”Puun ja kuoren välissä”

1. ”Puun ja kuoren välissä” Valtakunnallinen potilasasiamiesselvitys Osa I

2. Potilasasiamiestoiminnan historiaa • Juuret kansalaistoiminnasta 1970 –luvulla • Helsingissä kokeilu potilasasiamiestoiminnasta vuonna 1981 • Potilasliiton muistio ja ehdotus potilasasiamiesjärjestelmän luomisesta vuonna 1983 • Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (11 § potilasasiamies) voimaan 1.3.1993.

3. Miksi valtakunnallinen tutkimus? • Tarve valtakunnallisen selvityksen tekemiseen potilasasiamiestoiminnasta nousi esille TEO –työryhmässä. • Vuonna 2004 selvitys rahoitettiin sosiaali- ja terveysministeriön tutkimus- ja kehittämismäärärahoista (TUKE). • Selvitys toteutettiin STM:n valvonnassa Lapin lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolla vuonna 2004.

4. Espoon potilasasiamiehen raportti (2002) PAM-toiminnan organisointi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Nissilä: 2002) Tehy ry:n kysely (2000) Potilaan aseman vahvistaminen – työryhmän puhelinkysely (2000) Länsi-Suomen lh:n kysely Pirkanmaan terveyskeskuksissa (2002) Lapin lh:n selvitys (2001) Itä-Suomen lh:n selvitys (2000) Oulun lh:n selvitys (2001) Etelä-Suomen lh:n terveyskeskuskysely (2000) Aikaisempia selvityksiä

5. Ohjausryhmän jäsenet • Kirsti Riihelä, sosiaalineuvos, lääninlääkäri (ESLH) • Sinikka Piekkola, terveydenhuollontarkastaja (LSLH) • Ansa Sonninen, terveydenhuollontarkastaja (ISLH) • Aira Uusimäki, lääninlääkäri (OLH) • Riitta Pöllänen, lääninlääkäri (LLH), • Eila Korpivuoma, erikoissuunnittelija (LLH) • Aulikki Hautsalo, terveydenhuollontarkastaja (LLH)

6. Aineisto ja menetelmät • Aineisto kerättiin ositettua otantaa käyttäen potilasasiamiehiltä: • Länsi-Suomen lääni 200 kpl (40%) • Etelä-Suomen lääni 165 kpl (33%) • Itä-Suomen lääni 68 kpl (13%) • Oulun lääni 50 kpl (10%) • Lapin lääni 20 kpl (4%) • puolet julkisen ja puolet yksityisen sektorin potilasasiamiehille Vastauksia tuli hyvin kaikista lääneistä, yhteinen vastausprosentti oli noin 50.

7. Tutkimuksen tavoitteet • Millä tavalla potilasasiamiestoiminta on organisoitu eri puolilla maata? • Millaisia asioita asiakkaiden yhteydenotot potilasasiamieheen pääasiassa koskevat? • Millaisia kehittämistavoitteita potilasasiamiestoiminnalle voidaan asettaa?

8. Tulokset • Organisointi: yksikkö ja toimitila, koulutus ja työkokemus, tavoitettavuus ja tiedottaminen, työtyytyväisyys • Asiakkaiden yhteydenotot: yhteydenottojen määrä ja yleisimmät syyt • Kehittämistavoitteet: Potilasasiamiesten näkemykset, ohjausryhmän näkemykset

9. Yksikkö ja toimitila • Suurimmalla osalla hoidettavanaan oli 1-2 yksikköä, viidenneksellä 3-5 yksikköä. • 80% toimi potilasasiamiehenä samassa yksikössä missä muutenkin työskenteli. • Neljännekselle vastanneista oli varattu tehtävien hoitamista varten oma tila.

10. Potilasasiamiesten taustakoulutus • Sosiaalialan koulutus 14% • Terveysalan koulutus 38% • ylempi korkeakoulututkinto 19% • sos.+ terv. 7% • sos.+ terv.+ylempi 13% • muu koulutus 6% • Koulutuspäiviä järjestäneet mm. Kuntakoulutus, LH:t ja Teo • 55% ei erilliskoulutusta potilasasiamiestyöhön

11. Potilasasiamiesten arvio koulutuksen riittävyydestä • Puolet oli eri mieltä koulutuksensa riittävyydestä potilasasiamiestyössä • Samaa mieltä olivat yleisimmin ne joilla oli taustalla korkeakoulututkinto

12. Potilasasiamiesten ajankäyttö • Potilasasiamiehistä yli puolet käyttivät vain 0-2 tuntia viikossa potilasasiamiestyöhön, kokopäivätoimisilla ja osapäiväisillä potilasasiamiehillä oli säännöllinen työaika. • Kuitenkin yleinen vastaus oli, että aika ei riitä vaativiin tehtäviin. • Suurin osa vastanneista oli mielestään helposti asiakkaiden tavoitettavissa. • Ajan käyttö määräytyi usein yhteydenottojen perusteella

13. Työtyytyväisyys • 62% potilasasiamiehistä ei ollut hankkiutunut tehtäviin omasta halustaan. • 25% potilasasiamiehistä oli tehtävässä omasta halustaan (yleensä koko- tai osapäivätoimiset pam:t)

14. Korvaus potilasasiamiestoiminnasta • 74% potilasasiamiehistä ei saanut korvausta potilasasiamiestoiminnasta. • Palkkaa saivat koko- tai osapäivätoimiset potilasasiamiehet. • 15% potilasasiamiehistä sai muun korvauksen potilasasiamiestyöstä.

15. Asiakkaiden yhteydenotot • Suoritettu hoito tai tutkimus • Hoitoon pääsy • Lääkkeiden määrääminen • Todistukset ja lausunnot • Salassapitovelvollisuus • Kohtelu • Tiedonsaanti • Asiakasmaksut • Potilaiden, omaisten, lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteydenotot

16. Potilaiden yhteydenotot • Puolet ilmoitti potilaiden yhteydenottoja olleen vain 0-10 kpl vuonna 2003. • Tilastointi yleensä puutteellista • Tärkeimmät yhteydenottojen aiheet olivat hoitoon, tutkimukseen tai kohteluun liittyvät asiat

17. Omaisten yhteydenotot • Omaisten yhteydenottojen tärkeimmät aiheet olivat myös tutkimukseen, hoitoon tai kohteluun liittyvät asiat sekä hoitoon pääsy.

18. Lääkäreiden yhteydenotot • Lääkäreiden yhteydenottojen tärkeimmät aiheet olivat hoitoon tai tutkimukseen sekä tiedonsaantioikeuteen liittyvät asiat • Usein lääkärit eivät olleet yhteydessä potilasasiamieheen lainkaan.

19. Muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteydenotot • Hoitoon tai tutkimukseen liittyvät asiat sekä tiedonsaantioikeus ja kohtelu olivat muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteydenottojen tärkeimmät aiheet.

20. Muita syitä yhteydenottoihin • juridiset kysymykset • maksukatto • edunvalvonta • maksusitoumusasiat ja etuudet • potilaan oikeus valita hoitopaikkansa • resurssit • pyydetään vain ”hoitamaan asiat kuntoon”

21. Potilasasiamiesten arvioimat ongelmat potilasasiamiestoiminnassa • Tiedon puute • Ajan puute • Kaksinaisrooli • Mistä apua? Kollegoilta, juristilta, lakikirjoista, johtavalta lääkäriltä, esimieheltä, lääninhallituksesta, potilasvakuutuskeskuksesta

23. ”Puun ja kuoren välissä” Valtakunnallinen potilasasiamiesselvitys Osa II

24. Potilaslaki 11 § Potilasasiamiehen tehtävänä on: • Neuvoa potilasta tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa; • avustaa potilasta 10 § 1 ja 3 momentissa tarkoitetuissa asioissa; • tiedottaa potilaan oikeuksista • toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi

25. Potilasasiamiesten ajatuksia toiminnan kehittämiseksi Koulutus -erityisesti juridiikka, lääketieteelliset termit Palkka -ei haluta enää tehdä oman toimen ohella, asiaan kuuluva palkkio kaikille Tehtävien yhdistäminen - useita yksiköitä yhdelle koulutetulle ja riippumattomalle, kokopäivätoimiselle potilasasiamiehelle

26. ”Potilaat, jotka eivät pysty oikeuksiaan vaatimaan” • Omaiset • ”Hyvä hoito on kaikkien asia” • Neuvottomuus • Huom.: Potilaslain 11§ kohta 4: ”toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi”

27. Ohjausryhmän esittämät kehittämisehdotukset • Potilasasiamiesten koulutus ja kelpoisuusvaatimukset • perustetaan työryhmä suunnittelemaan potilasasiamiesten koulutuksen sisältöä ja sen aloittamista esim. yliopistojen täydennyskoulutuksena • kelpoisuusvaatimus jakaa mielipiteitä: tarvitaan lisää keskustelua potilaiden ja lainsäätäjän kannasta kelpoisuusvaatimukseen

28. Ohjausryhmän esittämät kehittämisehdotukset 2) Potilasasiamiestoiminnan yhdistäminen • Tarve yhdistää erityisesti pieniä yksiköitä samalle potilasasiamiehelle • Kokopäiväinen, koulutettu ja riippumaton potilasasiamies palvelisi parhaiten potilaan oikeusturvaa ja lisäisi palvelun saatavuutta.

29. Ohjausryhmän esittämät kehittämisehdotukset 3) Potilasasiamiehen asema • Riippumattomuus? • Suoraan hoitoprosessiin osallistuminen tai esimies/-alaissuhteessa toimiminen huonontaa objektiivisuutta ja luotettavuutta potilaan kannalta • Potilasasiamiehen tulisi kuitenkin toimia riittävän lähellä potilaita ja henkilökuntaa

30. Ohjausryhmän esittämät kehittämisehdotukset 4) Potilasasiamiestoiminnan tilastointi ja palautteen hyödyntäminen laatutyössä • Yhtenäinen elektroninen tilastointitapa potilasasiamiehille (Esim. Teo tiedonkerääjäksi?) • Potilasvahingoista, muistutuksista ja kanteluista ja niiden ratkaisuista hyöty irti laatutyössä: potilasasiamiehen hyödyntäminen sekä joustavana että vuosittaisena palautteen antajana.

31. Ohjausryhmän esittämät kehittämisehdotukset 5) Potilasasiamiesrekisteri • Valtakunnallista rekisteriä potilasasiamiehistä ei ole olemassa • Rekisterin perustaminen tärkeää potilasasiamiesten tavoittamiseksi tarvittaessa ja myös toiminnan kehittämisen, verkostoitumisen ja koulutuksien ym. kannalta • Rekisteriviranomainen voisi olla esim. lääninhallitus • Organisaatioille vuotuinen ilmoitusvelvollisuus potilasasiamiehistään rekisterin päivittämiseksi.