”Työvoima tehokkaaseen käyttöön”

1. ”Työvoima tehokkaaseen käyttöön” TTT-säätiö-raportin esittely 24.4.2013 Juhana Vartiainen

2. Raportin pääviesti • (Vain) Työllisyyden lisääminen ratkaisee julkistalouden kestävyysongelman • Jos työvoimaan osallistuminen lisääntyy, myös työllisyys kasvaa • Pelkkä kokonaiskysynnän lisääminen ei luo pysyvästi korkeampaa tuotantoa ja työllisyyttä • Siksi Suomessa tarvitaan rakenneuudistuksia, jotka nostavat työllisyysastetta ja laskevat työttömyyttä • Julkistalouden resurssipula on hoidettavissa!

3. Suomi on pieni avotalous • Olemme integroituneet maailmantalouteen • Pääoman tuottoaste ja voittojen ja palkkojen tulonjako on omien toimiemme ulottumattomissa • Investointeja on yllin kyllin tarjolla • Työtä on tarjolla rajattomasti … jos on tekijöitä • Mutta julkistaloutemme resursseja rajoittaa heikko huoltosuhde … • … eli työikäisen väestön vähyys ja osallistumisasteen alhaisuus suhteessa julkisten resurssien käyttöön

4. Suomen väestöllinen huoltosuhde 1970-2040

5. Kokonaistuotannon rakenteellinen taso • Kokonaistuotanto = työtunnit × tuottavuus • Tuottavuuskasvu määrää pitkällä aikavälillä hyvinvointimme täysin … • … mutta tuottavuuskasvuun on vaikeaa vaikuttaa • Työtunteihin sen sijaan voidaan vaikuttaa!

6. Työtuntien rakenteellinen taso • Työtunnit = Työikäinen väestö × Osallistumisaste × (1−U*) × Keskityöaika • U* on rakenteellinen työttömyysaste (”NAIRU”) • Näihin tekijöihin voidaan vaikuttaa rakenteellisin uudistuksin • Työikäinen väestö: maahanmuutto • Osallistumisaste: eläkeikä, kannustimet, perhetuet ... • U*: työmarkkinoiden pelisäännöt … • Työaika: kannustimet, työehtosopimukset … • Mutta nämä asiat eivät muutu itsestään!

7. Yleisiä vastaväitteitä • ”Missä se työvoimapula viipyy – Vartiainen on väärässä” • Huoltosuhteen heikkeneminen ei tietenkään aiheuta mitään ”työvoimapulaa” • Rakenteellinen työttömyysaste ei riipu työvoiman koosta • ”Eihän työpaikkoja ole, tarvitaan uusia elinkeinoja” • Elinkeinopolitiikka ei lisää työllisyyttä ellei työvoiman määrä muutu (vrt. edellinen kuva). • Työtä on normaaliaikoina tarjolla, jos sitä halutaan tehdä • ”Nythän on eurokriisi eikä talous voi kasvaa” • Suhdannekuilu on pieni, 1-2% kokonaistuotannosta

8. Rakenteellisen työttömyyden määräytyminen

9. Tuotantokuilu Suomessa, Ruotsissa ja euroalueella (OECD Economic Outlook marraskuu 2012)

10. Johtopäätös • Työllisyys saadaan nousuun työvoimaa kasvattamalla • On koetettava vaikuttaa myös rakenteelliseen työttömyyteen • Kokonaiskysyntä ei ratkaise rakenneongelmia • Elinkeinopolitiikka ei lisää työvoiman määrää

11. Merkittävimmät reservit • Ikääntyneiden työllisyysaste on Suomessa alhainen • Äitien poissaolot ovat pitkiä • Työperäinen maahanmuutto on vähäistä • Vain peruskoulun varassa olevien työllisyysaste on alhainen • Yleinen asevelvollisuus lyhentää työuria • Opiskeluajat ovat pitkiä • Rakenteellinen työttömyys: palkkaneuvottelut? - näiden priorisointi on tietysti poliittisten päättäjien asia

12. Työllisyysaste, Suomi ja Ruotsi

13. Miksi työntarjontapolitiikka on vaikeaa? • Monien mielissä on vielä Suomen ”kehitysmaavaihe” • 1945-1986 Suomi oli ”periferia” (vrt. Afrikka ja Kiina nyt) • Työvoimaa oli yllin kyllin • Investoinnit olivat niukka resurssi • Ei pääsyä kansainvälisille pääomamarkkinoille • Nykymaailma on tyystin toisenlainen • Jos työvoimaa on, meille tulee kansainvälisiä investointeja • Olemme osa globaaleja pääomamarkkinoita • Toimiva infrastruktuuri, tietoliikenne, koulutus • Olemme osa maailmantaloutta Kiinan, Brasilian, UK:n ja Venäjän kanssa • Työvoima on niukka tuotannontekijämme • Toki periferioita on, mutta koko Suomi ei ole Kainuu!

14. Miksi työntarjontapolitiikka on vaikeaa? (2) • Monet uskovat, että työn määrä on vakio • ”Kun ikääntyneet ovat kauemmin töissä, nuorille ei riitä töitä” • Taloustieteilijät ajattelevat toisin • Mitä enemmän on työn hakijoita, sitä enemmän syntyy työsuhteita • Pitkällä aikavälillä vain työn tarjonta rajoittaa työllisyyttä • Pienessä avotaloudessa on periaatteessa rajattomasti työtä tarjolla

15. Miksi työntarjontapolitiikka on vaikeaa? (3) • Poliittisten puolueiden on vaikea puhua työnteon kannustimista • On siksi helpompi luvata uusia työpaikkoja kuin työhön kannustavia uudistuksia • Ekonomistien työntarjonta-analyysiä pidetään raadollisena • Mutta laaja tutkimuskirjallisuus vahvistaa taloudellisten kannustinten ja työnteon välisen yhteyden • Ei ole tietenkään tarkoitus moittia nykyisen sosiaali- ja eläketurvan käyttäjiä • Ekonomistien ihmiskuvaan ja sosiaaliturvan ylikäyttöön uskotaan kuitenkin Suomessakin … kun on kysymys maahanmuuttajista ja pakolaisista • Mutta eivätköhän suomalaiset toimi yhtä rationaalisesti kuin maahanmuuttajatkin

16. Raportin pääviesti • (Vain) Työllisyyden lisääminen ratkaisee julkistalouden kestävyysongelman • Jos työvoimaan osallistuminen lisääntyy, myös työllisyys kasvaa • Pelkkä kokonaiskysynnän lisääminen ei luo pysyvästi korkeampaa tuotantoa ja työllisyyttä • Siksi Suomessa tarvitaan rakenneuudistuksia, jotka nostavat työllisyysastetta ja laskevat työttömyyttä • Julkistalouden resurssipula on hoidettavissa!