Miten GC toiminta voi käynnistyä paikallisella tasolla? Case Toscana

1. Miten GC toiminta voi käynnistyä paikallisella tasolla? Case Toscana Katriina Soini 4.6.2009

2. Maaseutuympäristön ja erityisesti maatilan moninaisten resurssien, eläinten, kasvien, puutarhan, maiseman, sosiaalisen ympäristön sekä arkirutiinien, hyödyntäminen terapia-, sosiaali-, kasvatuspalvelujen tuottamisessa. ’Green Care’ – mitä se on?

3. Miten kaikki sai alkunsa? • ORISS: Interdiciplinary organisation for development and health ja eläkkeelle jäänyt psykiatri • Terapeuttinen puutarha 2002-2004, paikallishallinnon tuki • 7 psykiatrista potilasta • Myönteiset vaikutukset: itsetunnon paraneminen etc. • Pilotti puutarhaterapiasta • Anglosaksinen puutarhaterapian traditio • Paikallinen perinne yrttien hyödyntämisestä terveydenhoidossa

4. Toiminnan laajeneminen maatiloille • Sosio-terapeuttinen integraatio • 2 maatilaa ja paikalliset sosio-terveys viranomaiset • Vapaaehtoisuus: ei korvauksia työllistämisestä eikä työn tekemisestä • Colombinin maatila: luomupuutarhatila (18 ha) • Mielenterveyskuntoutujat työskentelivät 3 pv/viikko yhden vuoden ajan • Vuoden päättyessä 2/7 työllistyi pysyvästi, 2/7 lähti tilalta ja 3/7 jatkoi osa-aikaisina työntekijöinä pientä korvausta vastaan

5. Toiminnan laajeneminen kuluttajien pariin • Tuotteet ennen massamarkkinoille • Kuluttajarenkaiden muodostuminen (ensin sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset) • Asiakkaiden määrä 10 ->500 • Kuluttajat Pisan kaupungista: ostopäätöksen takana ympäristö- ja sosiaaliset syyt • Kuluttajilla mahdollisuus vaikuttaa myös siihen, mitä tilalla tuotetaan • Tuotannon monimuotoisuuden lisääntyminen (3 => 50 kasvilajikkeeseen) • Voitto kansallisessa sosiaalisesti vastuullisen yritysten kilpailussa => lisääntynyt maine • Viljelijän tulot kaksinkertaistuneet • Onnistunut lopputulos houkutellut muitakin viljelijöitä toimintaan mukaan, nyt verkostossa 4 muutakin tilaa • 9 uutta mielenterveyskuntoutujaa toiminnan piiriin ja uutena asiana puutarhanhoidon koulutusta

6. Kokemuksia • Sopivien töiden löytäminen tuotti aluksi hieman vaikeuksia, mutta ajan kuluessa opittiin tunnistamaan mitkä työt kenellekin sopivat parhaiten • Viljelijä koki työllistämisen sosiaalisesti tärkeäksi ja tapana kiinnittyä paremmin paikalliseen yhteisöön • Työntekijät kokivat työn mielekkääksi ja parantavan hyvinvointiaan • Kuluttajat kiinnostuneita toiminnasta ja halukkaita tukemaan sitä omilla ostopäätöksillään

7. Millainen verkosto toiminnan ympärille on muodostunut ja miten?

8. Nykytila • Kansallisen tason esimerkkitapaus • Paikallinen sosiaali- ja terveystoimi: käytäntöjen virallistaminen • 15 yksityistä ja julkista sidosryhmää paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla on mukana sopimuksessa (ohjausryhmä) • Sopimus identifioi erilaiset toiminnan ja niiden tukemisen muodot • Toscanan maaseudun kehittämisohejlma osa-rahoittaa investointeja, jotka liittyvät toiminnan kehittämiseen • Uusia projekteja ja toiminnan muotoja kehitetään (esim. koululaisryhmät, kouluruokailun järjestäminen)

9. Toiminnan muodot Italiassa Italiassa säädökset sosiaalisille osuuskunnille. Kaksi osuuskuntatyyppiä tunnistettu ja tuettu: • Hoiva- ja kasvatusalan palveluja (esimerkiksi, päiväkeskuksia, perhepäivähoitoja) tarjoavat osuuskunnat. Maksut vaihtelevat kategorioittain ja asiakastyypeittäin (30-70 €/hlö/päivä) • Sosiaaliset osuuskunnat, jotka työllistävät vajaakuntoisia. Verohelpotukset. Yksityisille GC –tiloille ei vielä olemassa virallista järjestelmää.

10. Toimintamallin toteutuminen Suomessa? • Maantiede • Maatalous • Kulutuskulttuuri • Hoiva- ja hyvinvointipalvelujen historiallinen tausta • Miten muutos saadaan aikaan? (SF –projekti) • Alan/toiminnan piirteiden tunnistaminen • Tiedon lisääminen ja kommunikointi • Verkostojen rakentaminen • Järjestelmän luominen => Miten ja miltä alueelta lähteä liikkeelle?