530 likes | 843 Views
Aasialaiset kulttuurit. Hannele Ylönen, 2009 Lähde : Valtakunnalliset Aasia orientaatiopäivät, Laurea, Espoo, 5.5.2006 Liisa Salo-Lee: Aasialaisen kulttuurin kohtaaminen & kulttuurienvälinen viestintä. Aasialaiset kulttuurit.
E N D
Aasialaiset kulttuurit Hannele Ylönen, 2009 Lähde: Valtakunnalliset Aasia orientaatiopäivät, Laurea, Espoo, 5.5.2006 Liisa Salo-Lee: Aasialaisen kulttuurin kohtaaminen & kulttuurienvälinen viestintä
Aasialaiset kulttuurit • Aasia on maapallon suurin maanosa niin väestöltään kuin pinta-alaltaankin. Aasian pinta-ala on noin 44 miljoonaa neliökilometriä, jolla se kattaa 29 % maapallon maapinta-alasta ja 8,6 % kokonaispinta-alasta. Aasiassa asuu yli 4 miljardia ihmistä joka on yli 60 % maailman väestöstä. • Perinteisen määritelmän mukaan Aasia muodostaa yhdessä Euroopan kanssa Euraasian jättimantereen. Maanosan nimi tulee antiikin kreikkalaisilta, jotka kutsuivat aluetta Anatolian nimellä. • Valtauskonnot ovat islam, buddhalaisuus ja hindulaisuus.
Aasian maatalous • Aasian väestöstä suurin osa asuu monsuunivyöhykkeellä ja saa maataloudesta elantonsa. Vehnän ja riisin viljely on intensiivistä tuolla vyöhykkeellä. • Aasian väestön nopean kasvun seurausta oli valtaisa ravinnontarve ja metsiä ja autiomaiden reuna-alueita on otettu maatalouskäyttöön.
Aasian teollisuus • 1980-luvulla monet Itä-Aasian valtiot saavuttivat korkean teollistumisasteen, esim. Japanin auto-, tietokone- ja elektroniikkateollisuus. Ne myös tulivat riippuvaisiksi polttoaineiden, mineraalien sekä muiden raaka-aineiden maahantuonnista. • Myös Singapore, Taiwan, Hongkong ja Etelä-Korea ovat teollistuneet nopeasti. Sittemmin Malesia, Thaimaa ja Filippiinit ja viime aikoina Kiinan ja Intian vienti on siirtynyt kohti teollisuustuotteita. • Entiset Keski-Aasian neuvostotasavallat ovat siirtymässä markkinatalouteen, joskin niiden teollisuus on vähäistä. Azerbaizanilla on huomattavat öljyvarat ja Kazakstan tuottaa kemikaaleja ja metalleja.
”Aasialaiset”: myyttejä ja todellisuutta? • Kulttuurienvälinen viestintä & Aasia • Samankaltaisuuksia & kulttuurisia erityispiirteitä • Viestintäkonteksteja ja viestintäkäytäntöjä
Aasia • Etelä-Aasia (South Asia; Indian Subcontinent) • Etu-Aasia (Lounais-Aasia) • Itä-Aasia (Kaukoitä): China, Japan, Korea • Kaakkois-Aasia: a) manner b) meri; Burma, Burnei, Cambodia, Indonesia, Itä-Timor, Malesia, Laos, Philippiinit, Thaimaa, Vietnam • Kaukasia: a) Etelä-Kaukasia: Armenia, Azerbaizan ja Georgia. b) Pohjois-Kaukasia: Adygeia, Dagestan, Ingušia, Kabardi-Balkaria, Karatšai-Tšerkessia, Pohjois-Ossetia-Alania ja Tšetšenia. • Keski-Aasia: 5 Neuvostoliiton entistä osaa, Kazakstan, Kyrgistan, Tajikistan, Uzbekistan, Turkmenistan (joskus Iran, Afganistan ja Pakistan myös) • Länsi-Aasia (Lähi-itä): Armenia, Azerbaizan, Bahrain, Georgia, Iran, Irak, Israel, Jemen, Jordan, Kuwait, Libanon, Oman, Palestiina, Qatar, Turkki, Saudi Arabia, Syyria, Yhdistyneet Arabiaemiraatit • Pohjois-Aasia: Venäjän aasialainen osa • Sisä-Aasia
Aasialaiset kulttuurit • Eteläkorealainen kulttuuri • Filippiiniläinen kulttuuri • Georgialainen kulttuuri • Hongkongilainen kulttuuri • Indonesialainen kulttuuri • Intialainen kulttuuri • Itämainen filosofia • Japanilainen kulttuuri • Kiinalainen kulttuuri • Korealainen kulttuuri • Taiwanilainen kulttuuri • Turkkilainen kulttuuri • Venäläinen kulttuuri
Aasian kielet • Aasiassa puhutaan moniin eri kieliryhmiin kuuluvia kieliä. Lähi-idässä valtakieli on arabia. • Keski-Aasian valtioissa puhutaan turkinsukuisia kieliä. • Etelä-Aasiassa on kaksi vallitsevaa kieliryhmää dravidakielet (esim. tamili etelässä) ja indoiranilaiset kielet (hindi ja urdu pohjoisessa). • Kaakkois-Aasian pääkieliä ovat malajin kieli ja indonesian kieli. Mantereen puolella puhutaan myös thain ja burman kieliä paljon. • Itä-Aasiassa mandariinikiina, wu ja kantoninkiina ovat yleisimmät kielet.
Aasian kielet • Austro-Asiatic: Khasi, Khmer, Mundari, Vietnamese • Austronesian: Atayal, Cebuano, Cham, Ilokano, Indonesian, Javanese, Malay, Paiwan, Sundanese, Tagalog, Tetum • Dravidian: Kannada, Malayalam, Tamil, Telugu • Indo-Asiatic: Armenian, Bengali, English, Gujarati, Marathi, Hindi, Kurdish, Nepali, Pashto, Persian, Portuguese, Punjabi, Russian, Sanskrit, Tajik, Urdu • Japonic: Japanese, Okinawan • Sino-Tibetan: • Sinitic: Mandarin, Gan, Hakka, Min, Wu, Xiang, Yue • Tibeto-Burman: Tibetan, Burmese • Tai-Kadai: Lao, Thai • Turkic: Azeri, Kazakh, Kyrgyz, Tatar, Turkish, Turkmen, Uzbek • Afro-Asiatic: Arabic, Aramaic, Canaanite, Berber, Hebrew
Aasian kielet • Other languages that do not belong to the above groups include Ainu, Burushaski, Georgian, Hmong, Korean, Mongolian, various Romance-based creoles (Chavacano, Macanese, and Kristang) and many others.
Aasian valtauskonnot • Islam, buddhalaisuus ja hindulaisuus Kiinan ja Intian vanhojen filosofisten perinteiden pohjalta on kehittynyt useita uskontoja tai uskontoon rinnastettavia suuntauksia • Sikhiläisyys • Jainalaisuus • Taolaisuus • Kungfutselaisuus • Shintolaisuus • Zarathustralaisuus
Aasian historia • Aasian varhaiset korkeakulttuurit syntyivät mantereen eri puolilla suurten jokien varsilla. • Mesopotamian ja Indus-jokilaakson kulttuurien välillä oli yhteyksiä, kun taas Jangtse-joen ympäristö oli melko eristyksissä niistä. • Vain hevosilla kulkevat paimentolaiset pääsivät suurten arojen yli, mutta Himalaja, Kaukasus ja Siperian suot ja metsät muodostuivat liikenne-esteiksi. • Vasta Silkkitie yhdisti Kiinan Lähi-itään ja Eurooppaan.
Eurooppalaiset Aasiassa • Itä-Intian komppaniat • Brittien Intia • Siperian rata • Ranskan Indokiina • Portugalin Macao ja Goa
Sotia ja rajakiistoja 1940- • Toisen maailmansodan jälkeen mantereella on ollut monia aseellisia yhteenottoja. • Taiwan eli Kiinan tasavalta erosi Kiinasta maan kommunistisen vallankumouksen jälkeen. Kiina ei ole hyväksynyt eroa. • Sodan jälkeen myös Vietnam ja Korea jakautuivat kahdeksi eri valtioksi: kapitalistiseen etelään ja kommunistiseen pohjoiseen. Vietnamin sodan päätyttyä Etelä-Vietnam ja Pohjois-Vietnam yhdistyivät vuonna 1975.
Sotia ja rajakiistoja 1940- • Himalajan vuoristossa sijaitsevan Kashmirin osavaltion kysymys on vailla ratkaisua. • Vuonna 1971 Pakistanin ja Intian välille syntyi sota, jonka seurauksena syntyi Bangladeshin valtio. • Aseellisia yhteenottoja Kiinalla on ollut Vietnamin, Neuvostoliiton ja Intian kanssa, johtuen kiistoista Kiinan rajalinjasta. • Filippiinien, Vietnamin, Malesian, Taiwanin ja Kiinan välillä on nykyään jännitteitä, johtuen Spratly-saarten omistuksesta.
Samanlaisia… ”Ihmiset ovat syntyneet samanlaisina, erilaiset tavat saavat heidät vaikuttamaan erilaisilta” Vanha kiinalainen sanonta
Lähde: Hofstede, Geert 1994. Cultures and organizations. Software of the Mind. London: HarpersCollins, s.6. Yhteistä, kulttuurista, yksilöllistä?
National culture Branch culture Organization culture According to Köppel, 2002 Layers of culture Further Subcultures
A rule of thumb • Chopstick Asians • Non-chopstick Asians
”Aasialaista” viestintää? • Aasialainen monimuotoisuus: alueellista, kulttuurista, kielellistä (vrt. Eurooppa) • Maan sisäiset erot: etelä/pohjoinen, kaupunki/maaseutu, ikäpolvet, sukupuolet, ammatit jne. • ”Kiinalaiset”: PRC/Taiwan, Singapore, muut Aasian kiinalaiset, Yhdysvaltain ja Kanadan kiinalaiset • sisäiset ja ulkoiset muutokset: eri ”kehitysvaiheet”, urbanisoituminen, teollistuminen, globalisaatio
Kielelliset erot Aasiassa • Aasia = monia läheisiä mutta ei-ymmärrettäviä kieliä/murteita esim. Indonesia: Bahasa, virallinen lingua franca; Kiinassa kirjoitettu kieli yhdistää. • Eurooppalaisten kielten vaikutus: esim. ranska, espanja, portugali, hollanti (kolonisaatio), englanti (kolonisaatio, globalisaatio) • Eri kirjoitustyylit: esim. khmer, lao, vietnami ja hmong; kiinan, japanin ja korean kielet
Aasialaiset kalenterit • kuukalenteri (lunar calendar), esim. kiinalainen uusi vuosi • aurinkokalenteri (solar calendar) Bangladesh: kolme erilaista kalenteria käytössä • kristitty (solar) • Bengali (solar, alkoi 600 vuotta kristityn kalenterin jälkeen) • islamilainen (lunar, alkoi profeetta Muhammedin siirtymisestä Medinasta Mekkaan); erilainen kuin kiinalainen kuukalenteri
Kulttuurienvälinen viestintä: samanlaista käyttäytymistä, erilaisia merkityksiä Esim. nyökyttely • japanilaiset: • sosiaalinen etiketti (tervehdykset, hyvästelyt) • keskustelu: vilpittömyys (lausuman loppupuolella) • kiinalaiset: • sosiaalinen etiketti • keskustelu: ymmärtäminen & samaa mieltä oleminen, harvoin vilpittömyys Japanilaisten nyökyttely (kiinalaisesta näkökulmasta): ei erityistä merkitystä tai liioiteltua & vilpillistä (Scollon & Scollon, mukaillen)
Eksoottisia, erilaisia? • ”Kaukoitä” (etnosentrismi, kartat, kolonialismi) • ”Orientalismi” (Edward W. Said): Itä vs. Länsi; idän orientalisoiminen (”orientalization of the Orient”); ”Itä länsimaisten karriäärinä”? • vrt. Eurooppa: ”Euroopan idea”, ”eurooppalainen identiteetti”
Muuttuminen samaan suuntaan (converge)? Social convergency hypothesis: we are all developing the same characteristic traits that apply in modern societies (Bond 1993: 112). Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että muuttumista tapahtuu moneen suuntaan (Nederveen Pieterse 2009).
a sense of personal efficacy (anti-fatalism) low social integration with relatives egalitarian attitude towards others an openess to innovation & change the belief in sexual equality high achievement motivation independence or self-reliance active participation in social organizations tolerance of, and respect for, others cognitive and behavioral flexibility a future orientation empathetic capacity a high need for information the propensity to take risks in life secularization in religious belief a preference for urban life high educational and occupational aspirations (according to Yang Kuo-shu 1988) Modern societies: characteristic traits
Communist values Traditional values Emerging values The Chinese culture in flux Hierarchy Group orientation Country orientation Societal order: Relationship Ascribed status Class background Hero: scholar Hero: farmer/worker Past oriented ”Future” Indirect (face saving) Secrecy communication ”Egalitarian” Party Less hierarchical, Individualist-materialist, Towards ’rule by law’ Achievements, Hero: entrepreneur, Current oriented, More direct communication Source: Ingmar Björkman/Swedish School of Economics and Business Administration
The ”1.5 Generation” • ”At work I´m American, but at home I´m Cambodian” ( Naroeun, a computer programmer, ”In America: Perspectives on Refugee Resettlement”, 2/1989) • ”The life here is chaotic, home is a place for rest and reflection” (a Finnish executive in Shanghai, eats Finnish at home, listens to Finnish music, reads Finnish books, TV Channel 1, FST/Seportaasi: Töitä Shanghaissa [Work in Shanghai] 28.9.2004).
Monikulttuuriset identiteetit ”I am part of all that I have met” Alfred, Lord Tennyson, Ulysses, 1842
Kulttuurienvälinen viestintä: painopisteet • havainnot, tulkinnat, arvioinnit • ei-kielellinen viestintä • kielellinen viestintä • viestintätyylit • arvot
Kulttuurienvälinen viestintä poikkitieteellisenä opetus- ja tutkimusalana • viestintätieteet • kielitiede • antropologia • psykologia • sosiologia
Language Food Clothing Manners Communication style Beliefs Attitudes Values Cultures are like icebergs…
´kulttuuri´ • ”kulttuuri on mielen kollektiivinen ohjelmointi” (Geert Hofstede) • ”kulttuuria on miten asiat tehdään täällä” (John Mole) • ”kaikki viestintä on enemmän tai vähemmän kulttuurien välistä viestintää” (Deborah Tannen)
Kluckhohn & Strodtbeck´s value orientation (1961) • suhde luontoon • suhde aikaan • ihmisen perusluonne • suhde toimintaan (activity) • ihmisten väliset suhteet
Hofstede´s dimensions of work-related cultural values Ulottuvuudet • individualismi/kollektivismi • valtaetäisyys • epävarmuuden välttäminen • maskuliinisyys/feminiinisyys • konfutselainen dynamismi ja pitkän ajan orientaatio (”Confucian dynamism”/long-term orientation, LTO)
Chinese Culture Connection (1987) • Hofstede´s 4 dimensions of cultural variability: Western biased? • Chinese Culture connection: four dimensions of cultural variability (integration; moral discipline, human-heartedness, Confucian dynamism) • three correlate with Hofstede´s dimensions: individualism, power distance; masculinity/femininity • see Fang´s criticism on Hofstede´s Fifth National Culture Dimension (2003)
Trompenaars´ seven dimensions of culture (1993) Relationships between people: • universalism/particularism • individualism/collectivism • neutral/affective • specific/diffuse • achievement/ascription Time orientation: • past, present, future • sequential/synchronous Relationship to nature • internal/external
Schwartz • Culture is a ”rich complex of meanings, beliefs, practices, symbols, norms, and values prevalent among people in a society” (Schwartz 2003) • A Theory of Value Orientations • Cultural dimensions: embeddedness vs. autonomy; hierarchy vs. egalitarianism; mastery vs. harmony.
Hall • monokroninen & polykroninen aikakäsitys • alhaisen & korkean kontekstin viestintä
Patterns of cross-cultural behavior • deal-focus vs. relationship-focus • informal vs. formal behavior • rigid-time vs. fluid-time • expressive vs. reserved behavior Richard R. Gesteland 1999
ASEM ja ASEF • Asia-Europe Meeting (ASEM, www.asem.org) on vuonna 1996 perustettu epävirallinen yhteistyöprosessi Euroopan ja Aasian välillä. ASEM-yhteistyöhön osallistuvat • EU:n jäsenmaat ja EU:n komissio sekä Japani, Kiina, Etelä-Korea, Indonesia, Filippiinit, Burnei, Malesia, Singapore, Thaimaa, Vietnam, Burma/Myanmar, Laos ja Kambodzha. • ASEMissa käsitellään ASEMin kolmea pilaria: poliittisia, taloudellisia ja kulttuurisia kysymyksiä. • Aasia-Eurooppa Säätiö (ASEF, www.asef.org) toteuttaa käytännössä ASEMin kolmatta pilaria ja on toistaiseksi ASEMin ainoa konkreettinen laitos, joka sijaitsee Singaporessa. ASEF on yksityinen säätiö, joka perustettiin ASEMin ulkoministerikokouksessa vuonna 1997.
Ensimmäinen aasialainen kirjallisuusnobelin saaja: Rabindranath Tagore
Aasialaiset kulttuurit: Lähteet • Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Aasialainen_kulttuuri • http://en.wikipedia.org/wiki/Culture_of_Asia • Aasialaisen kulttuurin kohtaaminen & kulttuurienvälinen viestintä. Valtakunnalliset Aasia-orientaatiopäivät. Laurea, Espoo, 5.5.2006. Liisa Salo-Lee ...asianet.jypoly.fi/Aava/Aasialaisen_kulttuuri_kohtaaminen.pps • EU-Aasia –yhteistyö on koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin aloilla ollut jo pitkään monipuolista ja kattanut monia toimintoja. www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kansainvaeliset_asiat/ohjelmat_ja_aloitteet/aasia/Ohjelman.../tausta_aineisto_EU.pdf
Lähteet Beck, U. & Beck-Gernsheim, E. 2002. Individualization. Institutionalized Individualism and its Social and Political Consequences. London: Sage. Bennett, M. (ed.) 1998. Basic concepts of Intercultural Communication: Selected Readings. Boston: Intercultural Press. Brief History. Verkkojulkaisu. Osoitteessa: www.singaporeexpats.com. Luettu 20.1.2007. Briguglio, C. 2006. Can Structured Intervention Improve Intercultural Communication in Multinational Student Teams. Teoksessa G. Apfelthaler & K. Hansen & S. H. Ong & N. Tapachai, (eds.) Intercultural Communication Competencies in Higher Education and Management. Proceedings of the International Conference on Intercultural Communication Competencies, October 6-7, 2005, Singapore. Singapore: Marshall Cavendish Academy,143-164. Bucknall, H. & Ohtaki, R. 2005. Mastering Business in Asia. Human Resource Management. Singapore: John Wiley & Sons.
Lähteet Hersh, J. & Schmidt, J. D. 2000. Globalization and Social Change. London: Routledge. Hofstede, G. & Hofstede, G. J. 2005. Cultures and Organizations. Software of the Mind. Intercultural Cooperation and Its Importance for Survival. New York: McGraw-Hill. Huijser, M. 2006. The Cultural Advantage. A New Model for Succeeding with Global Teams. Boston: Intercultural Press. Kainzbauer, A. & Dickie, L. 2006. Competent Human Resource Training Strategies. A three-nation study of cultural differencies. Teoksessa G. Apfelthaler & K. Hansen & S. H. Ong & N. Tapachai, (eds.) Intercultural Communication Competencies in Higher Education and Management. Proceedings of the International Conference on Intercultural Communication Competencies, October 6-7, 2005, Singapore. Singapore: Marshall Cavendish Academy, 377-400.