PÄIHDEHÄIRIÖIDEN JA PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN SAMANAIKAISUUS

1. PÄIHDEHÄIRIÖIDEN JA PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN SAMANAIKAISUUS Seija Joukanen Psy el, päihdelääketieteen ja hallinnon erityispätevyys Hämeenlinna 021014

2. TERMINOLOGIAA • päihdepsykiatrinen potilas, 2-dg-pot, ( 3-dg-) • samanaikaissairastavuus, komorbiditeetti • monihäiriöisyys, moniongelmainen potilas • häiriön vaikeusaste –> käsitteen rajaaminen (iv. käyttö + sch > depressio + alko-ongelma ) • nikotiiniriippuvuus, toiminnalliset riippuvuudet • MICAA (mentallyillchemicalabusers and addicted) • rinnakkaiset hoidot, jaksottaiset hoidot • integroitu hoito

3. YLEISTÄ • 2-dg yleinen (USA : ECA v.1990) • päihdehäiriö yleisempi mt-ongelmista kärsivillä kuin terveillä ja päinvastoin : taustalla useita eri tekijöitä • ennuste huonompi kuin 1-dg • tavanomaiset hoitomallit eivät riitä tai eivät vastaa tarpeeseen • häiriöiden syklinen kulku

4. …jatkuu • myös Suomesta vastaavia tutkimuksia mm. Sami Pirkola ym.v.2005 • sattuma ei selitä mt- ja päihdehäiriön samanaikaisuutta • syy-seuraus- suhteet moninaisia • näyttöä, että 2 dg-potilaiden määrä nousussa • Terveys 2000: mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöisistä 15%:lla päihdehäiriö • elinaikanaan j.2. sch potilaalla komorbidi päihdehäiriö

5. ….jatkuu • päihteiden sekakäyttö, riippuvuus useaan aineeseen • lääkeriippuvuudet • useampi diagnosoitu psykiatrinen sairaus samanaikaisesti • esim. masennus-ahdistuneisuushäiriöissä persoonallisuushäiriöt, PTSD, ADHD, syömishäiriöt

6. … jatkuu • samanaikaisuus huonontaa hoitoon sitoutumista • vähentää lääkehoidon vaikuttavuutta • saattaa pitkittää työkyvyttömyyttä • salailun tarve, jotta hoito ei keskeydy • psykiatrisessa hoidossa päihdehäiriön salailun takia vääriä johtopäätöksiä hoidon tuloksellisuudesta

7. Diagnostiikka • puolistrukturoitu haastattelulomake (EuropAsin mukaan) • haastattelu tärkein osa diagnostiikkaa • aik. hoitodokumentit, omaiset • erilaiset mittarit, Alkometri, laboratoriokokeet, U-huume, SADD, SDS, DAST • potilaan tuttuus tuo lisää luotettavuutta • PRISM- lähinnä tutkimuskäyttöön

8. …jatkuu • Olli Kampman: kuutiomalli • päihdehäiriön vaihe : aktiivi käyttö, vieroitusoireisuus, stabiili tilanne, vieroittunut • vieroitusoireiden arviointi (mittarit) • päihdehäiriön vaikeusaste • monipäihteisyys, komplisoivat tekijät • somaattiset sairaudet (hepatiitit, HIV, TBC )

9. …jatkuu • psykiatrisen sairauden vaihe • samanaikaisesti useampi psykiatrinen sairaus • oirekuva suhteessa samanaikaiseen päihdekäyttöön vs. päihteettömään jaksoon • oireiden alku / päihdekäytöstä riippumaton psykiatrinen häiriö

10. Päihdepsykiatrinen haastattelu • motivoivan haastattelun tekniikka • arvio päihdehäiriön vaiheesta vaikuttaa haastattelun luotettavuuteen • omaisen mukanaolo, useampi käynti • itsenäinen, aiemmin diagnosoimaton psykiatrinen sairaus varmuudella määritettävissä n. 4 vkon päihteettömyyden jälkeen

11. Schuckit:n aikajana • määritetään riippuvuuden alkamisikä • haittojen kasautuminen • merkitään väh. 3kk:n mittaiset päihteettömät jaksot • mielenterveyshäiriön esiintymisjaksot • psykiatriset hoidot, päihdehoidot, niiden tuloksellisuus

12. Hoitomotivaatio • motivaation osatekijät (Joe, ymv.98) • ongelmien kieltäminen vähättely, tunnistaminen ja myöntäminen • toive avun saannista • hoitovalmius • muutoksen vaiheet (Prochaska&DiClemente) esiharkinta, harkinta, valmistautuminen, muutos, ylläpito

13. Haastattelun osa-alueet päihdekäyttö ( alko, lääkkeet, laittomat huumeet, tupakka, muut ) • fyysinen terveys, psyykkinen oireisto • sos & taloudellinen tilanne, toimeentulo • perhe, muut ihmissuhteet, verkostot • kriminaliteetti • hoitohistoria, ajankohtaiset hoitokontaktit • toiveet hoidosta

14. Hoitosuunnitelma • hoidon suunnittelu realistiselta pohjalta • potilas aktiivinen toimija suunnittelussa • hoitosuunnitelma selkeästi kirjattuna, potilaalle siitä oma kappale • aktiivikäyttäjän hoitoon sisältyy aina suunnitelma vieroituksesta (-ksista) • retkahdukset osa sairautta • rajojen muistaminen

15. …jatkuu • masennuslääkitys voi alkaa jo vieroituksen aikana • psykoosilääke sisältyy usein vieroituslääkkeisiin • bzp: n aloitus vain tilapäiskäyttöön • bzp- riippuvuudessa vieroitukset hitaasti • täsmälääkitys varhain mukaan, mikäli dg pystytty kohtuullisella varmuudella asettamaan

16. …jatkuu • hoitoneuvottelussa määrittely hoidon osa-alueiden vastuusta • seuranta, etappiajattelu • hoitosopimus • hoitosopimusrikkomukset • hoidon tiivistys • tiedonkulku organisaatioiden välillä

17. Vähän lääkehoidoista • päihdehäiriöön ”täsmähoito” • bzp vai tarkkaan harkiten eikä pitkään • psykooseissa uudet psykoosilääkkeet • LAI, klotsapiini • lääkkeiden mahdollinen väärinkäyttö • tupakoinnin vaikutus lääkepitoisuuksiin • suuri dopamiinisalpaussaaattaa lisätä ainehimoa?

18. INTEGROITU HOITO • hoitopalveluiden järjestäminen vs. uusi hoitomalli • hoitavan tiimin perehtyneisyys sekä päihde- että mt-potilaiden tunnistamiseen ja hoitoon • molempien häiriöiden hoitoon ryhdytään samanaikaisesti • hoitotiimin moniammatillisuus • psyk, päihdehuolto, pth, esh, sos.toimi, työvoima, oppilaitokset, 3.sektori , eril. hankkeet

19. Hämeenlinna: taustaa • MIELI 2009: - asiakkaan aseman vahvistaminen - ennaltaehkäisy, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen - matalakynnyksinen yhden oven periaate -yhdistetyt mielenterveys- ja päihdeavohoitoyksiköt perustasolla

20. HÄMEENLINNA • K-HSHP: psykiatrinen erikoissairaanhoito, suuri osa psy avohoidosta, ei erillistä päihdepsykiatrista tiimiä • PTH: 1+1 psy el, 10 psy sh, päiväosasto ja kuntoutuspkl • A-klinikkasäätiö : päihdepalvelut • yhteistyö edelleen pääosin työntekijöiden vastuulla

21. YHTEISTYÖMUOTOJA • VÄLITTÄJÄ-hanke : 2-dg-alatyöryhmä • Miepä-työryhmä (seudullinen mielenterveys- ja päihdepalvelut - työryhmä) • Alueellinen mielenterveys- ja päihdepalvelujen strategiatyöryhmä • MT- ja päihdepalvelut - hoidon porrastus-työryhmä • KOHO-tiimi

22. Toimintamalleja • yhteisneuvottelut, verkostot, tiimit • yhteinen hoitosuunnitelma • hoitovastuun määrittäminen, mutta potilaalla mahdollisuus asioida eriorganisaatioissa • yhteiset ryhmämuotoiset hoidot , työntekijä mol. organisaatioista ? (tulevaisuutta ) • toisen työstä oppiminen • kanavamalli, terveyshyötypotilaat, A-klinikan työntekijän vo terveysasemalla

23. YLEISTÄ POTILAISTA • alkoholi ja masennus yleisin • ahdistuneisuushäiriö, päihteinä alkoholi, bzp, THC, sekakäyttö • lääkeopioidit, bpr ,kun krooninen kipu (ilman selittävää somaattista sairautta) lisäksi lihasrelaksantit, pregabaliini • bipolaarihäiriöt ja muut psykoosit harvinaisempia • persoonallisuushäiriöt, syömishäiriöt

24. ….jatkuu • reseptin uusiminen tiheään • kadonneet / anastetut lääkkeet /reseptit • päihtymys vastaanotolla • paikkakunnalle juuri muuttanut • ahdistuneisuus, unettomuus, kivut • ensikontakti oman terveysaseman lääkärin luona, sieltä ohjaus joko psysh:n luo tai konsultaatiopyyntö psykiatrille

25. …jatkuu • psy sh kartoittaa oireiston • psykiatri ja psy sh yhteistapaaminen, päihdepsykiatrinen kartoitus • verkosto / hoitoneuvottelu yhdessä A-klinikan kanssa hoidon toteutuksesta, KOHO • seurantaneuvottelut, etappiajattelu • erilliset neuvottelut esim. retkahdusten yhteydessä

26. TUNNISTAMISEN ONGELMIA • ”tuleeko mieleen ? ” : yhteistyön määrä ja sisältö kiinni hoitavasta työntekijästä • ” kyllä minä tiedän ja osaan” : me lääkärit • ” menköön itse ” : aikaisemmin vallalla • ” ei kuulu meille” : meille sitten, kun päihdeongelma hoidettu • ”voiko mennä toisen reviirille”: arkuus, epävarmuus • tiedonkulku : ei näkyvyyttä toisen organisaation sairauskertomukseen ja toisaalta linnoittautuminen tietosuojan taakse

27. VÄHÄN TUPAKASTA • tupakkariippuvuus vaikuttaa muuhun 2-dg-potilaan hoitoon • masennuspotilaat • vaikutukset lääkepitoisuuksiin • porttiajattelu • psykoosiin sairastumisriski kohonnut vrt kannabis

28. POHDINTAA • lainsäädännön muutokset, tiedonkulku • päihdehäiriön stigma: salailu • päihdeperheet, ylisukupolvisuus • asenneilmapiiri • työterveyshuollon roolin korostuminen • lisääntyvä tieto päihteiden vaikutuksesta keskushermostoon • tutkimustieto integroiduista hoidoista edelleen niukkaa

29. POHDINTAA • kuntatason taloustilanne, sen vaikutukset sosiaalietuuksiin, mihin panostetaan • päihdepsykiatristen potilaiden somaattiset sairaudet • terveydenhuollon rakennemuutokset • päivystysyksiköiden keskittäminen • reseptilääkkeiden päihdekäyttö lisääntyy

30. LOPUKSI mielenterveys- ja päihdeongelmaisen potilaan hoito on aina integroitua –mutta integroiko hoidon palvelujärjestelmä vai potilas itse vakavasti psyykkisesti sairaalle päihdeongelmaiselle potilaalle tämä voi olla liian suuri haaste

31. KIITOS