Kivinen tie kansallisesta kulttuurista neuvostokulttuuriin

1. Kivinen tie kansallisesta kulttuurista neuvostokulttuuriin FT MIKKO YLIKANGAS mikko.ylikangas@aka.fi

2. Karjalan keskeisiä kirjailijoita • Suomesta: Santeri Mäkelä, Hilda Tihlä, Oskar Johansson , Ragnar Rusko, Lauri Luoto, Eemeli Virtanen, Verner Kuusikko, Ludvig Kosonen, Tatu Väätäinen, Allan Visanen, S. Palerma (Yrjö Järveläinen), Otto Oinonen • Pietarista ja Inkeristä: Lea Helo (Topias Huttari), Jalmari Virtanen, Herman Laukkanen • Karjalassa: Arvi Pakarinen, Nikolai Jaakkola, Risto Bogdanov, Iivo Nikutev, Santeri Kirillov • Amerikasta: Väinö Aaltonen, Mikael Rutanen, Eemeli Parras, Eemeli Rautiainen

3. Karjalan proletaarikirjailijain yhdistys (KAPP) • Perustettiin heinäkuussa 1926 • Suomalainen, karjalainen ja venäläinen jaosto • Vuonna 1931 varsinaisia jäseniä 44, joista suomalaisia 27, karjalaisia 8, venäläisiä 8 ja juutalaisia 1 > vahvasti (emigrantti-)suomalainen organisaatio • Lisäksi KAPP:n kirjallisuuskerhoissa eri puolilla Karjalaa 46 aktivistia. • Karjalan kirjallisuus sitootui yleisliittolaisiin raameihin • Kirjallisuuslehti Puna-Kantele (1928) • Muutti nimensä 1932: Rintama

4. Kirjallisuusrintama nousee 1931 • KAPP:n jäsenmäärä kasvaa ja toiminta vilkastuu • Kustannusliike Kirja siirtyy Petroskoihin • Amerikasta ja Suomesta saadaan uutta verta • Merkittävimät teokset: • Herman Laukkasen runokokoelma Elettyä • Einari Leinon ja Gottfrid Hampfin runo- ja laulukokoelma Radan varrelta • Jalmari Virtasen runokokoelma Rivit suoriksi! • Santeri Kirillovin teos Voitto on meidän • Lea Helon runokokoelmat Nuoret mielet ja Astun yli • Ragnar Ruskon romaani Kahleissa • Oskari Johanssonin Kontupohja - iskutyö • Lauri Luodon Ikuiset uhritulet, Valkoisen leijonan metsästäjät, Kamaran sankarit, Pakolaisena, Jäämeri ärjyy ja Lakeuksien Aunus • Hilda Tihlän Lehti kääntyy • Proletaarinen kritiikki, painostus ja sensuuri tukahduttavat kulttuurikehitystä kaikilla aloilla.

5. Kansallisen teatterin näytelmiä 1932-34 Ohjaajat Rusko, Sandelin, Sevander, Romppainen, Kallio Boris Lavrenjov: Murtuma J. Jurin: Valo idästä V. Kirshon: Tuulten kaupunki G. Orlov & V. Gradov: Antonioitten miljoona Lauri Luoto: Aseet puhuvat D. Shtsheglov: Lumimyrsky Ben Jonson: Volpone J. J. Wecksell: Daniel Hjort V. Katajev: Aika, eteenpäin! A. Visanen: Teppojevin keksintö E. Vsevolodski: Taistelutoveri V. Kirshon: Tuomioistuin V. Shkvarkin: Vieras lapsi E. Parras: Jättiläisvaltimo sykkii A. Korneitshuk: Eskaaderin tuho V. Kirshon: Ihmeellinen metalliseos A. Afinogenov: Suden polku M. Pagnol & P. Nivoix: Kunnian kauppiaat

6. Kulttuuririntaman uudelleenjärjestely vuosina 1932-34 • Puolue toteaa, että proletaarinen kokeilu on epäonnistunut ja lakkauttaa KAPP:n ja kaikki muut kirjallisuus- ja taideryhmät 1932. • Uusi linja: tavoitteena yhteinen neuvostokultuuri. • Ei proletaarista, porvarillista tai kansallista kulttuuria vaan yhtenäinen neuvostokulttuuri • Taiteen tulee olla sisällöltään sosialistista ja muodoltaan kansallista

7. Karjalan neuvostokirjailijan liiton perustaminen 1934 • Elitistinen organisaatio • Karjalassa 43 kirjailijaa ja 6 kriitikkoa, joista liiton jäseniksi valittiin 6 (+ 6 ehdokasta) • Sosialistinen realismi lähtökohdaksi kirjallisuudessa, taiteessa, teatterissa, elokuvassa jne. • Hämärä doktriini, jolla myöhemmin nähty seuraavat nimittäjät: aatteellisuus, puoluekantaisuus, kansakantaisuus. Mitä ne tarkoittavat?

8. Karjalan kansallisen kulttuurin lopun alku • Karjalan kulttuurikehitys sidotaan poliittisesti Leningradin ja Moskovan valtaan • Karjalan kirjailijaliitto voi vain tehdä ehdotuksen jäsenistään. Asia päätetään Moskovassa Leningradin esityksestä • Kansallispolitiikan suunnan muutos > ”porvarillista nationalismia” aletaan kitkeä myös kulttuurista

9. Suomalaisen luomistyön ongelmia • Neuvostokulttuurin vaatimukset hämmentävät suomalaisia: keitä me olemme, ketä varten luomme, mikä on tulevaisuutemme – Yhtenäinen Punainen Suomi (ml. Karjala), vai sulautuminen neuvostokansojen ja –kulttuurin perheeseen? • Oma taustan ja neuvostotodellisuuden välinen kuilu • Poliittisia emigrantteja, läntinen kulttuuriperintö, maailmaa nähneitä, poliittiset juuret monella egalitarisessa ja utopistisessa sosialismissa vs. stalinistinen komentojärjestelmä • Kritiikki suomalaisia kohtaan: • Suomalaiset, ”vieraat” teemat vallitsevat. Karjala, uuden ajan sankarit, puolueen johtava rooli ja sosialismin rakennustyö Neuvostoliitossa puuttuu taiteesta • Kritiikki osaksi perusteetonta

10. Törmäyskurssilla • Leningrad, Moskova ja Puolue sanelevat mitä taiteelta vaaditaan • Kirjailijat puolestaan kirjoittavat siitä mistä parhaiten osaavat • Kirjailijaliiton ongelmat: ei täysjäseniä, kurjat olosuhteet eivät kannusta toivotunlaiseen luomistyöhön • Poliittinen murros syksyllä 1935: suomalaisten syrjäyttäminen alkaa. Kulttuuriala säilyy suomalaisten viimeisenä linnakkeena • 1934 Karjalassa 43 kirjailijaa ja 6 kriitikkoa > suomalaisia 32, venäläisiä 12, karjalaisia 5. Sama kansallinen suhde muillakin taiteen aloilla. Suomalaisten osuus väestöstä kuitenkin alle 5 %. Kestämätön asetelma uudessa poliittisessa tilanteessa.