanvietteen etsiminen Pelaaminen rahan vuoksi ? sietokyky kasvaa (useammin ja suuremmilla panoksilla) ? henkinen riippuvuus lisääntyy (stressin tai pahan mielen lievittämiseen) ? lopettaminen alkaa olla vaikeaa ? luopuminen tärkeistä tavoitteista lisääntyy (pelaaminen vie aikaa työltä, perheeltä, vapaa-ajasta) (Peluuri 2007)

4. Riippuvuuden syntymiseen vaikuttavat tekijät Geneettinen perimä (neurokemialliset prosessit, jotka synnyttävät toleranssin, vieroitusoireet) Yksilölliset psyykkiset olosuhteet eri elämänvaiheissa (alhainen itsetunto) Sosiaalinen ympäristö (pelitoiminnan sallivuus ja saatavuus) Pelien ja pelipalvelujen rakenteellinen luonne (pelien jakelukanavat, pelien tahti ja palkitsevuus, voiton välttämättömyys sekä taidon merkitys) (Peluuri 2007)

5. Sosiokognitiivinen näkökulma riippuvuuteen Painotetaan yhteyttä sosiaalisiin tekijöihin, ihmisen psykologiseen dynamiikkaan sekä käyttäytymisen prosesseihin ? nämä osatekijät muodostavat riippuvuusongelman kokonaisuuden. Liittyvät pakonomaisuuteen, mieltymyksiin, addiktion seurauksiin ja riippuvuudesta irti pääsemiseen. (Suhonen 2006)

6. Pelaajan kierre Peliongelman kehittymisessä voidaan nähdä kolme vaihetta: vaiheessa pelaaja saa yhden tai useampia isoja voittoja, jotka kannustavat jatkamaan, vaikka tappioiden määrä kasvaisikin. Pelaaminen on vielä ajanvietettä ja tuottaa mielihyvää. häviämisvaiheessa pelaajan motiivina on jo usein tavallaan pako, ja hän yrittää lisää pelaamalla saada takaisin häviämiään rahoja ongelmien yhä kasvaessa. Ihmissuhteet joutuvat koetukselle, ja stressi kasvaa. epätoivon vaiheessa pelaaja on niin sanotusti ”pohjalla” ja pelaaminen hallitsee elämää. Pelaaja voi sekä henkisesti että fyysisesti yhä huonommin. (Tilastokeskus 2006)

7. Peliriippuvuuden seurauksia taloudelliset vaikeudet häpeän ja syyllisyyden kokeminen sosiaaliset ongelmat ihmissuhteissa (ristiriidat lähipiirissä) muiden asioiden laiminlyöminen yksinäisyys psyykkiset ongelmat (masennuksen oireet, unettomuus) rikoksiin syyllistyminen itsemurha (Tilastokeskus 2006)

8. Peliriippuvuuden merkit ja oireet The American Psychological Association luokittelee kymmenen kriteeriä, joiden mukaan peliongelma voidaan määritellä: Preoccupation – Preoccupied with gambling (e.g., preoccupied with reliving past gambling experiences, handicapping or planning the next venture, or thinking of ways to get money to gamble) Tolerance – Needs to gamble with increasing amounts of money in order to achieve the desired excitement Withdrawal – Is restless or irritable when attempting to cut down or stop gambling Escape – Gambles as a way of escaping from problems or relieving dysphoric mood (e.g., feelings of helplessness, guilt, anxiety or depression)

9. Jatkuu (2) Chasing – After losing money gambling, often returns another day in order to get even ("chasing one's losses"). Chasing is a classical behavior pattern characterizing pathological gambling. Lying – Lies to family members, therapists or others to conceal the extent of involvement with gambling Illegal acts – Has committed illegal acts (e.g., forgery, fraud, theft or embezzlement) in order to finance gambling Risked significant relationship – Has jeopardized or lost a significant relationship, job or educational or career opportunity because of gambling Bailout – Has relied on others to provide money to relieve a desperate financial situation caused by gambling Loss of control – Has made repeated unsuccessful efforts to control, cut back or stop gambling Viisi tai enemmän = Patologinen peliriippuvuus Kolme tai neljä = Ongelma pelaaja Yksi tai kaksi = Riskipelaaja (Helpguide 2007)

10. Tilastotietoa (1) V. 2003 tehdyn sosiaali- ja terveysminiteriön tutkimuksen mukaan 1,5 % väestöstä eli 65 000 suomalaista kuuluu paljon rahapelejä pelaavien riskiryhmään. Akuutin peliongelmansa myönsi tutkimuksessa 25 000 henkeä Lievempiä pelaamisen hallintaongelmia arvioitiin olevan enimmillään 160 000 suomalaisella. Suurin pelaajien ryhmä ovat 20-30-vuotiaat miehet. (Socca 2007)

11. Tilastotietoa (2) Miehet hakevat useammin pelaamisesta jännitystä ja rahaa, kun taas naisilla pelaaminen on useammin ”pakopelaamista”. Naiset näyttävät aloittavan pelaamisen myöhemmin, mutta kehittävät ongelmia miehiä nopeammin. Liikaa pelaavia löytyy kaiken ikäisistä ja kaikista sosiaaliryhmistä. Nuorten liikapelaaminen näyttäisi tutkimusten mukaan olevan aikuisia huomattavasti yleisempää, vaikka nuoret pelaavat aikuisia vähemmän. Riskiryhmään kuuluvat erityisesti ne pojat, joilla on muutakin riskikäyttäytymistä, kuten päihteiden käyttöä, tupakointia, näpistelyä ja poissaoloja koulusta. (Tilastokeskus 2006)

12. Rahapelikulutus (liikevaihto 2,2 mrd )

13. Rahapelitarjonta Pelitarjonta on Suomessa runsasta ja pelien saatavuus hyvä; Raha-automaattien osalta niiden sijoittaminen periaatteessa ilman rajoituksia on mahdollista Suomen lisäksi vain Islannissa. Muualla sijoittaminen on pääsääntöisesti mahdollista vain valvotun ikärajan paikkoihin (anniskelupaikat ja erilliset pelisalit) Tarjontaa on lakisääteisesti rajoitettu suomessa automaattien määrällä ja yhdellä kasinoluvalla Rahapelien markkinoinnille ei ole Suomessa asetettu rajoituksia (Haavisto 2007)

14. Rahapelivalvonta Ikärajat ovat Suomessa Euroopan alhaisimmat Raha-automaatteja voivat alle 18-vuotiaat pelata vain Suomessa (15 ), Islannissa (16) ja Englannissa (pienten panosten automaateilla ei ole ikärajaa) Kaikkialla muualla ikäraja 18 tai pelisaleissa osassa maita jopa 21 Muissa peleissä ei Suomessa ole lainkaan lakisääteisiä ikärajoja (rahapeliyhteisöjen omia rajoituksia on) Pelitoiminnan ohjaus ja valvonta on Suomessa väljää ja heikosti resurssoitua Peliongelmien tutkimukseen ja hoitoon vähemmän resursseja kuin muualla keskimäärin (Haavisto 2007)

15. Apua peliriippuvuuteen A-klinikat Psykiatrian poliklinikat Kriisikeskukset Terveyskeskukset Sosiaalitoimistot Seurakunnat GA-ryhmät Auttava puhelin Peluuri Rapeli-yhteisö Helsingissä Laitoshoito (Peluuri 2007)

16. Peliriippuvuuden hoito Lyhytterapiat (katse tulevaisuuteen, myönteiset voimavarat käyttöön) Kognitiiviset terapiat (opitaan uusi ajattelu, joka helpottaa pelaamisesta kieltäytymistä) Käyttäytymisterapiat (opitaan uusia tapoja ongelmatilanteissa) Rentoutus- ja mielikuvaterapiat (hallitaan ahdistusta ja stressitilanteita) Verkostotyö (läheiset tukijoiksi) Oma-apuohjelmat (erilaiset ryhmät, työkirjat) Pelikatkaisuhoito (Päihdelinkki 2007)

17. Lähteet Haavisto, Kari (2006) Sosiaali- ja terveysministeriö. Helpguide (2007) http://www.helpguide.org/mental/gambling_addiction.htm#gambling_addiction Peluuri (2007) (http://www.peluuri.fi/peliongelma/rahapeliongelman_luonne/?session=73550961). Päihdelinkki (2007) (http://www.paihdelinkki.fi/Tietoiskut) Socca (2007) (http://www.socca.fi/rahapeliongelmat/index.htm) Suhonen, Heikki (2006) Peliriippuvuus addiktiona. (http://www.soc.utu.fi/projektit/sosiaalipolitiikka/riippuvuus/peliriippuvuus_addiktiona.pdf). Tilastokeskus (2006) Viihteestä riippuvuudeksi – rahapeliongelman luonne. (http://www.tilastokeskus.fi/artikkelit/2006/art_2006-12-13_002.html?s=1). Wikipedia (2007) (http://fi.wikipedia.org/wiki/Peliriippuvuus).