1 / 31

Virolaiset kulttuurit

Virolaiset kulttuurit. Hannele Ylönen 2009 Lähteet: http://www.vsy.fi/opinto/maahanmuuttajat/index.php?k=1941. Viron kartta. Viron maakunnat. Viron maakuntien pääkaupungit. Eesti Vabariik = Viron tasavalta. Viron tasavalta.

phil
Download Presentation

Virolaiset kulttuurit

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Virolaiset kulttuurit Hannele Ylönen 2009 Lähteet: http://www.vsy.fi/opinto/maahanmuuttajat/index.php?k=1941

  2. Viron kartta

  3. Viron maakunnat

  4. Viron maakuntien pääkaupungit

  5. Eesti Vabariik = Viron tasavalta

  6. Viron tasavalta • Viron tasavalta (viroksiEesti Vabariik) eli Viro on tasavaltaItämeren itärannalla Koillis-EuroopassaSuomenlahden eteläpuolella. • Virolla on maarajaa Venäjän federaation ja Latvian kanssa. • Maan asukasluku on 1 332 893.

  7. Viron pinta-ala • Viron pinta-ala on noin 45 226 neliökilometriä. Se on hiukan suurempi kuin Alankomaat, Tanska tai Sveitsi, mutta pienempi kuin Itä-Suomen lääni. • Idästä länteen Virolla on leveyttä 350 kilometriä ja pohjoisesta etelään pituutta 240 kilometriä. • Suomenlahden yli matkaa tulee vain 85 kilometriä Helsinkiin.

  8. Viron väestö • Väkiluku 1 332 893 (2005) • Väestöntiheys: 29,8 / km² • Väestönkasvu: −0,65 % (2005)

  9. Viron kieli • Viron kieli, eesti keel, maakeel, maan kieli, eestin kieli, viro, eesti on suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisen ryhmän kieli. • Viron kieli on suomen lähin sukukieli, joka erosi suomen kielestä joskus ajanlaskumme alussa. • Viro- sana on peräisin maan pohjoisimman maakunnan nimestä Virumaa. • Viron puhujia maailmassa on noin 1, 5 miljoona. Virossa on suuria murre-eroja. • Kielessä on kaksi päämurretta. 1500- luvulta 1800-luvulle oli jopa kaksi kirjakieltä, Tallinnan ja Tarton kielet.

  10. Viron etniset ryhmät ja kielet • Viron ainoa virallinen kieli on viro (viroksieesti keel). • Kielellisesti etniset virolaiset kuuluvat itämerensuomalaisiin ja suomalais-ugrilaisiin kansoihin yhdessä suomalaisten kanssa. • Vironkieliset eli etnisetvirolaiset muodostavat maan väestöstä 68 prosenttia. Muita merkittäviä kieliryhmiä ovat: • venäjänkieliset 26 %, • ukrainankieliset 2 %, • valkovenäjänkieliset 1 % ja • suomenkieliset 1 %.

  11. Viron kansalaisuuspolitiikka • Viron itsenäistyessä uudelleen 1991 maan kansalaisuuden saivat automaattisesti kaikki, joilla oli Viron kansalaisuus ensimmäisen itsenäisyyskauden aikana sekä heidän jälkeläisensä. • Muiden on Viron kansalaisuuden saadakseen osattava viron kieltä sekä tunnettava maan historiaa ja lainsäädäntöä. Suuri osa vironvenäläisistä on ilman Viron kansalaisuutta. • Amnesty Internationalin Tallinnassa julkaisema raportti syyttää Viroa venäjänkielisen vähemmistön sortamisesta. Merkittävällä osalla alueen venäjänkielisistä on muukalaispassi ja tällainen henkilö on eriarvoisessa asemassa muihin EU-alueella asuviin nähden. Toisten kansainvälisten tutkimusten mukaan venäläisvähemmistöä ei kuitenkaan sorreta, kuten Venäjä väittää (Max Jakobson: Tulevaisuus, s.192, Otava 2005).

  12. Viron kansalaisuuspolitiikka • Omasta kansalaisuudestaan ei ole helmikuuhun 2008 mennessä päättänyt noin 108 300 Virossa asuvaa henkilöä, mikä on 8 % koko maan väestöstä. • Vuodesta 1992 alkaen Viron kansalaisuus on myönnetty yli 148 200:lle vailla kansalaisuutta oleville henkilöille. (Perustietoja VirostaEstemb.fi. 10.9.2008. Viron suurlähetystö. Viitattu 31.12.2008.)

  13. Viron kansalaisuuspolitiikka

  14. Suurimmat kaupungit • Tallinna: pääkaupunki (401 821 as.) • Tartto: yliopistokaupunki (98 696 as.) • Narva: teollisuuskaupunki (68 680 as.) • Kohtla-Järve: teollisuuskaupunki (47 679 as.) • Pärnu: kesäpääkaupunki (45 500 as.) • Viron valuutta: Viron kruunu (EEK)

  15. Elinkeinorakenne • Maatalous 4 % • Palvelut 67 % • Teollisuus 29 % BKT:sta

  16. Viron flora ja fauna • Erityyppiset metsät ja suot kattavat 48 % Viron pinta-alasta. Viron metsät ovat hemiboreaalista sekametsää, pohjoisen havumetsävyöhykkeen ja eteläisen lehtimetsävyöhykkeen vaihettumisaluetta. • Viron Fauna on sekoitus Keski-Eurooppalaista lajistoa sekä siperialaista taigalajistoa. Siperialaista lajistoa edustavat liito-orava, karhu, hirvi, metso, teeri ja maakotka. Keski-Eurooppalaista lajistoa edustavat monet alueen sammakkoeläinlajit, villisika ja kattohaikara.

  17. Terveys • Virossa on Ukrainan jälkeen Euroopan korkein HIV-positiivisten osuus aikuisväestöstä, 1,1 prosenttia (2001). (The World Factbook: Estonia Central Intelligence Agency, CIA).

  18. Uskonto • Virolla ei ole valtionkirkkoa. • Kirkkokunnista merkittävimmät ovat evankelis-luterilainen kirkko (14 %) ja ortodoksinen kirkko (13 %), johon kuuluu suurin osa Viron venäläisväestöstä. (Perustietoa Virosta 2008. Suomen Tallinnan suurlähetystö. 2008.)

  19. Viron historiaa • Eesti on Viron vironkielinen nimi. Nimi esiintyy jo roomalaisen TacituksenGermania-teoksessa aesti-kansan nimessä, jonka arvellaan viitanneen Itämeren kaakkoisrannikon (Liettua ja Kaliningradin alue) balttilaista kieltä puhuvaan väestöön eikä varsinaisiin virolaisten esivanhempiin. • Keskiajalle tultaessa 1200-luvun skandinaavisissa lähteissä Estland- tai Ehstland-nimeä käytetään Virosta. Yleisesti Viroa kutsuttiin keskiajalla ja uuden ajan alussa Liivinmaaksi. • Virolaiset itse käyttivät itsestään nimeä maarahvas ja kielestään nimeä maakeel. Historiallinen nimi "Eesti" tuli käyttöön 1700-luvulla ja kirjakieleen 1800-luvun puolessavälissä. • Suomessa Viroa kutsuttiin Eestiksi 1920- ja 1930-luvulla heimoaktivistien keskuudessa ja neuvostovallan aikana vasemmistossa. • Suomeen vakiintunut sovinnaisnimi on kuitenkin Viro.

  20. Virolaisten ja suomalaisten yhteinen historia • Lennart Meri ajoittaa Suomen ja Viron historian yhteisen osan alun jo geologiaan - kambrikauden ja jääkauden aikoihin.Myöhemmin virolaiset ja suomalaiset ovat kuuluneet melkein 270 vuotta samaan valtakuntaan: ensin Ruotsiin, sitten Venäjään. Viroa ovat hallinneet lisäksi tanskalaiset, saksalaiset ja puolalaiset.

  21. Virolaisten ja suomalaisten yhteinen historia • Virolaiset talonpojat ja suomalaiset kalastajat harjoittivat kaupankäyntiä. • 1600-luvulla kieliraja maidemme välillä oli matalampi, ja Suomenlahti nähtiin "elämän akseliksi". • Virolais-suomalaiset suhteet alkoivat 1800-luvun puolivälissä, kun kansallisen heräämisen aika koitti molemmissa maissa. • 1800-luvulla Elias Lönnrot vieraili Virossa toivoen luovansa yhteisen kirjakielen Viron kanssa.

  22. Historiaa • 1918 Viron hallitus tarjosi Suomelle valtioliittoa. • Viron vapaussotaan seuraavana vuonna osallistui 3 700 suomalaista, ja Suomi antoi aseita sekä lainaa 20 miljoonaa markkaa. • Säännöllinen laivaliikenne Viroon aloitettiin 1830-luvulla. 1929 poistettiin passi- ja viisumimuodollisuudet. • Suomen kieltolain astuttua voimaan 1919 käynnistyi Suomenlahden yli pirtun salakuljetus, johon osallistui tuhansia ihmisiä.

  23. Historiaa • Viro luovutti syksyllä 1939 Neuvostoliitolle tämän vaatimat tukikohdat, joista Suomea pommitettiin. • Virosta tuli raha- ja tavaratukea ja vapaaehtoisia sotaan Suomeen. Viron ja Suomen viralliset suhteet katkesivat 6.8.1940, kun Viro liitettiin "neuvostokansojen perheeseen". • ”Metsäveljet" jatkoivat sissisotaa Kremliä vastaan Viron metsissä 1950-luvun alkuun saakka.Neuvosto-Viron aikana virolaisia valvottiin ja monia virolaisia virui tyrmissä ja passitettiin Siperiaan.

  24. Kulttuuri • Viron kulttuuri on saanut vaikutteita Baltian maiden, Suomen ja erityisesti saksalaisesta kulttuurista. • Vahva kulttuurillinen vaikutus on ollut myös entisillä hallitsijamailla Ruotsilla ja Venäjällä. • Kansainvälisesti tunnetuimpia ja käännetyimpiä virolaisia kirjailijoita ovat Jaan Kross ja Jaan Kaplinski. • Virolaissyntyistä Arvo Pärtiä pidetään yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä säveltäjistä. Eri Klas ja Neeme Järvi ovat maailmankuuluja kapellimestareita. Eduard Tubin on Viron kenties tärkein sinfonikko. • Suurin ja merkittävin virolainen kulttuuritapahtuma on kerran neljässä vuodessa pidettävät laulu- ja tanssijuhlat.

  25. Viron tiedotusvälineet • Virossa on yhdeksän kotimaista televisiokanavaa ja useita radiokanavia. Maassa toimii kaksi uutistoimistoa. • A) Baltic News Service on yksityinen vuonna 1990 perustettu uutistoimisto, jonka omistaa suomalainen Alma Media. Sen toiminta kattaa Viron, Latvian ja Liettuan. • B) Eesti Rahvusringhääling ylläpitää julkisen sektorin rahoittamaa ETV24 -uutistoimistoa.

  26. Matkailu • 1965 avattiin uudestaan laivayhteys Tallinnasta Helsinkiin. • Matkailu Virosta Suomeen pysyi vähäisenä 1980-luvun loppuun saakka: 1960-luvulla tehtiin maidemme välillä 20 000 matkaa vuodessa, 1980-luvun alussa yli 200 000. • 1993 tehtiin matkoja yli Suomenlahden kokonaisuudessaan 1,5 miljoonaa. • 2001 matkusti Suomesta Viroon 1 809 617 henkilöä. • Suomalaisten suosituimmat kaupunkikohteet Virossa olivat Tallinna, Pärnu ja Tartto.

  27. Virosta EU-maa • Suomi oli 1992 Viron suurin kauppakumppani 40 prosentin osuudella. • Virossa toimivista ulkomaisista yrityksistä 50 prosenttia oli suomalaisia. • Vuosikymmenen lopussa Suomi oli toiseksi suurin investoija Virossa Ruotsin jälkeen. • Euroopan unioni solmi Viron kanssa vapaakauppasopimuksen 1994. 1997 Viro pääsi mukaan unionin laajenemisen "ensiaaltoon". 1.5.2004 Virosta tulee EU-maa.

  28. Entisen Neuvostoliiton alueelta tulleista maahanmuuttajista virolaisilla ”menee parhaiten” • Suomen maahanmuuttajaväestöstä noin 40 prosenttia on kotoisin Virosta, Venäjältä tai muualta entisen Neuvostoliiton alueelta. • Heistä virolaisilla ”menee parhaiten”.

  29. Virolaiset Suomessa • Suomenvirolaisiksi lasketaan kaikki viroa äidinkielenään puhuvat henkilöt, joiden pääasiallinen asuinpaikka on Suomessa. • Väestörekisterissä viroa äidinkielenään puhuvia on 12 000. • Heitä on kuitenkin 20 000 kolmesta eri syystä: koska Toisen Maailmansodan jälkeen Suomeen jääneet virolaiset eivät merkinneet äidinkieleksi viroa, noin puolet inkeriläisinä Suomeen muuttaneista puhuvat äidinkielenään viroa, ja myös työluvilla Suomessa asuvat virolaiset.

  30. Lähteet • Alenius, Kari: Viron, Latvian ja Liettuan historia. Jyväskylä: Atena Kustannus, 2000. • Meri, Lennart. Viron itsenäisyys: puheenvuoro "Viro 1991 - 2001" -seminaarissa. (www.tuglas.fi)MONIKA, Monikulttuurinen kanava, www.monika.st/viro.htmlPaling, Andres. Suomalaiset Viron matkailussa: esitelmä Suomi Virossa -seminaarissa. 2002. (www.tuglas.fi)Rausmaa, Rausmaa. Katsaus Suomen ja Viron suhteisiin kansallisesta heräämisestä 1990-luvulle (www.tuglas.fi).Värikäs maailmanhistoria. Alkuteos History Encyclopedia (suom. Tarja Virtanen). WSOY: Printed in Italy 1997.

  31. Linkit • Suomenkielinen aikakauslehti Pro Estonia ja sen verkkolehti www.viro.org. • Estonica – from A to Z about Estonia.(englanniksi ja viroksi) • Viro Google Mapsissa. • Kuvia Virosta. (englanniksi) • ViroWeb - Matkailutiedot Virosta. • Viron matkasanakirja Wikitravelissa.

More Related