1 / 38

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIAA

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIAA. OULUN PSYKIATRISEN EPIDEMIOLOGIAN SEURAN JA LÄÄKETEHDAS LUNDBECKIN JÄRJESTÄMÄ KOULUTUSTILAISUUS 29.1.2008. Markku Timonen Yleislääketieteen professori Terveystieteidenlaitos Oulun yliopisto. Ihminen on onnettomin 44-vuotiaana Iltalehti 29.1.2008 12:38.

orly
Download Presentation

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIAA

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIAA OULUN PSYKIATRISEN EPIDEMIOLOGIAN SEURAN JA LÄÄKETEHDAS LUNDBECKIN JÄRJESTÄMÄ KOULUTUSTILAISUUS 29.1.2008 Markku Timonen Yleislääketieteen professori Terveystieteidenlaitos Oulun yliopisto

  2. Ihminen on onnettomin 44-vuotiaanaIltalehti 29.1.2008 12:38 • ”…kahdelle miljoonalle ihmiselle 80:ssä eri maassa tehty tutkimus…” • ”…tutkijat analysoivat aineistoa yli 35 vuoden ajalta mitatakseen masennusta, ahdistusta, henkistä hyvinvointia, onnellisuutta ja tyytyväisyyttä… ” Oswaldin ja Blanchflower. Social Science & Medicine 2008

  3. Ihminen on onnettomin 44-vuotiaanaIltalehti 29.1.2008 12:38 • ”Keski-ikä näyttääkin tutkijoiden mukaan U:n muotoisen käyrän alimmalta kohdalta, ja ihmiset ovat nuorempina ja vanhempina onnellisempia kuin päälle nelikymppisinä.” Oswaldin ja Blanchflower. Social Science & Medicine 2008

  4. Depressio sairautena • Sosiaalisesti uuvuttava syndrooma, oireyhtymä, joka sisältää rykelmän erilaisia oireita. • tahdosta riippumattoman hermoston oireita, • kognitiivisia oireita, • käyttäytymiseen liittyviä oireita, • fyysisiä oireita • impulssikontrollin heikentymistä • …joista vain yksi oire on mielialan heikentyminen (Stahl 2001)

  5. Masennustilat / ICD-10 • Lievä masennustila F 32.0 • Keskivaikea masennustila F 32.1 • Vaikea-asteinen masennustila ilman psykoottisia oireita F 32.2 • Vaikea-asteinen, psykoottinen masennustila F 32.3 • Määrittämätön masennustila F 32.9

  6. Diagnostiikka 1/3 • Masennusjakso on kestänyt vähintään kahden viikon ajan • Henkilöllä ei ole ollut hypomaanista tai maanista jaksoa • Oireisto ei johdu suoraan päihteidenkäytöstä

  7. Diagnostiikka 2/3 • Masennustilan keskeisiä oireita ovat (lievässä ja keskivaikeassa 2/3, vaikeassa 3/3) 1. masentunut mieliala suurimman osan päivää ja useimpina masennusjakson päivinä • ulkoisista tekijöistä riippumaton 2. Kiinnostuksen tai mielihyvän kokemisen menetys 3. Vähentyneet voimavarat tai poikkeuksellinen väsymys

  8. Diagnostiikka 3/3 ”Muut” masennuksen oireet • itseluottamuksen tai omanarvontunnon väheneminen • perusteettomat tai kohtuuttomat itsesyytökset • keskittymisvaikeus, joka voi ilmetä päättämättömyytenä tai asioiden jahkailuna • unihäiriöt • ruokahalun lisääntyminen tai väheneminen, johon liittyy painon muutos. • psykomotorinen hidastuneisuus tai kiihtyneisyys • toistuvat kuolemaan tai itsetuhoon liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen

  9. Masennustilan vaikeusaste • oireyhtymän toteaminen (vähintään 4/10 kliinisesti merkittävää oiretta 2 viikon ajan) • vaikeusasteen määritys: • lievä: yhteensä 4-5 oiretta • keskivaikea: yhteensä 6-7 oiretta • vaikea: yhteensä 8-10 oiretta

  10. Toistuva masennus F33! • F32 -diagnoosikoodeja käytetään vain ensimmäisestä masennusjaksosta. • Ensimmäisen masennusjakson jälkeiset masennusjaksot kuuluvat analogisesti toistuvan masennusjakson alaryhmiin (F33).

  11. Depression diagnoosi = kliininen diagnoosi

  12. Epidemiology is the study of factors affecting the health and illness of populations, and serves as the foundation and logic of interventions made in the interest of public health and preventive medicine http://en.wikipedia.org/wiki/Epidemiology

  13. Oulun- ja Lapinläänin naiset (96%), joiden laskettu synnytysaika oli vuonna 1966 (n= 12 068) • synnyttivät 12 058 elävää lasta. Monia biopsykososiaalisia tekijöitä on seurattu 31-vuotiaaksi asti.

  14. The Hopkins Symptom Checklist-25 (HSCL-25) in screening DSM-II-R axis-I disorders • Oulussa 1.1.1997 asuneet (n=1609) seulottiin ensin HSCL-25:llä, joka on ”self-reported” rating scale • Täydellinen vastaus ja suostumus tutkimukseen saatiin 1311 henkilöltä Veijola et al. Nord J Psychiatry 2003;57:119-123

  15. The Hopkins Symptom Checklist-25 (HSCL-25) in screening DSM-II-R axis-I disorders • Screening-positiivisille (HSCL-25 mean score ≥ 1.55; n=209-26 kieltäytynyttä) ja 112 screening-negatiivisille tehtiin SCID-I ja SCID-II –haastattelut Veijola et al. Nord J Psychiatry 2003;57:119-123

  16. Veijola et al. Nord J Psychiatry 2003;57:119-123

  17. Mood disorders HSCL 1,55 HSCL 1,75 Sensitivity Spesificity Sensitivity Spesificity 70.1 % 84.6 % 40.3 % 94.1% Veijola et al. Nord J Psychiatry 2003;57:119-123

  18. Hamiltonin depressioasteikko, HAM-D • 17 osiota, mistä lyhenne HAMD-17 • Tulkinnassa muistettava, että kehitettiin ennen DSM-IV -järjestelmää • pisteväli 0-2tai0-4, summapistemäärä: 0-52 • tulkinta: • 0 - 7: ei masennusta • 8-12: lievä masennus • 13-17: keskivaikea masennus • 18-29: vaikea-asteinen masennus • 30-52: erittäin vaikea-asteinen masennus Hamilton M. J Neurol Neurosurg Psychiatr 1960;23:56-62 Hamilton M. Br J Soc Clin Psychol 1967;6:278-296

  19. HAMD-17 validointi Kuopiolaisessa tutkimuksessa • Tutkimusaineiston muodostivat tammikuun 1996 alusta Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikan avohoitoyksikköön lähetetyt masennuspotilaat • Vakava masennustila -diagnoosi (DSM-III-R-kriteerit) määritettiin puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä (SCID-I), (n = 125). Viinämäki ym. Suomen lääkärilehti 2005;60:149-152

  20. Receiver operating characteristic (ROC) -käyrä • Saadaan piirtämällä sensitiivisyys spesifisyyden funktiona Uhari ja Nieminen kirjassa Epidemiologia ja biostatistiikka, Kustannus Oy Duodecim, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2001

  21. Viinämäki ym. Suomen lääkärilehti 2005;60:149-152; Kuvio 1. ROC-käyrä Hamiltonasteikon sensitiivisyydestän spesifisyyden funktiona suhteessa SCID-I:n tulokseen. Kuvaan on merkitty suositteltu katkaisuraja 11/12.

  22. Diagnostic Interview Schedule (DIS)Robins et al. Arch Gen Psychiatry 1981:38:381-389 • The first psychiatric diagnostic interview designed for use by lay intrerviewers • Enabled the cross-national comparisions in the 1980s • E.g., US Epidemiologic Catchment AREA (ECA) study Demyttenaere et al. JAMA. 2004 Jun 2;291(21):2581-90.

  23. Composite International Diagnostic Interview (CIDI) • By the World Health Organization (WHO) • The ”second generation” of cross-national psychiatric surveys in the 1990s • Was designed to estimate prevalence rather than severity (like DIS) Demyttenaere et al. JAMA. 2004 Jun 2;291(21):2581-90.

  24. WMH-CIDI The World Health Organization (WHO) World Mental Health (WMH) Survey Initiative version of the Composite International Diagnostic Interview (CIDI) http://www.hcp.med.harvard.edu/wmhcidi/

  25. The World Mental Health Survey Initiative • is a project of the Assessment, Classification, and Epidemiology (ACE) Group • by WHO coordinating the implementation and analysis of general population epidemiologic surveys • aims to obtain accurate cross-national information about the prevalences and correlates of mental, substance, and behavioral disorders in countries (n=26) in all WHO Regions http://www.hcp.med.harvard.edu/wmh/

  26. The World Mental Health Survey Initiative • Rationale(http://www.hcp.med.harvard.edu/wmh/) • The WHO Global Burden of Disease Study: • depression was calculated to be the fourth leading cause of disease burden globally (Ustun et al. British J Psychiatry 2004;184:386-393) • DALYs are the sum of life years lost due to premature mortality and years lived with disability adjusted for severity (Murray and Lopez Lancet 1997;349: 1436-1442)

  27. WMH-CIDI A fully-structured interviewdesigned to be used by trained lay interviewers for the assessment of mental disorders according to the definitions and criteria of ICD-10 and DSM-IV. http://www.hcp.med.harvard.edu/wmhcidi/

  28. The World Health Survey • The one-year prevalence of ICD-10 depressive episode was 3.2% (95% CI 3.0-3.5) • Obtained by WMH-CIDI • N=245 404 from 60 countries in all regions of the world Moussavi et al. Lancet 2007;370:851-58

  29. Comorbid depression in the World Health Survey • Diabetes 9.3 % (7.3-11.3) • Arthritis 10.7% (9.1-12.3) • Angina 15.0% (12.9-17.2) • Asthma 18.1% (15.9-20.3) • ≥2 chronic physical conditions 23% Moussavi et al. Lancet 2007;370:851-58

  30. The World Health Survey • depression was found to cause the greatest decrement in health as assessed by 16 self-reported health questions Moussavi et al. Lancet 2007;370:851-58

  31. Figure: Global mean health by disease status. Data from WHS 2003. Moussavi et al. Lancet 2007;370:851-58

  32. Terveys 2000 -tutkimus • Depression 1-vuotis prevalenssi 4.9% • Miehillä (n=2748) 3.4% • Naisilla (n=3257) 6.3% • Finnish version of the German, computerized version of the CIDI (M-CIDI) Pirkola et al. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2005;40:1-10

  33. Effect of the addition of a “help” question to two screening questions on specificity for diagnosis of depression in general practice • “during the past month have you often been bothered by feeling down, depressed or hopeless?” • “during the past month have you often been bothered by little interest or pleasure in doing things?” • “is this something withwhich you would like help?” with three possible responses: “no,” “yes, but not today,” or “yes.” BMJ, doi:10.1136/bmj.38607.464537.7C (published 15 September 2005), Arroll et al

  34. BMJ, doi:10.1136/bmj.38607.464537.7C (published 15 September 2005), Arroll et al

  35. Uskottavuusosamäärä (likelihood ratio)LR+ = sensitiivisyys / 1- spesifisyys • Kertomalla ennen testiä ollut taudin odds-luku aina uuden diagnostisen testituloksen mukaisella uskottavuusosamäärällä saadaan testin mukainen odds-luku • Testin jälkeinen todennäköisyys = ODDS / ODDS + 1 Uhari ja Nieminen kirjassa Epidemiologia ja biostatistiikka, Kustannus Oy Duodecim, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2001

More Related