Ongelmapelaaminen ja peliriippuvuus Suomessa

1. Kuviot: Suomalaisten rahapelaaminen 2007 (STM/Taloustutkimus Oy) Ongelmapelaaminen ja peliriippuvuus Suomessa Tuukka Tammi erikoistutkija, Stakes tuukka.tammi@stakes.fi

2. Kuviot: Suomalaisten rahapelaaminen 2007 (STM/Taloustutkimus Oy) • 1) Suomalaisten rahapelaamisesta • 2) Ongelmapelaaminen kansalaisten huolenaiheena • 3) Paljonko rahapeliongelmia: itsearviot / addiktiomää-ritelmän mukainen arvio • 4) Rahapelitutkimuksen haasteita Esityksen rakenne

3. Paljonko pelataan

4. Kuviot: Suomalaisten rahapelaaminen 2007 (STM/Taloustutkimus Oy) Pelaajamääriä

5. Pelikulutuksen kasvu ja kasautuminen Kuviot: Suomalaisten rahapelaaminen 2007 (STM/Taloustutkimus Oy)

6. Kuviot: Suomalaisten rahapelaaminen 2007 (STM/Taloustutkimus Oy) Peliongelmat: - mielipiteet - arviot määrästä: a) itsearviointi b) riippuvuus-määritelmään perustuvat arviot

7. Kuviot: Suomalaisten rahapelaaminen 2007 (STM/Taloustutkimus Oy)

8. Kuviot: Suomalaisten rahapelaaminen 2007 (STM/Taloustutkimus Oy)

9. Kuviot: Suomalaisten rahapelaaminen 2007 (STM/Taloustutkimus Oy) • Itsearviointi: • 1%*) (38.000 henkeä) pelaa mielestään ongelmallisen paljon • 3% (124.000 henkeä) on pelannut ongelmallisen paljon, mutta ei enää pelaa. *) N=on pelannut

10. Kuviot: Suomalaisten rahapelaaminen 2007 (STM/Taloustutkimus Oy) Kun peluri sairastui: mania, kompulsio, addiktio Vielä 1700- ja 1800-luvuilla (liika) rahapelaaminen nähtiin paheena tai syntinä. Peliongelmatutkimus enenevästi noin 30 vuotta Tutkimusta hallinnut sairausnäkökulma, jossa liiallista tai hallitsematonta pelaamista tarkastellaan yksilöpatologiana, persoonallisuuden ja itsekontrollin häiriönä. Taustalla psykoanalyyttisen näkökulman ja sen myöhempien sovellusten kehkeytyminen, jota kautta liian intensiivinen kiinnittyminen yhteen toimintaan alkoi näyttäytyä maanisena käyttäytymisenä. Sittemmin liiallinen pelaaminen alettiin nähdä pakkokäyttäytymisenä, kompulsiona ("compulsive gambler"). Kompulsiivisen käyttäytymisen kategoriassa pelaaminen rinnastuu sellaisiin impulssien hallinnan häiriöihin kuten kleptomania tai pyromania. Pelihimo psykiatriseen tautiluokitukseen vuonna 1980 (DSM III) Pian kritiikkiä (psykiatrian sisäistä), jonka mukaan liiallinen pelaaminen ei täyttäisi pakko-oireisen häiriön kriteerejä. Kritiikistä ponnistava psykiatrinen koulukunta on sittemmin – ja varsin menestyksellisesti – esittänyt, että ongelmia tuottava pelaaminen tulee nähdä addiktiona. Siirtymä kompulsio-määritelmästä addiktionäkökulmaan näkyy vuoden 1987 uudistetussa tautiluokituksessa (DSM IIIR), jossa patologinen pelaaminen näyttäytyy analogisena päihderiippuvuuden kanssa. > ks. seuraava taulukko.

11. Kuviot: Suomalaisten rahapelaaminen 2007 (STM/Taloustutkimus Oy)

12. Kuviot: Suomalaisten rahapelaaminen 2007 (STM/Taloustutkimus Oy) The South Oaks Gambling Screen: Suomessa käytetty kysymyssarja peliongelmien arvioimiseksi väestötasolla Addiktiotesti, perustuu DSM-luokitukseen: mittaa käyttäytymisen, sen vaikutusten ja sisäisten tuntemusten yhdistelmää. 0–2 pst = ei rahapeliongelmia3–4 pst = "ongelmia pelaamisen hallinnassa"5+ pst = "todennäköinen peliriippuvuus" ('probable pathological gambling') "Sisäistä" kritiikkiä: testi tuottaa isoja lukuja, mutta ei erittele eriasteisia ongelmia. Myös mm. kulttuurierojen merkitys, kysymysten tasa-arvoisuus ('soft & hard items'), velkakysymysten iso määrä, keskiluokkaisuus/työ-opiskeluodotus, arvot. Keskustelu alapisterajasta: 3 vai 5?

13. SOGS-R-kysymykset 1. Jos häviätte rahapeleissä, teettekö usein niin, että palaatte jonain toisena päivänä pelaamaan yrittääksenne voittaa häviämänne rahat takaisin?2. Oletteko koskaan väittänyt muille voittaneenne rahapelissä, vaikka olette todellisuudessa hävinnyt?3. Oletteko koskaan pelannut enemmän kuin mitä olette alun perin aikonut?4. Ovatko ihmiset arvostelleet pelaamistanne tai väittäneet Teillä olevan pelaamisongelma riippumatta siitä mitä itse ajattelette asiasta? 5. Oletteko koskaan tuntenut syyllisyyttä rahapelejä pelatessanne?6. Oletteko koskaan tuntenut haluavanne lopettaa rahapelien pelaamisen, mutta olette ajatellut että ette siihen pysty?7. Oletteko koskaan salaillut pelaamistanne perheenjäseniltänne tai muilta läheisiltä?8. Oletteko koskaan kiistellyt läheistenne kanssa rahapelaamistanne?10. Oletteko koskaan lainannut rahaa pelaamiseen ettekä ole sitten pelaamisenne vuoksi pystynyt maksamaan lainaa takaisin? 11. Oletteko koskaan ollut poissa töistä tai opiskelusta tai käyttänyt työ- tai opiskeluaikaanne pelataksenne rahapelejä?12. Oletteko lainannut tai hankkinut rahaa pelataksenne rahapelejä tai maksaaksenne pelivelkojanne seuraavilta ...?(kotitaloutenne yhteisistä rahavaroista – puolisoltanne tai muulta perheenjäseneltä – sukulaisiltanne tai tuttaviltanne – pankista tai muusta luottolaitoksesta – hankkinut rahaa luottokortilla – yksityisiltä rahanlainaajilta – myynyt osakkeita tai muita arvopapereita – myynyt omaa tai perheen omaisuutta – panttilainaamosta – ns. pikavipeillä)[max. 1 riskipiste per vastaus]

14. Ongelmapisteet (SOGS-R) väestöosuuden mukaan Kuviot: Suomalaisten rahapelaaminen 2007 (STM/Taloustutkimus Oy)

15. Kuviot: Suomalaisten rahapelaaminen 2007 (STM/Taloustutkimus Oy) 12 kk:n aikana peliongelmaisiksi luokittuneet (3+pst) 3 % yli 15-vuotiaista eli noin 130 000 henkeä useimmiten nuoria/nuorehkoja miehiä pelaavat tyypillisesti usein ja useaa eri rahapeliä; pelatuimmat pelit ovat rahapeliautomaatit, Lotto/Jokeri, raaputusarvat ja Veikkauksen päivittäiset arvontapelit pelaavat muuta väestöä huomattavasti useammin ulkomaille 12 kk:n aikana "todennäköisesti peliriippuvaisiksi" luokittuneet (5+pst) osuus on 1 % väestöstä (42.000) osuus koko pelikulutuksesta on noin kymmenesosa.

16. Kuviot: Suomalaisten rahapelaaminen 2007 (STM/Taloustutkimus Oy) Ongelmapelaaminen (SOGS-12 kk) iän ja sukupuolen mukaan • Alaikäisten vaikutus väestöosuuteen: 0,1% • Ongelmapelaajien osuus aikuisväestöstä (5+): 0,9% • Erittäin korkeita ongelmapisteitä (9+) saavat vain: nuoret miehet + vanhemmat naiset (35-64 v.)

17. Ongelmapelaamisen 'diagnostinen deter-ministisyys' vs. kulttuurinen tulkinnallisuus

18. Kuviot: Suomalaisten rahapelaaminen 2007 (STM/Taloustutkimus Oy) Yhteenvetona Pelaaminen runsasta ja huoli peliongelmista kasvussa. Paljon pelaaminen kasautunut pienelle joukolle: "harrastelijat vs. pelurit". Peliongelmien määrässä ei juuri muutosta verrattuna vuoteen 2003. Suomessa on addiktiokriteerein tällä hetkellä 42 000 - 130 000 peliongelmaista (1-3 % yli 15-v. väestöstä). Näkyvätkö peliongelmat muutoin kuin kliinisestä taustasta ja päihdeanalogiasta lähtevän määritelmän kautta? Tarvitaan rinnakkaisia tapoja arvioida peliongelmia: eri määritelmät ja tutkimusasetelmat. Mitä ovat peliongelman konkreettiset (kovat) haittaindikaattorit?

19. Kuviot: Suomalaisten rahapelaaminen 2007 (STM/Taloustutkimus Oy) • Suhteellisen nuori tutkimusala (Journal of Gambling Studies 1985-), peliongelman "psykiatrisoituminen" jo aiemmin • Suurin osa tutkimuksesta muutamasta maasta (USA, Australia, Kanada, Uusi Seelanti, UK, Sveitsi, Ruotsi, Alankomaat). • Psykotieteiden hallitsevuus (addiktio, yksilölähtöisyys; ongelmaisen "profilointi"), suunta kohti kansanterveysnäkökulmaa • Myös vaikutusevaluaatioita yhteisö- ja kansallisilla tasoilla: mitä tapahtuu kun x. • Etnografiaa, sosiaalihistoriaa • Yhteiskuntatieteellinen (haitta)tutkimus ollut vähäistä: kulutuksen, haittojen ja sääntelyn välinen suhde, väestöryhmittäiset erot, eri pelien erilaiset sosiaaliset maailmat, runsas pelaaminen osana muuta riskikäyttäytymistä tai huono-osaisuutta. • Myös ekonominen-politologinen tutkimus jatkossa tärkeää: EU-WTO ym. isot globaalit pyörät pyörivät Rahapelitutkimuksen kentästä