1 / 52

HUIMAUS Neurologian oppimateriaali

HUIMAUS Neurologian oppimateriaali. Työryhmä: Perttu Lindsberg, Turgut Tatlisumak, Mikko Kallela Integraatio korvatautien oppimateriaaliin: Teemu Kinnari, Erna Kentala. Epidemiologiaa. Kuudenneksi yleisin lääkärin vastaanoton syy Yli 75 v:lla yleisin vastaanotolle hakeutumisen syy

rian
Download Presentation

HUIMAUS Neurologian oppimateriaali

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. HUIMAUSNeurologian oppimateriaali Työryhmä: Perttu Lindsberg, Turgut Tatlisumak, Mikko Kallela Integraatio korvatautien oppimateriaaliin: Teemu Kinnari, Erna Kentala

  2. Epidemiologiaa • Kuudenneksi yleisin lääkärin vastaanoton syy • Yli 75 v:lla yleisin vastaanotolle hakeutumisen syy • Vanhuksista joka kolmas kärsii huimauksesta • Ikääntyneillä taustalla useampi kuin yksi syy • Neurologin vo:lla toiseksi yleisin oire päänsäryn jälkeen • Noin 10-20 % syistä aivoperäisiä • Korvaperäiset syyt yleisempiä kuin aivoperäiset • Ei-kiertävä huimaustyyppi (ei korva-eikä aivoperäinen) huomattavasti yleisempi kuin korva- tai aivoperäinen huimaus

  3. huimaa, huimailee huimoo huippaa, huiputtaa jalat pettää pyörii, pyörittää, pyörryttää paineen tunnetta päässä taju menee kaataa epävarmaolo kaikki on sekaisin kampittaa lattia pettää alta viettää vetkuttaa vippaa putoan kuin humalassa, humalainen olo keinuttaa, maailma keinuu silmissä mustenee ei pysy pystyssä heikottaa heiluttaa heittää hetkuttaa kieputtaa, kiepsuttaa kävelee pitkin seiniä seinät kaatuu päälle tasapaino menee vimpauttaa Rakkaalla lapsella on monta nimeä….

  4. Svindel Snurrighet Snurrar Durrighet Drar Svaghet Matthet Svag i benen Svartnar för ögonen Yrsel Känna sig yr Att svaja, känna att man svajar Rakkaalla lapsella on monta nimeä….

  5. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA

  6. 1. Reseptoritason huimaus: Somatosensoriset reseptorit: Tehtävä: Tieto niskan asennosta ja liikkeistä Tieto nivelten asennosta ja liikkeistä Tieto liikkumisalustasta Oireet: Tunne “epätasapainosta” ≈ “dysequilibrium” Muut oireet: Niska-, käsikipu, päänsärky, puutuminen, tuntohäiriö Toimintahäiriön voi aiheuttaa: Perifeerisen hermon-, selkäytimen-, niskan sairaus (mukaanlukien “Tension neck”)

  7. Sisäkorvan tasapainoelin: • Tehtävä: • Tieto pään liikkeistä, kiihtyvyydestä, • kulmakiihtyvyydestä, liikekulmista • Toimintahäiriön oireet: • Kiertohuimaus ( “vertigo” ), pahoinvointi, oksentelu, • nystagmus • Toimintahäiriön voi aiheuttaa: • Korvatulehdus, verenkierto-ongelma, Meniere’n tauti, • kaaritiehyeiden irtokappaleet, myrkytys, degeneraatio, • trauma

  8. Näköreseptorit verkkokalvolla, näköradat: Tehtävä: Näköhavainto ympäristöstä ja sen liikkeistä Toimintahäiriön oireet: Näön heikentyminen, sokeus, näkökenttäpuutos Toimintahäiriön voi aiheuttaa: Näön menetys, kaihi, taittovika, glaukooma näköratojen sairaus

  9. Aistihavaintojen yhdistämisen häiriö (1) Anatomiset rakenteet: Tasapainohermon aivorunkotumake Pikkuaivot Okulomotoriustumake ( III-aivohermo ) Inferiorinen oliva-tumake Motoneuronit Tehtävät: Tasapaino-, tunto-, näkö-, liikeaistimusten yhdistäminen

  10. Aistihavaintojen yhdistämisen häiriö (2) Toimintahäiriön oireet: Kiertohuimaus ( “vertigo” ) Epätasapaino Muu aivorungon toimintahäiriö Toimintahäiriön voi aiheuttaa: Aivorunko-, pikkuaivoinfarkti Kasvain Demyelinisoiva sairaus Myrkytys jne. Matkapahoinvointi

  11. Aistihavaintojen kokemustason häiriö (1) Anatomiset rakenteet: Aivokuori Talamus Toimintahäiriön oireet: Epätasapaino Tuntemus uhkaavasta pyörtymisestä Ahdistus, muistihäiriö, jne.

  12. Aistihavaintojen kokemustason häiriö (2) Toimintahäiriön voi aiheuttaa: Myrkytys Aivotrauma Verenkierto-ongelma: - Aivoinfarkti - Hyperventilaatio - Ortostaattinen reaktio - Vasovagaalinen reaktio - Sydämen rytmihäiriö Alhainen veren sokeri ( alkoholi, diabetes ) Psykologinen / psykiatrinen häiriö Infektio, inflammaatio Aivokuoren degeneraatio

  13. HUIMAUSPOTILAAN KLIININEN TUTKIMUS

  14. Huimauspotilaan tutkiminen 1. Anamneesi • Ylivoimaisesti tärkein kliinisen tutkimuksen komponentti 2. Statustutkimus • yt, RR, ausk., hapetus, neurologinen status, kuulo, nystagmus... 3. Peruslaboratoriokokeet; • PVK, kilpirauhaskokeet, verensokeri, maksa-arvot, Na, K, ETOH, muut lääkeaineet, EKG 4. Tarvittaessa • Aivojen kuvantaminen • MK paras • pään TT välttävä takakuopan rakenteissa 5. Harvoin tarpeen • Lumbaalipunktio • Aivorunkoherätevasteet (BAEP)

  15. ANAMNEESI • Miten oireisto alkoi, oireiston kesto, oireiden kohtauksellisuus • Provosoivat tekijät, pään asennon vaikutus • Aiemmat neurologiset -, korva-, sisätauti-, psyykkiset sairaudet • Verenkiertohäiriöiden riskitekijät

  16. Huimauksen kesto – tärkeintä anamneesissa • Sekunteja • hyvänlaatuinen asentohuimaus • ”millisekuntien” epävakaustuntemus usein tensioniska • Minuutteja-tunteja • Menieren tauti, TIA (oheisoireet), migreeni, ortostatismi • Useita päiviä • Vestibulaarineuroniitti, AVH (vuoto, infarkti) multippeliskleroosi (cave sydäninfarkti/vajaatoiminta) • Kuukausia/vuosia • yleensä benigni syy • sisätautinen, psyykkinen, lääkesivuvaikutus, etc.

  17. Huimauspotilaan anamneesi • Yleisanamneesi + sukuanamneesi (Meniere, perinn. ataksiat) • Huimauksen alku, kehitys, ominaisuudet, kesto, onko kiertävä, kiertosuunta (myötä vs vastapäivään, ”aito” vertigo on lähes aina kiertävää), asentoriippuvuus • Liitännäisoireet; kuulon lasku, tinnitus, korvakipu, pahoinvointi, oksentelu, kalpeus, tajunnanmenetys, kaksoiskuvat, dysartria, dysfagia, päänsärky, niskakipu, hyperventilaatio, hemipareesi • Lääke-, huume-, alkoholianamneesi, varsinkin huimausta aiheuttavat lääkkeet • Muut taudit; varsinkin diabetes, rytmihäiriöt, sydäntaudit, AVH riskitekijät, migreeni, ortostatismi, RR tauti

  18. Status - tarkennettu • Yleisstatus • RR maaten, istuen, seisten • Neurologinen status • Kuulo, näkö, äänirautakokeet, otoskopia • Nystagmus (onko sitä ja ominaisuudet), silmien liikkeet, 2-kuvat • Koordinaatiokokeet • Alaraajojen somatosensoriikka (vibraatio- ja asentotunto) • Romberg ja Unterberger, kävelykokeet • “Jos potilas pystyy seisomaan yhdellä jalalla silmät kiinni, enempää tasapainokokeita tarvita” • NHS palpaatio, lihaskireys, kipu, kaularanka - liikkeet

  19. Huimauksen sisätautiset syyt • Ortostaattinen hypotensio • Diabetes mellitus/hypoglykemia • Anemia • Hypotyreoosi • Rytmihäiriöt • Synkope/presynkope • Virustulehdukset

  20. ORTOSTAATTINEN KOE • Koita provosoida potilaan huimaus esiin vastaanotolla Ortostatismi: pystyasennossa > 15 mmHg RR lasku , HR lisääntyy > 20 / min

  21. Ei-lokalisoivat huimaukset • Tensioniska • Stressi/ahdistuneisuus • Hyperventilaatio/paniikkihäiriö • Teeskentely (malingering) • Posttraumaattinen (osa sisäkorvaperäisiä) • Humala/krapula/muut päihteet/lääkkeet • Syy jää tuntemattomaksi

  22. Huimausta aiheuttavia lääkkeitä • Alkoholi • Fenytoiini, karbamatsepiini • Verenpainelääkkeet (Ca++ kanavalääk., alfa-antagonistit) • Diureetit, varsinkin furosemiidi • Bentsodiatsepiinit, neuroleptit • Levodopa, dopamiiniagonistit • Aminoglykosiidit, makrolidit • Lihasrelaksantit • Salisylaatit, indometasiini • Monet muut lääkkeet (Pharmacan mukaan yli 1000)

  23. NISKAPERÄINEN HUIMAUS

  24. Niskan asentotunto (somatosensoriset reseptorit) Tehtävä: Tieto niskan asennosta ja liikkeistä - painavan päämme asema ja liiketila tunnettava pystyasennon ylläpitämiseksi Oireet: Tunne hetkellisestä “epätasapainosta” ≈ “dysequilibrium” Muut oireet: Niska-, käsikipu, päänsärky, puutuminen ja tuntohäiriö tyypillisesti kasvoissa ja/tai yläraajoissa Toimintahäiriön voi aiheuttaa: Selkäytimen-, niskan sairaus (mukaanlukien “tension neck”) Ei neurologisia “fokaalilöydöksiä”

  25. Nystagmus: silmävärve • Nystagmus assosiotuu vahvasti ”aitoon” vertigoon, objektiivinen löydös • Nystagmus voi olla jerk (nykäisy-tyyppinen) vs pendulaarinen, ylös-, alas-, lateraalisesti lyövä, rotatorinen • Suunta nimetään aina nopean komponentin mukaisesti – vaikka on kortikaalinen korjausliike • Ylös ja alaspäin (vertikaalinen) lyövä nystagmus lähes aina aivoperäinen • Rotatorinen komponentti: korvaperäinen • Hidas komponentti on poikkeava liike, nopea komponentti korjausliike

  26. Korvaperäinen vai aivoperäinen YHTEISIÄ PIIRTEITÄ • Kiertävä huimaus voi olla korva- tai aivoperäistä • Nystagmusta voi esiintyä molemmissa • Molemmissa voi olla voimakas pahoinvointi ja kuulo-oireita • Voimakas nystagmus voi aiheuttaa kaksoiskuvamaisen näköhäiriön

  27. Korvaperäinen vai aivoperäinen EROTTAVIA PIIRTEITÄ - NYSTAGMUS • Korvaperäinen nystagmus: • nopea komponentti sairaasta korvasta poispäin • nystagmus pahenee kun katsoo nopean komp. suuntaan • rotatorinen komponentti • katsefiksaatio ja hitaan komp. suuntaan katsominen estää tai vähentää nystagmuksen (Aleksanterin laki) • Aivoperäinen nystagmus: • katsefiksaatio ei suuremmin vaikuta nystagmukseen • eri suuntiin katsottaessa nystagmuksen suunta muuttuu

  28. Tarvittaessa: - Käytä katsefiksaation estäviä Frenzelin laseja Nystagmus vaihtaa suutaa  Sentraalinen leesio

  29. Korvaperäinen - erityispiirteitä • Korvaoireet: • Kuulon heikkeneminen • tinnitus • korvasärky • Potilas ei pysty makaamaan sairaan korvansa päällä • Korvaperäinen huimaus on voimakkaampaa ja siihen autonomiset oheisoireet voimakkaampia • Aikaisemmin vastaavanlaisia kohtauksia • Potilaan tasapaino on huono mutta jalat kantavat

  30. Korvaperäinen – nystagmuksen suunta ei muutu katseen siirrossa

  31. POTILAAN TUTKIMINEN • Korvatautien klinikka: (A.Aarninsalo, R. Niemensivu, E. Kentala) – verkko-opetus • http://www.kll.helsinki.fi/asp_source/osastot/siko/Korvaopetus/Oppimat/web.htm PROVOKAATIOKOE-Dix-Hallpike esitetty videon lopuksi

  32. KAARIKÄYTÄVÄKOKEET • Dix-Hallpiken testi • Taaimmaisen kaarikäytävän provokaatiokoe • voidaan edetä sakan poistamiseksi Epleyn manööveriin kokeen ollessa positiivinen

  33. PROVOKAATIOT JA MANÖÖVERIT- Hyvänlaatuinen asentohuimaus • EL Hannu Tapiovaara – kotisivut: http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://personal.fimnet.fi/laakari/hannu.tapiovaara/bppv_files/image002.jpg&imgrefurl=http://personal.fimnet.fi/laakari/hannu.tapiovaara/bppv.htm&usg=__je_cGhyKXjHbnxhXsZGyVu6wHXg=&h=396&w=505&sz=26&hl=fi&start=23&tbnid=G5MUotnTc_KkEM:&tbnh=102&tbnw=130&prev=/images%3Fq%3Ddix-hallpike%2Btest%2Bvideo%26ndsp%3D18%26hl%3Dfi%26sa%3DN%26start%3D18 • American Academy of Neurology–napsauta video oik. http://www.aan.com/go/pressroom

  34. Aivoperäinen - erityispiirteitä • Huono tasapaino, potilas ei pysy pystyssä/istumassa • Katsepareesi (oftalmoplegiat) • Kiertohuimaus+ aivoperäiset oireet (dysfagia, kaksoiskuva, halvaus, tunnottomuus) • tai löydökset (dysartria, katsepareesi, ataksia, halvaus) • Ylös- (aivosilta = pons) ja alaspäin (ydinjatkos = medulla oblongata) lyövä nystagmus

  35. Vertikaalinen nystagmus + katseen dyskonjugaatio: MS-potilas

  36. Huimauksen neurologiset syyt • Pontocerebellaari kulman (akustikus neurinooma ekspansio; schwannoma, meningiooma) • Takakuopan muut tuumorit • Aivoverenkiertohäiriöt (AVH): pikkuaivojen/aivorungon AVH, vertebrobasilaari-kierron insuffisienssi tai TIA • Migreeni • Multippeli skleroosi • Temporaalilohkon epilepsia • Normaalipainehydrocephalus (NPH) • Kraniokervikaaliliitoksen malformaatiot (Arnold-Chiari) • Basaalimeningiitit,leptomeningeaalinen karsinomatoosi

  37. HUIMAUSPOTILAAN LISÄTUTKIMUKSET

  38. Aivojen MRI kuvaus • ensisijainen kuvantamistutkimus • ei luuartefaktaa

  39. Aivojen MRI kuvaus: T2* kuva osoittaa vas pikkuaivohemisfäärin isohkon vuodon

  40. Multippelit leesiot MS- potilaalla: nuori nainen jolla on huimausta, vasemman puolen koordinaatiohäiriötä, kömpelyyttä, ym. oireita

  41. Sisäkorvassakin kiertää veri - sinnekin voi tulla infarkti Pikkuaivojen oik. hemisfäärin infarkti

  42. Arnold Chiarin malformaatio Niskapainotteinen päänsärky, tasapainohäir, kiertävä huimaus, ataksia, alaspäin lyövä nystagmus, pahoinvointia. Joskus mukana syringomyelia. Oireettomia MRI muutoksia on paljon

  43. Brain stem auditory evoked potential (BAEP/BERA) • Ulkoiseen ärsykkeeseen keskushermostossa syntyvä herätevaste (herätepotentiaali) vaste, joka rekisteröidään sähköisesti. • BAEP syntyy 10 ms:in kuluessa ääniärsykkeestä ja käsittää 7 aaltoa. • Vaste esille jopa metabolisessa koomassa • Kuulo voidaan tutkia objektiivisesti • Normaali BAEP lähes 100%:sti sulkee pois akustikusneurinooman!

  44. BAEP tutkimus: Normaali löydös I: kuulohermo II:koklearinen tumake III: aivosilta (n. olivarius) IV: lemniscus lateralis V: keskiaivot (collic. Inf.) VI-VII: ei varmuutta

  45. BAEP tutkimus 37 v. nainen, huimaus ja oik puoleinen päänsärky. Oikealla pidentynyt (vaste I-III, 3,4 sekuntia). Vasemmalla normaali löydös. Oikealla kuulokynnyskin on korkea (40 dB versus 60 dB). MRI kuvassa nähtiin oikealla akustikus neurinooma.

  46. Huimauksen hoito • Taustalla olevan taudin etiologinen hoito (AVH hoito, tuumorileikkaus, asentohuimaus-manööveri) • Usein tapahtuu spontaani paraneminen • Oireenmukainen hoito (proklooriperatsiini, skopolamiini, diatsepaami/loratsepaami, dimenhydrinaatti, droperidol-dehydrobenzperidol-DHBP, prometatsiini) • Meniere’n taudissa betahistidiini, diureetit, suolarajoitus • Varhaismobilisaatio • Pitkittyneissä tapauksissa herkästi huimauskuntoutus • Akuutti, invalidisoiva huimaus vaatii päivystysarvion • Huimauksen akuuttihoidolla harvoin vaikutusta potilaan ennusteeseen

More Related