250 likes | 648 Views
Normit ja roolit . "normipaine", "normikonflikti", "roolipaine", "mies- ja naisrooli" "rooliristiriita" jne? 1960- ja 1970-lukujen sosiologian "peruskamaa"Vallalla k?sitys, ett? sosiologia on tiede, joka k?sittelee normeja ja rooleja, normien mukaista ja niiden vastaista k?ytt?ytymist? yms.Talou
E N D
1. SOSIOLOGIA: peruskäsitteitä ja -näkökulmia Hannu Ruonavaara
puh. 02-333 5382, hanruona@utu.fi
Vastaanotot ma 14-15
2. Normit ja roolit ”normipaine”, ”normikonflikti”, ”roolipaine”, "mies- ja naisrooli" ”rooliristiriita” jne
? 1960- ja 1970-lukujen sosiologian ”peruskamaa”
Vallalla käsitys, että sosiologia on tiede, joka käsittelee normeja ja rooleja, normien mukaista ja niiden vastaista käyttäytymistä yms.
Taloustieteilijät ja politologit: sosiologinen selitys = ihmisten norminmukainen käyttäytyminen, taloustieteellinen selitys = ihmisten omaa etuaan ajava toiminta
Normiteoreettinen painotus on väistynyt sosiologiassa
Silti normisosiologian tunteminen on välttämätöntä, sillä se on edelleen monien sosiologisten keskustelujen vertailukohtana
Normisosiologian paluu ei ole mahdoton (Göran Therborn)
3. Talcott Parsonsin teoria normisosiologian taustalla Normien ajatus on jäljitettävissä Durkheimiin, mutta suurempi vaikutus normiteoriaan oli Talcott Parsonsilla
Parsons (1902–1979) oli maailman vaikutusvaltaisimpia sosiologeja 1950- ja 1960-luvuilla
Parsons painui taka-alalle 1960-luvun radikalismin myötä
Järjestyksen ongelma: miten yhteiskunta pysyy koossa?
4. Normiajattelun tausta Ihmisten toiminta ja käyttäytyminen ovat usein hämmästyttävän yhdenmukaista
Ikään kuin ihmiset noudattaisivat toiminnassaan aina joitain sääntöjä – joko julkilausuttuja (esim. liikennesäännöt) tai piileviä (esim. keskustelun säännöt)
Osa säännöistä on huomaamattomia siksi, että olemme sisäistäneet ne niin hyvin, että emme tunnista niitä enää
5. Sosiaalinen normi Sosiaaliset normit ovat käyttäytymissääntöjä, jotka saavat aikaan yhdenmukaista käyttäytymistä JA tätä yhdenmukaisuutta valvotaan palkinnoin ja rangaistuksin (eli positiivisin ja negatiivisin sanktioin)
Esim. liikennesääntöjen noudattaminen, vanhempien huoltovelvollisuus lapsiin nähden, yksiavioisuus, käyttäytymissäännöt
Kaikki käyttäytymissäännöt eivät ole sosiaalisia normeja
6. Normien noudattaminen Normeja noudatetaan niihin liittyvien sanktioiden vuoksi
Sanktiot voivat olla monenlaisia: taloudellisia, vapauksiin ja oikeuksiin liittyviä, ruumiillisia, symbolisia, sosiaalista hyväksyntää/paheksuntaa yms.
Osa normeista on sisäistetty niin hyvin, että niiden noudattamista ei juurikaan tarvitse valvoa
? yhteiskunnan jäsenten omat moraalikäsitykset estävät normien rikkomisen (esim. sukupuoli- ja perhe-elämä)
Sosialisaatio on (tässä) normien sisäistämistä
7. Yhteisö, yksilö ja normit Normit liittyvät yhteisön ja sen jäsenten vuorovaikutukseen
Yhteisö asettaa normeja ja valvoo niitten noudattamista
Yhteisö: koko yhteiskunta, heimo, yhdyskunta, työyhteisö, perhe jne.
Osalla normeista on selkeä lähde ja auktoriteetti, joka valvoo niitten noudattamista (esim. liikennesäännöt), osalta puuttuu valvoja (esim. käyttäytymistavat)
8. Normien lajit Käsky vaatii kaikkia normin kohteena olevia käyttäytymään yhdenmukaisesti rangaistuksen uhalla (esim. asevelvollisuus)
Kielto ei vaadi täysin yhdenmukaista käyttäytymistä, mutta määrittelee ne käyttäytymismuodot, joista seuraa rangaistus (esim. nopeusrajoitus)
Lupa määrittelee ne tilanteet, joissa muuten kielletty käyttäytyminen on sallittua (esim. sairauspoissaolo)
Ihannenormi on suositus toivottavasta käyttäytymisestä, josta poikkeamisesta ei varsinaisesti rangaista (esim. osallistuminen ainejärjestön toimintaan)
9. Viralliset ja epäviralliset normit Viralliset normit ovat ryhmän tai instituution julkilausuttuja sääntöjä
Epäviralliset normit ovat kaikkien ryhmän jäsenten tietämiä käyttäytymissääntöjä, joita ei ole muotoiltu julkilausutuiksi säännöiksi
Epäviralliset normit voivat myöntää lupia poiketa virallisista normeista
Epävirallisilla normeilla voidaan tarkoittaa myös jonkin instituution sisällä olevan ryhmän julkilausumattomia normeja, jotka voivat olla vastakkaisia instituution virallisille normeille
10. Kaikki normit eivät koske kaikkia Monet normit määrittelevät kieltoja tai myöntävät lupia joillekin ryhmille
Joskus ryhmän normit koskevat vain ryhmän jäseniä
Normien rajat ovat kiistanalaisia
Kaikki normit eivät ole voimassa kaikissa olosuhteissa
Yhteiskunnan osakulttuureilla on omat norminsa
11. Normit sosiaalisten ilmiöiden selityksenä Pekka Sulkunen: normit eivät ole kovinkaan kiinnostava ilmiöiden selitys silloin kun normit ovat selvästi ilmaistuja ja ne toimivat odotetulla tavalla (tuottavat yhdenmukaista käyttäytymistä)
? Kehäpäätelmien vaara
Normit tulevat kiinnostaviksi silloin kun ne ovat epävirallisia, kun niistä poiketaan tai kun ne asettavat ristiriitaisia vaatimuksia ihmiselle
12. Normit yhteiskunnan tilan kuvaajana Yhteiskunta on pluralistinen eli moniarvoinen, jos siinä on monia rinnakkaisia normijärjestelmiä
Yhteiskunnassa voi olla normiristiriitoja, jos sen jäseniin kohdistuu vastakkaisia normatiivisia odotuksia
? Tekipä henkilö minkä tahansa valinnan, hän rikkoo jotakin normia
Tällaiset ristipaineet johtavat yhden teorian mukaan vetäytymiseen (passivoitumiseen)
Jos yhteiskunnassa on paljon normiristiriitoja, mutta normeja ei sanktioida, seuraa vieraantumista
13. Erik Allardtin teoria erityyppisistä yhteiskunnista Erik Allardt (1925-), kansainvälisesti tunnetuimpia sosiologejamme
Kehitti yhteiskunnan muutoksen teoriaa, jossa normipaineella on keskeinen rooli
Yhteiskunnan rakenna ja sosiaalinen paine (1964)
14. Allardtin nelikenttä Perustuu kahdelle muuttujalle, työnjaon asteelle ja yhdenmukaisuuden paineelle
Jälkimmäinen on sitä, että yhteisö painostaa yksilöä mukautumaan joihinkin normeihin
Kehiteltiin tulkitsemaan suomalaisen yhteiskunnan nopeaa muutosta sotienjälkeisellä ajalla
Suomalainen yhteiskunta oli murrostilassaan lähellä alhaisen solidaarisuuden välitilaa 3
Sen olisi pyrittävä orgaanisen solidaarisuuden tilaan 4
15. Nelikentän yhteiskuntakritiikki Yhteiskunnan normijärjestelmän vanhakantainen jäykkyys ei vastaa sen nykyistä työnjaollista monimuotoisuutta
?perustelee entistä suvaitsevampaa ja moniarvoisempaa yhteiskuntaa
"Tieto siitä, että erilaisuuden suvaitseminen oli omiaan lujittamaan eikä suinkaan heikentämään työnjaoltaan eriytynyttä yhteiskuntaa, tarjosi ideologiset ohjenuorat elinkeinomurroksen Suomelle." (Klaus Mäkelä 1992)
Allardt on myöhemmin soveltanut nelikentän ajatuksia tietoyhteiskunnan analyysiin
16. Roolit arjessa "Tavallisessa elämässä havaitsemme jatkuvasti käyttäytymistä, joka on kuin ulkoa päin määrättyä ja tuntuu kuuluvan jollekin muulle kuin sille henkilölle, jota tarkkailemme. Kun tapaamme jostakin yhteydestä hyvin tuttuja henkilöitä epätavallisessa ympäristössä, he tuntuvat omituisen vierailta." (Pekka Sulkunen)
Olemme tottuneet tapaamaan ihmiset tietyissä rooleissa
toisissa rooleissa ollessaan he käyttäytyvät eri tavoin kuin mitä olemme tottuneet heiltä odottamaan
17. Mitä ovat sosiaaliset roolit? Normit ja roolit läheisessä yhteydessä toisiinsa
Molemmissa on kysymys ympäristön odotuksista, jotka määrittelevät, millainen käyttäytyminen on tilanteessa sopivaa
Sosiaalinen rooli = niiden normien ja odotusten summa, jotka koskevat henkilöitä, joilla on erityinen tehtävä tai asema (Allardt & Littunen 1972)
Eroja normin ja roolin käsitteiden välillä:
N ? yksilön/yhteisön vuorovaikutus, R ? ryhmien väliset suhteet
N ? käyttäytymisen yhdenmukaisuus, R ? käyttäytymisen odotetut ja hyväksytyt erot
18. Rooli ei ole käyttäytymistä Sosiaaliset roolit koostuvat niistä odotuksista, joita muilla on käyttäytymisestä
? henkilö ei voi itse valita rooliaan
Henkilö voi käyttäytyä enemmän tai vähemmän roolinsa mukaisesti ? yksilölliset vaihtelut!
”Jokainen näytelmä ja sen roolit voidaan esittää tuhansilla eri tavoilla, mutta itse näytelmä rooleineen on silti aina sama.” (Sulkunen)
19. Roolit sisäistetään Sosiologiassa roolilla ei viitata epäaitoon käyttäytymiseen
Myös ”aito minä” edellyttää roolien hallitsemista
Roolit sisäistetään joko lapsuudessa (esim. sukupuoli-) tai vähitellen niiden esittämisen myötä (esim. ammattiroolit)
Vaihtuvista ja muuttuvista rooleista tulee persoonallisuutta
”Toisinaan jonkin roolin hallinta tunkeutuu niin syvälle persoonallisuuteemme, että sen vaikutus tuntuu muillakin elämän alueilla kuin siellä mistä rooli on peräisin. Monet ammatit muovaavat harjoittajiaan niin paljon, että sen voi havaita ulkonäöstä, puhetavasta ja ajatusmaailmasta muuallakin kuin työpaikalla.” (Sulkunen)
? Eri ammatit eroavat tässä suhteessa paljon
20. Roolien ”esittäminen” Jossain roolissa toimiminen ei edellytä vain odotettuja tietoja ja taitoja vaan roolin tunnistamista helpottavia merkkejä: virkapukuja, tilajärjestelyjä, kielenkäytön tapoja yms. ? roolikalustoa, joka erottaa roolit ja auttaa osanottajia tunnistamaan ne
Roolista toiseen siirtymiseen liittyy kaikissa yhteiskunnissa siirtymäriittejä
”Siirtymäriiteille on tyypillistä se, että niissä symbolisesti ensin 'kuoletetaan' vanha rooli; sen jälkeen seuraa vaihe, jossa vertauskuvallisesti esitetään uuden roolin vaatimien taitojen ja tietojen omaksumista ja viimein yhteinen juhla, jossa yhteisö ottaa vastaan jäsenensä uudessa roolissa.” (Sulkunen)
21. Roolien tyyppejä Tilanneroolit liittyvät erilaisiin jokapäiväisiin tilanteisiin
? ”Niissäkin toimimme sen mukaan, millaisiksi haluamme määritellä itsemme ja millaisina haluamme muitten määrittelevän meidät” (Sulkunen)
Asemiin liittyvät roolit: opettaja, sairaanhoitaja, pappi jne
? Hankittuja rooleja
Statusroolit liittyvät erilaisiin saatuihin ominaisuuksiin kuten sukupuoli ja ikä
Haavio-Mannila 1968: saadut sukupuoliroolit ovat joutuneet ristiriitaan hankittujen ammattiroolien kanssa
22. Roolikasau(tu)mat Ihmisen monet roolit erilaisten ryhmien jäsenenä muodostavat kokonaisuuden, roolikasauman
Viiteryhmä = niitten ryhmä, joitten odotuksista rooli muodostuu
Vertaisryhmät koostuvat niistä, joilla on samanlaiset roolikasaumat kuin henkilöllä itsellään
Ulkoisryhmiä ovat viiteryhmiä, joihin kuuluu muita kuin vertaisia
Koululaisen roolikasauma
23. Rooliongelmia Rooliristiriidat: roolikasauman erilaisiin rooleihin sisältyy ristiriitaisia odotuksia
Myös rooliodotukset voivat joutua ristiriitaan, jos viiteryhmän henkilöt toimivat useissa eri rooleissa
? esimerkiksi äiti opettajana
Eri rooleissa olevat pyrkivät parantamaan roolinsa suhteellista asemaa ? rajaroolit
Roolijäykkyys: liioitellaan ylempien odotuksiin vastaamista
Roolikaluston korostuminen
Roolin arvostetuimpien piirteiden korostaminen
Roolin rajaaminen alaspäin
24. Poikkeavan rooli Kaikki poikkeava käyttäytyminen ei joudu kontrollin kohteeksi
Poikkeavaksi leimautuminen: poikkeavuus on sosiaalisen määrittelyn tulosta
Poikkeavan rooliin joutuminen lisää usein todennäköisyyttä käyttäytyä poikkeavasti
Poikkeavaksi leimautuminen herättää odotuksia, että henkilö on poikkeava muullakin tavalla kuin leiman antavalla tavalla
Sekundaarinen poikkeavuus: poikkeavan roolin sisäistäminen
25. ’Rooli’ yhteiskunnan jäsentäjänä ”Rooli on sosiologian käsitteistä ehkä kaikkein helpoin” (Sulkunen)
Perusajatus: toimiessaan yhteiskunnassa yksilö joutuu kohtaamaan muut sosiaalisten odotusten kautta
Yhteiskunta näyttäytyy erilaisten asemien ja suhteiden järjestelmänä, joka …
… on kerrostunut
Sosiaalisia jakoja on mahdollista tarkastella roolin käsitteen avulla
’Rooli’ on ’normia’ helpommin liitettävissä yhteiskunnan vastakkainasettelujen tarkasteluun
26. Yhteenvetoa Normi- ja rooliteoreettinen ajattelutapa on sosiologian perustietoa, joskin se toimii nykyään harvoin tutkimuksen pääasiallisena teoreettisena näkökulmana
Normin ja roolin käsitteet ja niihin liitetyt ideat ovat helposti sovellettavissa erilaisiin arkisiin tilanteisiin
Vaikka ’normi’ ja ’rooli’ liittyvät mikrososiologiaan eli vuorovaikutuksen tutkimukseen voidaan sovelluksia kehitellä myös makrososiologiaan eli laajojen yhteiskunnallisten järjestelmien tutkimukseen